Ikää tulee 26v ja naisen saanti näyttää koko ajan vaikeutuvan. Pikku hiljaa alkaa tuntumaan, että on aika jo luovuttaa... Silti joku toivon kipinä aina elää ennen baariin lähtöä. Vaan turhaa näyttää olevan kun ei mikään onnistu. Olisi mukava kun joku "tulevaisuuden minä" tulisi vanhana miehenä sanomaan, mihin energia kannattaisi käyttää tässä iässä.
Jos olen parin vuoden päästä vielä samassa tilanteessa niin varmasti otan töistä loparit ja lähden kiertämään maailmaa. Tämä nykytilanne on ainakin ihan perseestä. Onko kenelläkään ollut samanlaisia fiiliksiä?
Jos olen parin vuoden päästä vielä samassa tilanteessa niin varmasti otan töistä loparit ja lähden kiertämään maailmaa. Tämä nykytilanne on ainakin ihan perseestä. Onko kenelläkään ollut samanlaisia fiiliksiä?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ei sinulla ole mitään syytä luovuttaa, mutta syitä on jatkaa eteenpäin, esim oma onnellisuutesi
Älä eristäydy, älä ala homoksi sillä se on luovuttamista
Parempi kun jatkat eteenpäin vaikka vanhuusikään saakka ja jos ei sittenkään niin ota vaikka thaikku-tyttö kiikkustuolisi viereen
löytää harrastuksista. Myöskin harrastuksista saa elämäniloa, joten jos masentaa niin harrastamalla jotain kivaa asiat selkenee. Esim meikä on purjehtinut pienestä pitäen ja lautailulajit ovat suosikkejani. Avovesikautena surffaan ja talvella purjehdin leijapurjeella lumilaudalla.
Purjehduksesta on kaikki mun naiset pitäneet, vaikka minusta ei, päätellen menneistä suhteista.
Naisen löytäminen on suoraan verrannollinen etsintään käytettyyn aikaan, joten kantsii keksiä jotain muuta kuin baarit.
t. m 39 vee
Harrastukset eivät ole mikään itsestäänselvyys naisen löytämisessä. Itsellä harrastukset ovat pääosin sellaisia, että niiden parista naisia, ja nimenomaan vapaita naisia löytää hyvin harvoin.
Harrastuksia on ihmisillä yleensä oman mielenkiinnon mukaan, ja niitä ei aloiteta vain siksi, että sattuisi löytämään naisen.
olen jo luovuttanut, ikää on 25v. Mitä sitä itseään kiduttamaan jatkuvilla pakeilla ja vittuiluilla, mielummin keskityn tekemään kaikkea, mistä pidän tai on tulevaisuuden kannalta hyötyä. Opiskelen ja käyn ohessa töissä, eli vapaa-aikaa ja ylimmääräistä rahaa ei juuri ole.
Viime aikoina olen löytänyt innostuksen urheiluun pitkästä aikaa. Sen ja ruokavalion uudistuksen avulla olen onnistunut puottamaan painoa aika reilusti ja tunnen oloni energisemmäksi. Urheilu jatkuu ja toivottavasti treenit kovenee ajan kuluessa, tavoitteena on saada itseni jossain vaiheessa hyvään kuntoon.
Olen huomannut, että en voi saada seurustelusuhdetta , niin olen kanavoinut energian muihin asioihin. Tällä hetkellä pidän itseni hyvin kiireisenä ja yksinäisyys ei kalvaa mieltä kokoaikaa. Välillä se tietenkin iskee, mutta toistaiseksi olen saanut väännettyä sen pois mielestä. Miksi käyttää energiaan taistelemalla asian kanssa, jonka tietää mahdottomaksi.
Tulevaisuudesta en osaa sanoa, miten asiat tulee muuttumaan kun valmistuminen on ajankohtaista, ja viimeisetkin kaverit alkavat pariintumaan. Luultavasti silloin on vain keksittävä joitain uusia harrasteita, ja vältettävä masentuminen, jonka kanssa menneisyydessä tullut hieman ryvettyä.
te olette ihan poikasia vielä. Tossa iässä ne naisetkin rakentavat vielä tulevaisuuttaan opiskellen ja/tai töissä käyden tms. Tehkää te samoin.
Kuten varmaan olet itsekin huomannut niin sussa on jotain "vikaa" suomalaisten naisten mielestä. Todennäköisesti et ole pitkä ja lihaksikas sekä sellanen moottoriturpa joka pystyy lirkuttelemaan naisille kaikkea.
