Tuli tuosta harrastusketjusta mieleen, että pitääkö miehet oikeesti siitä, et nainen koittaa jollain lailla miellyttää heitä suhteen alussa tai sen aikana? Siis nimenomaan niin, että mies huomaa ja tiedostaa sen, että se mitä nainen tekee, on jotain jota nainen tekee vain miehen vuoksi - ei aina edes omasta halustaan.
Mä en vaan itseäni osaa tuohon tilanteeseen ajatella. Vaikka miestäni kuinka paljon rakastaisin ja haluisin vaikka kuinka hyvä sille olla, niin en mä ilman omaa tahtoani mitään voisi alkaa tekemään, vaikka mies kuinka sellaista odottaisi. Sitä paitsi, se ei ois ollenkaan reilua muakaan kohtaan, että mies vaatii multa jotain mitä en haluaisi. Ei se ainakaan rakkautta olisi miehen puolelta silloin se.
Mä en vaan itseäni osaa tuohon tilanteeseen ajatella. Vaikka miestäni kuinka paljon rakastaisin ja haluisin vaikka kuinka hyvä sille olla, niin en mä ilman omaa tahtoani mitään voisi alkaa tekemään, vaikka mies kuinka sellaista odottaisi. Sitä paitsi, se ei ois ollenkaan reilua muakaan kohtaan, että mies vaatii multa jotain mitä en haluaisi. Ei se ainakaan rakkautta olisi miehen puolelta silloin se.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Itse panostan ulkonäkööni ja itsenäiseen elämään,mutta sit toisaalta olen aika huono seksuaalisemmissa asioissa,kuten miehen ymmärtämisen päälle.Mennä ja tietää voi, miksi olen niin meikattu kun en ole edes varma itsestäni miespuuhissa.
Suostun musiikin takia olemaan aika trendikäskin.Se on moniulotteista miellyttämistä jo.
olo nyt mun mahdollisen tulevan mieheni puolesta, mutta mä taitaisin olla aika huono kumppanivalinta.:( Meinaan oon ihan liian laiska mihinkään suuremman luokan miellyttämisiin. Seksistä tykkään itsekin, ja siinä pidän miehen nautintoa monesti omaani tärkeämpänä, että seksi mun kanssa vois ehkä olla ihan.... hmm.. tuskin hyvää, mutta ainakin tyydyttävää.. :D Mutta siis, inhoan meikkaamista, hiustenlaittoa, pukeutumista ja kaikkea tollasta. Ne on ihan perseestä.
etc. tehdään ulkoista maailmaa varten - maailmaa johon haluamme sopeutua, koska emme jaksa jatkuvasti selittää miksi juuri minä käytän punaista paitaa hautajaisissa. Vastakohtana on maailma jossa olemme "alastomina" ja siihen maailmaan kuuluu myös kumppani.
Miksei saa olla alastomana ihmisten, ja koko maailman edessä? Ketä varten pitää suojautua hirveiden meikkikerrosten alle ja muutenkin suojavarusteltuna, roolimaskin taakse piiloutuneena? En mä tiedä, kuka tästä maailmasta on näin vääristyneen tehnyt, mutta ei ihme ettei läheskään kaikki täällä onnellisia ole. Mä itse en vieraiden ihmisten seurasta niin välitäkään. Tykkään olla oma itseni mielummin - ihan vaan tuttujen seurassa.
Mutta jos mun mies ei musta ilman meikkikuorta ja oman luonteeni kanssa pidä, niin etsiköön jonkun sellasen naisen sit, joka sitä jaksaa mua paremmin miellyttää.
ole luotu näin suuria yksiköitä varten. Ja sitä luontoa vastaan joudumme taistelemaan joka ainoa päivä - yksi keino on maskeeraus ja roolien otto. Ystävien ja läheisten kesken näin ei tarvitse olla - eikä toivottavasti olekaan.
kateellinen niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät mitään suojamuureja uusien ihmisten ja maailman edessä tarvitse. Jos ei ystäviä ja läheisiä olisi, niin mulla ainakin koko elämä kuluisi läpi kuin jossain näytelmässä:) Se vasta rankaksi kävisikin, jos ei hetkeäkään saisi levähtää, riisuutua ja olla oma itsensä. Muutenkaan ei nyt elämä aina ihan sieltä helpoimmasta päästä ole.
