Olen 22 ja mieheni 26. Mies halunnut jo tovin lapsia, minä en. En koe olevani valmis henkisesti saati taloudellisesti. Juuri aloitin uuden koulunkin. Tällä hetkellä en edes halua lapsia. Ja jos joskus haluan niin en ainakaan 4 vuoden sisällä. Vähintään! Miehelle olen sanonut tästä. Hän sanoo, että on kohta liian vanha. Että haluaa nuorena lapsia. Ei halua odottaa niin kauaa. Minulla on vaikea olo tämän takia, hyvin painostettu olo. Onhan tämä ikävä tilanne. Tiedän, että ei miehelleni ole kivaa, etten nyt halua lapsia vaikka hän halua. Henkilökohtaisesti, mielestäni mieheni ei edes olisi valmis isäksi. Hän ei tajuakaan miten iso vastuu se on. Mitä luulette, onko kohtaloni se, että mies lähtee lätkimään, jos en suostu hänen lapsi vaatimuksiinsa muutaman vuoden sisällä? Mitä tässä tilanteessa voi tehdä?
Yksinkertainen kysymys
Näinpä näin
8273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos miehesi ei oikeasti voi odottaa muutamaa vuotta, niin voi vaan kysyä kuinka paljon sinua ihmisenä kunnioittaa. Kysy häneltä.
Jos riskinä on se, että mies lähtee kävelemään, on ehkä hyvä että pääset eroon ihmisestä joka ei koskaan aidosti sinua rakastanutkaan muuna kuin lapsentekokoneena.
Ihan hullua tehdä vielä tuossa elämänvaiheessa lapsia. Toisaalta, tiedostathan sen, että mitä useamman vuoden syöt pilsuja, sen vaikeampaa lasten teko saattaa olla. Toivottavasti voitte käyttää muuta ehkäisykeinoa.
"Toisaalta, tiedostathan sen, että mitä useamman vuoden syöt pilsuja, sen vaikeampaa lasten teko saattaa olla. Toivottavasti voitte käyttää muuta ehkäisykeinoa."
Toki JOILLAKIN voi asia olla niin että kun on käyttänyt pillereitä useita vuosia, lasta ei kuulukaan. Mutta missään ei ole luotettavasti todistettu että tähän olisi PELKÄSTÄÄN tai edes suurimmaksi osaksi syynä pillereiden syönti.
Se taas on ihan tiedossa oleva ja tutkittu juttu, että pillerit hidastavat endometrioosin kasvua, joka vähentää hedelmällisyyttä. Ehkäisypillereitä määrätään endometrioosin hoitoon, vaikka ehkäisytarvetta ei olisikaan. Koska tuo on suhteellisen yleinen vaiva, mutta jonka varma selvittäminen vaatii tähystysleikkauksen, pillereitä kannattaa syödä jos on ehkäisytarve, ne sopii ja varsinkin jos kärsii kivuliaista kuukautisista.
Toinen hedelmällisyyttä suojaava ominaisuus ehkäisypillereissä on se että ne estävät ovuloinnin ja pysäyttävät munasolujen kypsymisen. Jos niin ikävästi käy, että munasoluja ei olekaan kovin paljon ja lapsia haluaa vasta 30 vuotiaana, niin ajattele kuinka harmittavaa on jos omat munasolut loppuisivat ennen lapsen yritystä. Onhan tuo harvinaista, mutta ihan mahdollista. 30 vuotiaana on naiset kuitenkin suunnilleen vetäneet melkein 300 munasolua pöntöstä alas, jos oletetaan että nainen ovuloi 1-2 solua kuussa. Jos pillereitä olisi käyttänyt 10 vuotta, munasoluista yli puolet olisi vielä jäljellä lapsen yritystä varten.
Toki pillereistä voi olla haittaa (ei lisääntymiselle, vaan naisen terveydelle), mutta paljon myös hyötyäkin. Pillerit ovat oikein hyvä ehkäisykeino, ellei niiden käytölle ole vasta-aiheita (aurallinen migreeni esimerkiksi). Asiat ei ole niin mustavalkoisia.
"mitä useamman vuoden syöt pilsuja, sen vaikeampaa lasten teko saattaa olla." Siis saattaa olla!
Ei ole todistettu ei, mutta tällä saattaa olla syy-yhteys. Vanhemmalla iällä saattaa toki miehen siittiöntuottokin vähentyä. Siis saattaa...
Toki tämäkään uhka ei ole mikään syy tehdä lapsia, jos ei itse ole henkisesti siihen valmis. Tiedän tunteen, koska en näin 37-vuotiaanakaan ole vielä valmis.
Tarkalleen ottaen en tiedä, mistä olet tietosi hankkinut, mutta sen tiedän, että olet väärässä. "Toisaalta, tiedostathan sen, että mitä useamman vuoden syöt pilsuja, sen vaikeampaa lasten teko saattaa olla. Toivottavasti voitte käyttää muuta ehkäisykeinoa."
Pillereitten syöminen niinsatotusti pysäyttää lisääntymiskoneiston toimimisen, laittaa sen tauolle. Se ei suinkaan vanhene ja heikkene, vaan pysyy paikallaan ja lisää mahdollisuuksia saada lapsia, kun munasarjat eivät vanhene.
Lähde on siis lääkäri. Joka on erikoistunut lapsettomuuteen ja sen hoitoihin. Ja hän väittää tietona,että ihmisillä on suuria harhaluuloja, ja että pillereillä jopa ylläpidettäisiin pidempään hedelmällisyyttä.
