Sallan matkailun pahin puute on puutteellinen infra -
struktuuri.
--------------------------------------------------------------------------------
Lapin matkailussa on ollut useita menestystarinoita. Esimerkeistä käykööt Ruka . Pelkosenniemen Pyhätunturi , Ylläs , Saariselkä , Isosyöte . Tosin ensimmäinen ja viimeinen esimerkki ovat Oulun läänin pohjoisosista. Siis kuitenkin jokatapauksessa potentiaalia olisi ja on löytynyt.
Mutta löytyy myöskin esimerkkejä kivettyneistä , surkastuneista ja jopa kuihtuneista yrityksistä avata laajamittainen turismi ja , hiihto- ja matkailu-bisnes Pohjois-Suomessa.
Surkeimmat esimerkit löytyvät Paltamon Kivesvaarasta ja Kemijärveltä. Kummassakin oli jo laskettelurinteet rakennetttuina . Mutta bisnes kuihtui pois. Kivesvaarasta vietiin laitteet Isosyötteelle , joka on kutakuinkin Kivesvaaran kokoluokkaa suurena vaarana. Kemijärveltä löytyvät vain rippeet entisestä laskettelutoiminnasta . Siellä toiminnan kuihdutti Pelkosenniemen Pyhätunturi.
Sallan laskettelubisnes vaappuu mielestäni juuri rajamailla. Kuihtuako pois kuten Kemijärven ja Paltamon esimerkit. Jatkaakko toistuvilla bankroteilla ja lisäpanostuksilla kuten Suomutunturin laskettelukeskus. Toisinaan se on menestynyt ja edellisen laman jälkeen oli toiminta vuosikausia pysähdyksissä.
Suomun , Kivesvaaran ja Kemijärvenkin ongelmina olivat loppujen lopuksi puuttuva infrastruktuuri. Koko projekti alle kriittisen massan ja tukahtui vähitellen tästä syystä.
Sallan tunturikeskus ja nykyinen kuntakeskus muodostaisivat yhdessä riittävän kriittisen massan - - - MUTTA ! jA VIELÄ KERRAN MUTTA ! !
Sallan kuntakeskus - entinen Märkäjärven kylä - ja tunturikeskus ovat liian kaukana toisistaan - yli 10 kilometriä. No tämähän ei ole ongelma nykyiselle autollaan liikkuvalle turistille. Mutta oman auton ja matkailuvaunun hinaaminen etelästä taikka vuokraaminen esim. Rovaniemeltä edellyttävät melkoista satsausta viikon-parin talvilomaan jossakin syrjäisessä Sallan tunturikeskuksessa. Varsinkin kun keskuksesta puuttuvat kaikki palvelut.
Ei sieltä löydy postia , kauppaa , pankkia , normaaleja pienenkään kirkonkylän valikoimaa kaupoista ja huoltoasemista ja niin edelleen.
Sallan pitäisi saada ainakin matkailusesongiksi toimiva , joustava , joukkoliikenne sekä turvalliset ja mukavat kevyen liikenteen väylät tunturikeskuksen ja kuntakeskuksen välille.
On mieletöntä alkaa rakentaa mittavia laskettumäkiä NATURA - 2000 - Suojelualueille , kun samalla ei ole edes vähäisintäkään toimivaa infraa rakennettu tunturikeskukseen. Piene kunnan voimavaroja on turha sitoa suurellisiiin laskettelirinteisiin , koska ulkomaalainen jalkaisin , repun kanssa liikkuva matkailija löytää tunturikeskuksesta vain pienet ja puutteellise palvelut !
Kunnan pitäisi äkkiä miettiä kaikki asiat uudelleen. Ei pidä sukeltaa mielettömään velkakierteeseen vain siksi etytä ylimmät päättäjät ovat investoineet omian varojaan alikriittiseen , pieneen , tulevaisuudeltaan epävarmaan lasketteluun ja hiihtoon.
Ja suuren turistitulvan saamiseksi tarvittaisiin ainakin toimiva lentokenttä ja junayhteydet. Lentokenttä voisi olla vaikka yhteinen Kemijöärven kanssa. Mutta henkilöjunan olisi ajettava matkailun sesonkikausina aina Sallaan saakka.
Ehkäpä tuleva Soklin kaivoshanke - jos se sittenkään toteutuisi - parantaisi junaliikenteen mahdollisuudet .... Mutta sekin tulee olemaan Yara-yhtiöiden ja niiden norjalaisten omistajien varassa ...
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=1875791#post1875791
struktuuri.