Muuten, mä meikkasin nuorempana tosi paljon, yläasteella. Kyl mä itse tiedän, et se johtui ihan vaan omasta epävarmuudesta ja arkuudesta, halusta näyttää vahvemmalta, mitä onkaan.
Oon silti tyytyväinen, etten enää tarvi ihan noin vahvaa suojausta.:)
Niin antaa tulla vaan jos siltä tuntuu. En mä tee naisen puolesta päätöksiä enkä vaadi ketään "luopuun omastaan" - mutta jos joku haluu mun editseni niin tehdä niin sitten tekee enkä mä sitä pahemmin ala esteleenkään.
Pidänkö siitä? Toki.
Onko se tarpeen? Ei.
Voittaako sillä jotain? Jos sitä ei laske velaksi niin kyllä mua pystyy "voiteleen" - joten jos hyvä mieleni on "voitto" niin sitten voitettavaa on.
Väittäisin että nimenomaan tuo "velkaannuttaminen" omalla kustannuksella on se mihin moni miellyttämisyritys karahtaa. Jos toiselle tekee asioita eduksi niin sitten tekee, mutta siihen ei voi piilottaa mitään koukkuja. Jos (ja käytännössä lähes aina niitä kuitenkin on) koukkuja kuitenkin löytyy niiin niistä tulee sitten helposti sellaisia juttuja jotka painaa suhdetta etenkin sen miellyttäjän suunnalta, sitä "velkaa" jota ei olla sovittu tai pyydetty. Se ei ole hyvä asia. Mutta jos on niin rikas henkisesti että pystyy antaan velatta niin väitän että sellaiselle itsekin lopulta pystyy antamaan auliimmin eri juttuja, menee siihen "meidän kesken ei laskeskella." systeemiin.
kaiken kuuluu tapahtua omasta tahdosta ja rakkaudesta. Jos sä keität toiselle vaikka aamukahvit, niin sitäkään ei kuulu tehdä sen takia, että se toinen käskee sun tehdä niin, tai että se odottaa itsestäänselvyytenä sun tekevän niin. Ainoastaan siksi jos sä itse haluut tehdä toiselle niin.
Parisuhteessa ei jaella mitään käskyjä eikä sääntöjä, eikä toista koskaan kuulu pitää itsestäänselvyytenä. Muuten ollaan jo askelta lähempänä eroa.
Näin siis mun mielestäni.
Mutta mähän nyt en syystä tai toisesta olekaan parisuhteessa.
Voisitko sä taas ylipuhua vänksyn tekemään lumitöitä?
Se riippuu mitä kukin haluaa. Jos tilauksessa on nätti sohvankoriste niin kuvaan kuuluu myös hyvä käytös ja soveliaat puheet - eikä silikonirinnatkaan haittaa. Ongelmana tieteskin on et jos kuosi vaihtuu niin taipuuko koriste sen mukana vai pitääkö vaihtaa uuteen.
No pidemmän päälle luulen et helpompi on olla aikas oma itsensä. Näytteleminen on raskasta eikä eroa juurikaan pornoleffasta.
Omana itsenään oleminen silti vain harvoilta onnistuu ihan alussa uuden ihmisen kanssa. Kaikilla tuntuu(minä itse mukaanlukien) olevan enemmän tai vähemmän roolia pinnassa uuden ihmisen seurassa. Ajan mittaanhan sieltä kuoren alta sitten vasta paljastuu se ihminen aitona, omana itsenään.
Oisko harmillista, jos sä ihastuisitkin siihen ihmiseen, jonka sä näet ja kun paremmin tutustuisitte, huomaisitkin ettei se olekaan sellainen kuin kuvittelit?