Mikäli ei polta yli 5 röökiä päivässä, ja muuten elä epäterveellisesti, mikä vaikuttaa tottakai myös hedelmällisyyteen, on paremmat mahdollisuudet saada vanhempana lapsia pillereitten "takia" kuin ilman. Jokainen vanhenee, mutta pillerit hidastavat lisääntymiskoneiston vanhenemista. Kunhan löytäää sopivat, on myös melko helppoa. Enää ei juuri olekaan vanhanaikaisia suurihormonisia pillereitä, ja kuitenkin, merkkejä löytyy, joten jos joku ei sovi, niin on 400 muuta vaihtoehtoa.
Joten äläpäs jaa väärää infoa. Hedelmällisyys heikentyy radikaalisti 35 vuoden jälkeen, vaikka pikkuhiljaa kylläkin jo siitä huipustaan eli 20-24 vuotiaasta.
Siitä huolimatta aika moni tulee raskaaksi myös vanhempana, eikä toisaalta mikään mahti maailmassa takaa lasta kenellekään. Ei nuorena eikä vanhana.
Jos pari haluaa elämältään ja tulevaisuudeltaan eri asioita, niin turha silloin toista on alkaa herjaamaan, ja kiristämään sillä, ettei muka toinen rakastaisi. Kummatkin varmasti rakastavat toisiaan yhtä paljon, haluistaan huolimatta. On vain katsottava totuutta silmiin, että ehkä kuitenkin sitä halutaan elämältä ja tulevalta eri asioita, ja tehtävä valinnat sitten sen mukaan. Toista on turha alkaa syyttämään...
Tilanne kuulostaa aika pahalle kieltämättä. Teillä on nyt tosi paha ristiriita, sellainen, johon EI KUULU tehdä kompromisseja. Kysymys on nyt teidän molempien tarpeista, periaatteista ja ennenkaikkea elämäntilanteestakin. Sinä elät eri ajanjaksoa elämässä kuin miehesi ja tässä tilanteessa neljän vuoden ikäero tuntuu. Sinun ei ainakaan missään nimessä kuulu tehdä sitä kompromissia, että suostut vaan miehesi takia tekemään lapsia. Onneksi sinulla kuulostaa olevankin omaa järkeä ja tahtoa, hyvä! Mielestäni sinun kuuluu nyt ottaa ohjat käsiin ja miettiä ihan teidän molempien puolesta. Kuviohan jatkuu niin ja varmasti paheneekin entisestään, että miehesi pitää haaveestansa kiinni ja jatkaa joko painostamista tai sitten lähtee kun jälkikasvun tarve voittaa. Se on vain ajankysymys! Jokatapauksessa miehelläsi ei ole oikeutta sinua painostaa, eikä sinulla myöskään pitää miestä enpätiedäehkä-varassakaan. Joten teidän yhteinen tulevaisuus ei valitettavasti kuulosta enää kovin pitkältä. Tee siis palvelus molempien puolesta ja eroa vielä hyvän sään aikoihin. Tiedät itsekin, että tulet saamaan vielä miehiä elämääsi. Ja miehesi naisen, joka on samassa elämäntilanteessa kuin hänkin.
Lähtee tai ei lähde, ei lasten teon syy voi olla se, että toinen vaan vaatii ja lähtee läikimään, jos en tee. Sinä sen lapsen kannat, synnytät ja usko pois, myös suurimmaksi osaksi kasvatat. Sinä jäät siis todennäköisesti myös enemmäksi ajaksi kotiin jne. joten, oletko todella valmis tekemään moninkertaisen työn opiskelusi tähden? Haluatko lykätä ammatin saamista vai lapsia?
Ja tuletko sitten omana itsenäsi, omassa elämässäsi, miehesi ja lastesi kanssa olemaan onnellinen ja tunnetko tyydytystä myös omista teoistasi? Siis yhteenhän se ei sitten kuitenkann jää. Joten noin 10 vuoden päästä voit sitten aloittaa uudelleen.
Ja miten onnellinen äiti,isä ja perhe, sen onnellisempi lapsi. Joten,olisitko sinä siihen tyytyväinen, vai turhautuisit ehkä? Tai haluaisit muuta? Auttaisiko mies sitten opiskeluissa kuitenkin? Jäisikö hän kotiin? Millä eläisitten? jne.
Jos sopii, niin sopii,jos ei niin ei. Mutta moni nainen etenkin, toteuttaa muitten suunnitelmia, sitä mitä "kuuluu" ja sitten huomaa muutaman vuoden päästä sen käsittämättömän ahdistuksen kun "kaikki on hyvin, mutta ahdistaa ja mmikään ei tunnu miltään" ja se johtuu yleensä itsensä ulkopuolella elämisestä.
Sä ehdit sitten löytää toisenki miehen, jos miehesi on ehdoton, mutta en oikein usko teillä kovinkaan onnellista perhe-elämää, jos ryhdytte loppuelämän sitoumukseen (lapsihan on siis loppuelämän teidän lapsenne) painostuksesta ja kun "näin kuuluu tehdä".
Molemmille tiedoksi: kaikkea ei saa mitä haluaa ja elämä on valintoja, jokaisen on mietittävä mitä haluaa ja mitä sen eteen uhraa, mistä voi joustaa ja mminkä taia.Mikä on tärkeää. Joten miettikää sitä.
Mitä sun kohtaloosi tulee, niin se on se, minkä sä itse teet.
Mies on mielestään valmis isäksi, ja sinä mielestäsi et ole valmis äidiksi. Mies haluaa nuorena lapsia ja sinä et halua (et halua ehkä olleenkaan), joten haluatte elämältä eri asioita. En tiedä kumpi lähtee lätkimään, mutta sitä juuri kannattaisi pohtia, onko syytä jatkaa jos kuitenkin haluatte elämältä eri asioita.