Niin,mikä saa ihmiset olemaan yhdessä vuosikausia jos tuntuu että suhde ei toimi??
Tätäkin palstaa kun lukee niin aina valitetaan kumppanista,se valehtelee,pettää,alko-ongelma,harrastus/työ/tietokone vie kaiken ajan,ei hoida lapsia,ei tee kotitöitä jne...
Miksi olla suhteessa joka ei syystä tai toisesta toimi??
Miksi olla suhteessa jos kaikki aika menee muuhun touhuun,ei ole aikaa eikä halua tehdä kumppaninsa kanssa juuri mitään?
Tätäkin palstaa kun lukee niin aina valitetaan kumppanista,se valehtelee,pettää,alko-ongelma,harrastus/työ/tietokone vie kaiken ajan,ei hoida lapsia,ei tee kotitöitä jne...
Miksi olla suhteessa joka ei syystä tai toisesta toimi??
Miksi olla suhteessa jos kaikki aika menee muuhun touhuun,ei ole aikaa eikä halua tehdä kumppaninsa kanssa juuri mitään?
Vastaukset 7
Vanhimmat
SIINÄPÄ O SINULLE MIETTIMISTÄ
mäpäs olenkin sinkku :) Kun homma ei ole toiminut puheista ja yrityksistä huolimatta olen lähtenyt läpsyttelemään,ja siksi juuri mietinkin yllä mainittuja asioita :)
Joitakin selityksiä (ei omakohtaisia):
Sellainen nainen joka lähtee läpsyttelemään heti ensimmäisten ongelmien ilmaannuttua saa niin huonon maineen ettei sitten kelpaa kenellekään. Miehet edellyttävät naiselta siveellisyyttä (max 1-2 seksipartneria saa olla)
Eli miestä ei voi vaihtaa kovin usein, muuten saa huonon maineen, tulee liikaa seksipartnereita ja se voi haitata jo muutakin elämää. Menettää ystäviä, työpaikan saaminen on vaikeaa yms. Ihmiset ovat tosi konservatiivisia kuitenkin.
Lapset kärsivät jos perhe hajoaa yms.
Naiset on kasvatettu siten että naisen elämäntehtävä on miehen miellyttäminen. Eroaminen on osoitus siitä että nainen on epäonnistunut.
Omat vanhemmat, äiti syyllistävät jos nainen eroaa.
Eli avioliitossa pysytään usein myös sen vuoksi, että ongelmista ei kukaan tiedä (niistä voi purkaa keskustelupalstalle), mutta eroaminen = epäonnistuminen näkyy.
Alistetut naiset luulevat että se vika huonoon oloon on heissä itsessään. Mies sanoo mielisairaaksi jos nainen kertoo että miehen käytös (vähättely, nöyryyttäminen, väkivalta) aiheuttaa pahaa mieltä.
Ympäristö vaatii että naisen tulee pysyä suhteessa. Mies on aina pyhimys ja nainen mielisairas jos yrittää kertoa pahasta olostaan (alistava mies) jollekin.
Nainen syyttää itseään siitä jos mies on tyytymätön häneen ja yrittää tehdä kaikkensa jotta mies ei suuttuisi.
Sellaisia tarinoita on paljon.
ehkä jotenkuten tuon huonommuuden ja epäonnistumisen tunteen.lähinnä naisilta.ja useimmitenhan juuri naiset pysyvät siinä huonossa suhteessa,mutta MIKSI?
Mikä saa miehen pysymään huonossa suhteessa??
Itselläni suhteet on laskettavissa yhden käden sormilla, useimmiten olen itse lähtenyt,kerran on jätetty ja kerran kumppani on kuollut.
Tottakai olen miettinyt omia "vaatimuksiani"ja omaa osuuttani siihen miksi suhde ei ole kestänyt,ja minullahan on niinkin suuret vaatimukset kuin USKOLLISUUS,REHELLISYYS JA SUHTEELLE ANNETTU AIKA.
Onko se liikaa vaadittu??
Mielestäni ei,mutta saatan olla väärässä... mutta miulummin olen sitten yksin kuin huonossa suhteessa.
pointteja,ja varmaan tottakin.
Mutta miksi yhteiskunnan,läheisten asettamat "vaatimukset" menevät oman onnen edelle??
Tämän päivän naisten tehtävä EI ole miehen miellyttäminen.
Ei ne vanhemmat,naapurit jne.. elä sitä parisuhdetta.
Mielestäni eroaminen huonosta suhteesta osoittaa viisautta,oman itsensä arvostamista,eräänlainen epäonnistuminenhan se myöskin on mutta on itsensä huijaamista ja itse itsensä mitätöintiä on jäädä huonoon suhteeseen,eihän se "oikea"voi sillon edes tullakkaan..............
En ole törmännyt yhteenkään noista jutuista, mihin tuossa viitataan. Ehkä tilanne on eri, kun kerta on kyennyt itse hankkimaan omaisuutta naisena, en tiedä? Niinhän se elämässä menee, että lyötyjä lyödään. Ikinä ei kukaan ole huomautellut kumppanien määristä (niitä on kuitenkin tullut sinkkukausina, en ole ollut mikään siveyden sipuli). Toisaalta en kyllä ole niistä koskaan juuri puhunutkaan ja muutenkin yrittänyt käyttäytyä fiksusti.
Itsekään en ole koskaan ymmärtänyt huonoon suhteeseen jäämistä, ei yksin olo ole kauheaa. Naiset, hommatkaa ammatti, pitäkää huolta siitä, että säästätte pienistäkin tuloista, valitkaa huolella mies jonka kanssa teette lapsia jos niitä haluatte tehdä. Ennenkaikkea arvostakaa itse itseänne, ei tässä maailmassa tarvitse ripustautua johonkin sopimattomaan suhteeseen ympäristön paineiden vuoksi. Itsekin erosin ja lähdin aikuisena opiskelemaan sen jälkeen uuden ammatinkin. Mitä sillä on väliä, jos muutaman vuoden joutuu köyhäilemään kun sitten on taas vapaa uusille urille. Jos kaikki rahat menee sidukkaan, muotilaukkuihin ja kampaajalle niin ihan oikeasti silloin voi katsoa peiliin, jos ero on mahdoton esim sen vuoksi, ettei ole rahaa takuuvuokraan jne...
Koskaan ei ole kukaan tuominnut eroani, suhteitani jne. Ehkä joku on joskus selän takana puhunut paskaa, sitä en voi tietää, mutta se ei minua kiinnostakaan. Tärkeintä on se, että itse olen kantanut vastuun itsestäni ja elämästäni ja tavoitellut onnea, en ole jäänyt paskaduuneihin tai huonoihin suhteisiin. Samaa suosittelen muillekin sukupuoleen katsomatta. Aina voi muuttaa kurssia jos kerta haluaa oikeasti. Se vain, että ei se vaivaa näkemättä tapahdu. Se pelko ja laiskuus estää suurinta osaa elämästä.