Tuon takia suhtaudun aika suurella varauksella näihin liukuhihnaihastujiin. Niillä kun on niin suuri riski ihastua johonkin, jota ei ole edes olemassa. Enpä ottaisi vakavasti sellaista miestä, joka muhun ensisilmäyksellä muka rakastuisi, koska tietäisin itse että se en ole oikea minä, johon se rakastuu.
liukuhihnaihastuja - ja on harmillista, mut se on mun tapa etsiä totuutta. Mä uskon et todellisuuden ja omien kuvitelmien välisen konfliktin uhka on aina olemassa, sillä koskaan emme tiedä mitä toinen oikeasti on. No riskistä huolimatta kannattaa ennemmin yrittää kuin olla yrittämättä - tosin mä olen hivenen puolueellinen vastaamaan.
suurin tehtävä kai ole parinmuodostus? Tai eikai sen ainakaan kuuluisi olla. Surullista on, jos näin olisi.
Kyllä mä uskon, että ajan ja luottamuksen kanssa ihmiseen vasta tutustuu ja oppii tietämään, onko toinen sopiva puolisoksi, vai ei.. Koskaanhan ei kai ihan täysin toista voi oppia tuntemaan, mutta kun edes tarpeeksi pinnan alle pääsee, se riittää.
Mielestäni parisuhteen alun ei kuulu enää olla sitä tutustumisaikaa, vaan sen tutustumisen olisi hyvä olla hoidettuna jo aiemmin. Mä uskon, että siksi ihmisille niin paljon eroja tulee, kun ne ei tunne toisiaan, ennenkuin suhteen aloittaa.
Musta me väheksymme liikaa parinmuodostusta - ja nostamme tilalle itsemme kehittämisen, menestymisen, omistamisen, etc. No joo - musta tehtävä on se et pystyy tajuamaan et ei ole mitään tehtävää - on vain elämä.
on tulla onnelliseksi. Eikö jokainen meistä halua kuolla onnellisena? Mutta eikai kenenkään onni pelkästä parisuhteesta kiinni voi olla? En mitenkään vähättele rakkauden merkitystä ihmisen onnellisuudessa (Tiedän, että se on suuri), mutta kuuluuhan siihen kokonaisuutena paljon muutakin, eri ihmisillä eri asioita.
vasta kun luopuu onnesta - menee aika Buddhalaiseksi. Eikä siihen ole yhtä oikeaa tietä.
ajatuksessa mitään vikaa ole. Ja pelottavan oikeassa sä siinä oletkin.
Kuinkahan moneen kertaan tää nyt mahtaa tulla? :)
..pidän siitä jos nainen haluaa miellyttää mua ja näkee vaivaa sen eteen! Arvostan sellaista naista suunnattomasti. =)
Mut esim meikkaaminen ja hiusten laittaminen ja muu itsestä huolehtiminen ei mielestäni kuulu tohon kategoriaan. Noi edellä mainitut seikat on itsestään selvyyksiä, joista ei mielestäni ole syytä nostaa mitään erikoista meteliä tms... Itsekkin pidän huolta itsestäni, enkä ole esim missään paskasissa verkkareissa tms naiseni seurassa...enkä kyllä koskaan muutenkaan... ;)
En edes näe mitä järkeä olis olla naisen kanssa, joka ei halua mua miellyttää?! teenhän kuitenkin itsekkin parhaani häntä miellyttääkseni.
Jos nainen on niin laiska tai saamaton ettei halua/jaksa miellyttää mua, ni tokkopa tuo silloin hirveästi musta välittäis...
Mitäs pahaa toisen miellyttämisessä on puolin tai toisin? Pyrinhän minäkin olemaan Rouva Ratikalle mieliksi aivan kuin hänkin minulle. Mietin joskus, että jos jokin asia aiheuttaa RR:lle enemmän iloa kuin minulle harmistusta, niin se kannattaa.