--------------------------------------------------------------------------------
Lapin matkailussa on ollut useita menestystarinoita. Esimerkeistä käykööt Ruka . Pelkosenniemen Pyhätunturi , Ylläs , Saariselkä , Isosyöte . Tosin ensimmäinen ja viimeinen esimerkki ovat Oulun läänin pohjoisosista. Siis kuitenkin jokatapauksessa potentiaalia olisi ja on löytynyt.
Mutta löytyy myöskin esimerkkejä kivettyneistä , surkastuneista ja jopa kuihtuneista yrityksistä avata laajamittainen turismi ja , hiihto- ja matkailu-bisnes Pohjois-Suomessa.
Surkeimmat esimerkit löytyvät Paltamon Kivesvaarasta ja Kemijärveltä. Kummassakin oli jo laskettelurinteet rakennetttuina . Mutta bisnes kuihtui pois. Kivesvaarasta vietiin laitteet Isosyötteelle , joka on kutakuinkin Kivesvaaran kokoluokkaa suurena vaarana. Kemijärveltä löytyvät vain rippeet entisestä laskettelutoiminnasta . Siellä toiminnan kuihdutti Pelkosenniemen Pyhätunturi.
Sallan laskettelubisnes vaappuu mielestäni juuri rajamailla. Kuihtuako pois kuten Kemijärven ja Paltamon esimerkit. Jatkaakko toistuvilla bankroteilla ja lisäpanostuksilla kuten Suomutunturin laskettelukeskus. Toisinaan se on menestynyt ja edellisen laman jälkeen oli toiminta vuosikausia pysähdyksissä.
Suomun , Kivesvaaran ja Kemijärvenkin ongelmina olivat loppujen lopuksi puuttuva infrastruktuuri. Koko projekti alle kriittisen massan ja tukahtui vähitellen tästä syystä.
Sallan tunturikeskus ja nykyinen kuntakeskus muodostaisivat yhdessä riittävän kriittisen massan - - - MUTTA ! jA VIELÄ KERRAN MUTTA ! !
Sallan kuntakeskus - entinen Märkäjärven kylä - ja tunturikeskus ovat liian kaukana toisistaan - yli 10 kilometriä. No tämähän ei ole ongelma nykyiselle autollaan liikkuvalle turistille. Mutta oman auton ja matkailuvaunun hinaaminen etelästä taikka vuokraaminen esim. Rovaniemeltä edellyttävät melkoista satsausta viikon-parin talvilomaan jossakin syrjäisessä Sallan tunturikeskuksessa. Varsinkin kun keskuksesta puuttuvat kaikki palvelut.
Ei sieltä löydy postia , kauppaa , pankkia , normaaleja pienenkään kirkonkylän valikoimaa kaupoista ja huoltoasemista ja niin edelleen.
Sallan pitäisi saada ainakin matkailusesongiksi toimiva , joustava , joukkoliikenne sekä turvalliset ja mukavat kevyen liikenteen väylät tunturikeskuksen ja kuntakeskuksen välille.
On mieletöntä alkaa rakentaa mittavia laskettumäkiä NATURA - 2000 - Suojelualueille , kun samalla ei ole edes vähäisintäkään toimivaa infraa rakennettu tunturikeskukseen. Piene kunnan voimavaroja on turha sitoa suurellisiiin laskettelirinteisiin , koska ulkomaalainen jalkaisin , repun kanssa liikkuva matkailija löytää tunturikeskuksesta vain pienet ja puutteellise palvelut !
Kunnan pitäisi äkkiä miettiä kaikki asiat uudelleen. Ei pidä sukeltaa mielettömään velkakierteeseen vain siksi etytä ylimmät päättäjät ovat investoineet omian varojaan alikriittiseen , pieneen , tulevaisuudeltaan epävarmaan lasketteluun ja hiihtoon.
Ja suuren turistitulvan saamiseksi tarvittaisiin ainakin toimiva lentokenttä ja junayhteydet. Lentokenttä voisi olla vaikka yhteinen Kemijöärven kanssa. Mutta henkilöjunan olisi ajettava matkailun sesonkikausina aina Sallaan saakka.
Ehkäpä tuleva Soklin kaivoshanke - jos se sittenkään toteutuisi - parantaisi junaliikenteen mahdollisuudet .... Mutta sekin tulee olemaan Yara-yhtiöiden ja niiden norjalaisten omistajien varassa ...
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=1875791#post1875791
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sallan kunta tarvitsisi hyviä , uusia , myöteisiä ideoita kotimaan.
Matkailuun
Kotimaamme matkailuun nimenomaan Sallassa.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=187084&page=3
Etelän turisteille ja Lapin faneille !
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=1938176#post1938176
Taas on mulla iso aukko sivistyksessä ku en tiennyt että Ruka on lapissa (lapin läänissä). Saanen kysyä, että milloin tämmönen lappiin liittyminen on tapahtunu?