Nyt sulla on tasan kaksi vaihtoehtoa jos et halua elää elämääs yksin. Joko toi sun ehdottama narun ja lankun hakeminen k-raudasta tai sitten se parempi, muutat ulkomailla jossa miehiä arvostetaan.
Ei ole yksi eikä kaksikaan tarinaa mitä olen kuullut ja lukenut jossa mies joka suomessa ei ole ikinä kelvannut naisille on saanut ulkomailla seuraa, enkä edes tarkoita mitää thaikkuja vaan ihan etelä-eurooppaankin menemällä.
Suomessa naisilla on jotenkin ylisuuret vaatimukset miehille eikä täällä enää osata katsoa ihmistä ihmisenä vaan jonain oman fantasian toteuttajana. Parempi lähteä pois, kyllä se ruoho on oikeasti vihreämpää muualla kuin täällä kulotetussa maassa.
> "Suomessa naisilla on jotenkin ylisuuret vaatimukset miehille eikä täällä enää osata katsoa ihmistä ihmisenä vaan jonain oman fantasian toteuttajana."
Tuo tarkoittaa, että suuri osa naisistakin jää ikisinkuiksi. Tuo ei oikeastaan ole mikään ihme, onhan suomalaisen naisen perustyyppi lyhyt ja pyylevä eikä se naamakaan, jos ei nyt lapsia pelota, kuitenkaan usein ole mikään helppo katsella. Luonteesta puhumattakaan. En kuitenkaan yleistä.
> "Parempi lähteä pois, kyllä se ruoho on oikeasti vihreämpää muualla kuin täällä kulotetussa maassa."
Ettei 'ruho'?
Yäk mikä sana toi ruho, kuka kehtaa käyttää sitä??! Se on halventavin sana mitä tiedän!
Suomi on todella surkea yhteiskunta vaikka ei täällä tarvise töitä tehdä tai elämästä taistella niin muut asiat sitten on perseestä.
Koulutus loppuun, sitten vähän työkokemusta ja paremmille vesille.
Tietystihän ei välttämättä elämä ole parempaa ulkomaillakaan, mutta eihän siinä menetä mitään vaikka niin olisikin.
Kukaan nainen ei välttämättä halua itsesäälissä rypevää, kaikkia naisten niskoille kaatavaa keskenkasvuista kloppia joka luulee, että kaikki tässä elämässä tulee kuin manulle illallinen. Luuletko, että tässä maassa ei ole ikäisiäsi naisia jotka eivät ole kelvanneet kenellekään miehelle?
Jos näkee ulkomaille lähtemisestä eri mahdollisuuksia?
mutta älkää sinne ulkomaille suomalaisten naisten takia lähtekö kun kaikkia niitä ette ole edes tavanneet. Tosin viha ja rakkaus kulkee käsi kädessä, sanotaan;)
annan neuvo, mutta en valitettavasti yhtä halunnut kuulla viisaita ihmisiä, jotka varoittivat koti-ikävästä. Nytkin eläen kotimaani ulkopuolella tunnen sen kovin, vaikkakin olen saanut eri koulutuksia, minulla on asunto jne.
Ei kannata jättää kotimaan ikuiseksi, voi lähteä opiskelemaan, mutta täytyy palata kotimaahan työskentelemään, asumaan, hyvä olisi jos löytyisi vaimo kotimaasta. Vanhoilla päivillä valitettavasti tulee kotimaaikävää ja kaipuu, erittäin jos ei mahdollisuutta palata.
On hyvä keino välttää masennusta, erittäin nuoruudessa täydellistää itseä, jatkan sitä keski-iässä.Täydellisyydellä ei ole rajaa eikä ikäkehyksiä, sitä varten ei velvollisesti jättää kotimaa.
suomalaisista naisista antaa miehille selvän signaalin naisten yleisestä asenteesta suomimiehiä kohtaan. Kukaan ei jaksa aina vaan yrittää ja yrittää. Ulkomailta kumppanin hakeminen on miesten oma valinta, jos Suomesta ei kumppania löydy.
Ei siitä kannata sen suurempaa numeroa tehdä, elämme globaalisesti kaikessa muussakin toiminnassa etenkin teollisuudessa ja elintarviketuotannossa. Miksi ei myös parinmuodostuksessa?
oli kyllä se miten törkeitä suomalaiset naiset voi olla ja on. Jos mies on ihan tavallinen ja ystävällinen niin iso osa naisista tuntuu ajattelevan että tuota miestä voi kohdella kuin pas... jos vain sille päälle sattuu.
Sinuna minä kääntäisin joka kiven ja kannon nyt kun olet tuossa iässä.
Ettei sitten myöhemmin vanhempana harmita.