Kas kun ainakin meillä asuu kaksi erilaista ihmistä. Vaikka monista asioista yhtä mieltä olemmekin, niin eihän kaikki mieltymyksemme käy yksiin. Joskus asiat hoituvat kompromisseilla, joskus vastavuoroisuuden periaatteella.
Vaatiminen onkin sitten eri asia. Sellainen nostattaisi välittömästi vastarinnan puolin ja toisin.
usein miehestäsi, vaikka sinulla ei sellaista ole vuosiin ollut ja olet lisäksi sanonut olevasi erakkoluonne, joka ei miestä kestäisi nurkissaan katsella?
*Minun tuleva mieheni ja hänen mukanaan tuomat tuhat probleemaa*
rakkaudesta kestäisin mitä tahansa - en muuten.
..miehet tykkää ko niien mieleiksi tekee asioita..se on monelle yhtä ko välittämistä oikiasti ko viitii nähhä vaivaa semmosenki asian etee mikä ei itelle oisi nii passeli mut koska rakas siitä pitää nii näkee sen vaivan rakkaasa tähen..nii oon tulkinnu..miehistä mitä oon eläissäni miesten kanssa ollu tekemisissä..=o)
..tuskinpa hyö turhaa hymyilee leviästi ko mieli on hyvä jostaki vaivannäöstä heiän eteen..=o))
..musta se on vain osotusta välittämisestä tehhä välistä jotain semmostakin mikä ei ole maalimanloppu itelle muttei niin mahtavaakaan..ihan vain koska tietää tekevänsä toisen onnelliseksi..=o)))
..*teen monasti asioita joista en aina itte niin vällää*...kuten semmosta ruokaa josta tiiän mieheni tykkäävän yli kaiken ja mä inhoan sitä..taikka maalaan huushollis jottai vaikka vihaan maalaamista..mutta on tää munki kotini jotta tarttee munki tehhä asioita meiän yhteseksi hyväksi..ja lähen mieheni mukaa jonnekki mihkä en nii välläisi lähteä koska hää tahtoo mut mukaan..ja tulee siitä iloseksi ko lähen..ei se nii kauhia uhraus ole toista tehä iloseksi..=o)
..hyvä mieli hyvä suhe..nii
kompromisseja ja sitä, että molemmat koittavat olla toisilleen mieliksi. Ratikka tuossa taisikin jo jotakin sanoa, sellaisesta miellyttämisestä, josta ei oikeastaan ole edes itselle vaivaa, mutta joka on toiselle tärkeää, miksipä sellaista ei voisi tehdä.
Mä itse menin jopa naimisiin, koska asia oli naiselleni tärkeä, mutta itselleni yhdentekevä.
tota kutsuta miellyttämiseksi - sitä kutsutaan rakkaudeksi.
Mä tarkotin miellyttämisellä just jotain ulkonäönmuutosjuttuja tai hikilenkille menoa vain sen takia kun mies niin vaatii.
Ehkä siinä syy sun miessuhteiden epäonnistumiselle? Taitaa olla aikalailla parisuhteen ydin ja onnistumisen edellytys, että kumppanit pyrkivät miellyttämään toisiaan ja pystyvät tekemään toisen onnen eteen niitäkin asioita, joista eivät välttämättä itse pidä.
itse koe että mulla olisi ainoatakaan epäonnistunutta miessuhdetta takanani. Se, että suhde loppuu, ei aina tarkoita että suhteessa sinänsä olisi mitään varsinaisesti vialla. Joskus ei vaan aika ja oikeat ihmiset kohtaa tarvittavalla tavalla. Kullanarvoista oppia olen jokaikisestä elämäni ihmissuhteesta saanut, niin pari- kuin ystävyyssuhteistakin.
ei sellast jaksais. Pidemmän päälle alkais nyppiin. On mikä on, sillä hyvä, tai sitten ei.
