Armeijan käyneille

Armeijan marssiharjoitukset tekivät tehtävänsä.

Ei.

Parantunut psykologinen silmä ja laajempi itsetuntemus ovat epäilemättä olleet eduksi. Samoin johtajakaudella saavutettu ymmärrys joukkuedynamiikasta, organisaatioiden ja yksilöiden johtamisesta on auttanut. Armeijassa olin myös tekemisissä hyvin erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa, mikä laajensi maailmankuvaa.

Lisäksi kontakteista kurssikavereihin on ollut hyötyä työssä ja opiskelussa. Nykyiseen tehtävääni minut rekrytoitiin kurssikaverini suosituksesta.

Muistan, kun olin intin jälkeen hanttihommissa ja opiskelemassa. Aina, kun vitutti tai motivaatio oli kateissa, mietin, ettei minua sentään vituta läheskään yhtä paljon kuin intissä. Se auttoi pistämään asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Ja vasta viime kesänä laskujen tiliöinti toimistossa kertausharjoitusten ja telttailun jälkeen ei vituttanut kovin kummoisesti. Pitäisiköhän taas hakeutua vapaa-ehtoisiin kertausharjoituksiin, niin palaisi työmotivaatio...

Ottakaa tuolta mallia.

http://www.aamukampa.net/forum/viewtopic.php?f=31&t=1769&start=0

Miten kukaan tulee toimeen ilman kiväärin osien syvällistä tuntemusta. Nykyisin mä treenaan samuraimiekan käyttöä, sillä koskaan ei tiedä milloin sitäkin tarvitaan.

Hyvänä kakkosena tulee oikeaoppinen lakin päähän laitto - vituttaa katella sivarien hätäistä pipon päähän "heittämistä" - ja vinossa olevaa merkkiä.

Olihan sieltä kaikenlaista kokemusta tullu... opetettiin jopa harjaamaan hampaatkin oikein jollain oppitunnilla. XD Tietty myös aseen purkamisesta ja kokoamisesta on ollut hyötyä, kuten myös aseen huollosta. Vanhemmat äijät kyselee multa neuvoa, kuinka voi puoliautomaattikiväärin purkaa ja puhdistaa. Nehän ei ole sitä ikinä missään oppineet.
Kyllä siellä varmaan kaikenlaista pientä tuli jopa opittuakin, ihan hyödyllistäkin. En nyt ole mikään armeija-intoilija, päinvastoin, mutta turhaa marista ja kiukutella sitä vastaan. Selvähän se, että sulkeiset on perseestä, kuten noin kaikki muukin siellä.

Mä, kun oon nähnyt monta semmoista äijää, jotka vastusti armeijaa viimeiseen asti armeija-aikana ja nipotti joka asiasta ja sitten, kun kävivät sen loppuun, niin niistä tuli jotain armeija-intoilijoita, joiden mielestä kaikkien pitää käydä armeija ja sivarit saa, vaikka ampua...
Mun mielestä se on ihan sama, käykö armeijaa ollenkaan, ei se ihmistä paranna, tai huononna. Ite olin aikoinaan menossa RUKiin, mutta sitten, kun oli hetken aikaa sitä menoo katsellut, niin alko vituttaan sen verran, että jäi RUK käymättä.

Olen oppinut miten huutaminen ja vittuilu annetaan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos....

On muuten varsin hyödyllinen taito.

Tee vaan se mitä käsketään ja esimies on aina oikeassa.

Jos sen paskapuljun "johtamisoppeja" alkaa soveltaan siviilielämään, niin porukathan isuu meikän pihalle alta aikayksikön.

No jos totta puhutaan, niin vaatteet opin viikkaamaan nätisti intissä.

Ei siis siviilielämässäni, mutta työelämässäni armeijan käynnistä oli ratkaiseva hyöty. =)
Ja olinpa intissäkin jokusen aikaa SAH:na...
Eli itselleni hyöty on ollut hyvinkin suuri.

Ihan turhaan heitettyä aikaa, se aika, mitä armoijassa olin.

että olen hemmetin hyvä ampuja,rk3 150m 98p ja ne kaks ysiäkin oli ihan kympin rajoilla.

Ei oikeestaan muu, kun että nyt tiedän että keskimäärin ihmiset ovat vaan aivan helvetin tyhmiä.

se, että ihmiset on melkolailla erilaisia.