..iha esimerkkejä siitä mikkä susta oisi semmosta vasten sun tahtoasi tehtävii jutskii..???..ko musta tuntuu et en iha käsnänny oikein tota sun alotusta..ko vstasin oman vastaukseni tuohon nii musta se on samaa kastia ton scalen vastauksen kanssa..rakkaudesta tehtäviä asioita toisen tähen..nii mikkä on susta semmosii asioita mihikä et pystysi ryhtyy miehen mieliksi..???..=o)))
...ko kuiteki varmaa rakastasit sitä miestä kenekä kans oot ruvennu suhteeseenki..=o)
-ulkonäköni muutos(vaatetus, hiukset, kasvot jne)
-liikunnalliset pakottamiset(urheilu jne)
-kauneusleikkaukset (noh, kuuluvat ulkonäköön myös)
-elämäntapojeni muutos
-lemmikistä luopuminen
-miespuolisista ystävistäni (eikä myöskään tietty naispuolisista) luopuminen
Tuossa nyt jotain.. Noita en tekisi, ELLEN itse niitä halua tehdä. Kukaan mies maailmassa ei siihen vois vaikuttaa, ei vaikka rakastaisin häntä maailmassa enemmän kuin mitään muuta. Mä tietäisin silloin, että hän ei mua rakastaisi, jos jotain multa vastentahtoisesti vaatisi.
jotta varmasti tajuaa kaikki, niin jos mä haluan tehdä noita asioita, teen ne rakkaudesta miestäni kohtaan. Jos mies haluaa mun tekevän noita, mutta itse teen ne vasten tahtoani, silloin miellytän miestä. Jos taas mies vaatii mua tekemään jotain noista, se osoittaa vaan sen, ettei rakkautta sillä puolella ole.
..vaikkapa allerigia miehelläsi..tarttisi luopuu lemmikistä..???..taikka liikunta oisi jostaki terveydellisestä syystä sulle tarpeen ja mies patistasi sua liikkumaan..tekisitkö noitten suhtee mitää..??..=o)
..kauneusleikkaukset mieki käsnään et on älyttömyyksiä..mu entäpä jos pyytäsi sun laittavan meikkiä jollekki illalliselle..ees vain kerran..pakko on mustakinsana joka saa vastustamaan ihan periaatteesta..en mäkään pakolla toimi missään..=o)
..mut jos mies pyytäsi sulta noista jotaki..voisitko joustaa vaikka sua itteesi ei nii huvittasikaan..meikata..laittaa raitoja tukkaasi..taikka terveydellisistä syistä mies tarttisi sua lenkille taikka patistasi sut lenkille..taikka miehen allergian tähen tarttisi luopua lemmikistä..???..voisitko missään noista joustaa vaikka ei itsee huvittasikaan..??..ja itellä ainaskin mies pyytää..ei pakota..jotta aatellaan et sunki mies pyytäisi..taikka ehottasi..eikä pakottasi..pakolla sanosin et mee helvettii käskemästä..=o)
..loppusi rakkauski melko nopiaan semmosen pakottajan kaa..
=o7
Maailmassa ei oo ku yks mies, jonka takii voisin.. pikkusen jotain tehdä, miellyttämismielessä. Mut ihan hiukan vaan ;-)
Ei vaan, kyllä sitä nyt rakkaudesta johonkin suurempaankin luopumiseen tai muutokseen valmis on, jos mies tosiaan ajattelisi silloin mun parastani, eikä yksistään omaa etuaan.
..mäpäs arvasin tuon..=o)))
...ei sit muuta tarttekkaa ko sen yhe joka on kaikkee..
..hyvät yöt vänksy..
=o7
Jos tahtoo ruokaa jota en syö, tottahan kultani sitä saa, mut jos se haluis vaikka...mikähä ois tarpeeks älytön...kolmannen pyörän, niin onnee vaan ja menestystä valitsemalleen nopeimmalle poistumistielle.
"niin onnee vaan ja menestystä valitsemalleen nopeimmalle poistumistielle."
Mua nauratti tuo. Voiskohan joku sanoa että "etsi nopein poistumistie välittömästi"
=D Yön huumoria.