Itse yritin kovasti tuossa 25-vuoden jälkeen muttei onnistunut.
Parasta onnea sulle jatkoon ja suosittelen että yrität joka puolelta niin kovaa kuin pystyt.
Yritä kattoa vähän ulkonäköäsi ja harrastuksiasi yms. miten voisit parantaa naisten löytämistä ja kiinnostuksen herättämistä.
Vasta kun pääset naimisiin,päätät olla uskollinen vaimollesi,sitä ennen voit rellestää monien naisten kanssa.
pitää olla itsestään selvää jo seurusteluaikoina, jos ei muuta ole keskenään sovittu.
Kylläpä tuli näköjään oltua melko kännissä baarin jälkeen kun tommosta tekstiä suolsin ulos. Ehkei nyt ihan noin epätoivoinen tilanne ole kuitenkaan, mutta kyllähän tuo sopivan naisen löytäminen tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta nykyään.
Onneksi minulla on hyviä harrastuksia, joista saa elämään sisältöä. Parhaiten toimii kun pitää itsensä kiireisenä niin tulee sellainen fiiliskin, että "eihän mulla edes olisi aikaa parisuhteelle". Helpottaa vähän :)
sitten kun ei paikat enään kestä reenaamista,raudat on mulle kaikki kaikessa,se on ollu mun elämänkumppani iän kaiken, ainoat huvit on hanki ranteeseen ruista,käyn töissä salilla ja kaupassa,voimaa tulee koska olen niin saatanan vituuntunut,eilen otin ekan kerran 200kg penkistä, koen itseni ytm. naiset pelkää mua, lapset alkaa itkeen kaupan kassalla, mun elämä on tässä, ainoat elämän ilot tulee salilta. Elämä ei ole koskaan antanut mulle mitään salin ulkopuolella, vittuun jeesus, vittuun jumala,mä uskon vain ja ainoastaan itseeni,en luota keneenkään.Minä olen mailma, mailma on minä. fucken a. Jahdatkaa te runkut toisianne, minä pyyhin perseeni kaikelle.
Itse väsyin siinä 35 ikävuoden paikkeilla. En tiedä, olisiko kannattanut jo aikaisemmin ruveta elämään. Jos elämä menee parisuhteen etsimiseen, niin kyllä se silloin hukkaan menee.
Tilanteessa on paljon hyviä puolia, jotka (oikeassa) parisuhteessa eivät ole mahdollisia tai sallittuja. Parisuhde tuo mukanaan omat ongelmansa riippuen tietysti kumppanin ominaisuuksista omiin verrattuna. Ei se parisuhde mikään paratiisi ole, arki on samaa arkea mutta ongelmat tuplaantuvat.
Tossa 20-30 välillä sitä todella masensi kun ei tuntunut kelpaavan kenellekään. Pari pidempää ulkomaan komennusta sitten pelasti tilanteen.
Neuvoni on ettei kannata hakata päätä Karjalan mäntyyn vaan luovuttaa ihan suosiolla. Se voi tuntua aluksi raskaalta mutta myös vapauttavalta.
Miksi luovuttaa elämästä, vaikka naiset eivät kelpuuttaisikaan? Vielä tulee aika, jolloin kunnolliset miehet kelpaavat naisille. Jos haluttaa lähteä maailmaa kiertämään, niin sitten pitää mennä, eikä haaskata aikaansa ja ajatuksiaan parisuhteen metsästämiseen. Ei se oikea etsimällä löydy, sen minä ainakin olen saanut kokea.
Korvaisin sanan 'luovuttaa' sanalla 'vapautua'.
Keskimääräinen suominainen on luonteeltaan kuin riivinrauta. Se alkaa tulla esille viimeistään parin vuoden päästä suhteen aloittamisesta. Kaikesta mahdollisesta mitä mies sanoo keksitään jotain vikaa, ja tulkitaan tahallaan väärin että päästään haastamaan riitaa. Sitten tuhahdellaan ja nakellaan niskoja, ja koskeakaan ei enää saa.
Parisuhteessa olevista miehistä varmaan 40-60% elää myös jatkuvassa seksinpuutteessa, naista ei saa, vieraissa ei saa käydä ja pornon katselu ja oma apukin on kielletty koska porno esineellistää naista ja muutenkin vain säälittävät runkkarit turvautuvat sooloseksiin.
Miksi haluaisit tuollaista riesaa vaivoiksesi?
Tuo oli niin totta kuin vain olla voi. Mikä siinä on, kun meitä jotka tämän on hoksanneet, tuntuu olevan niin vähän.
Mulla on! Ihan samat fiilikset. Kova vitutus taas päällä. Ottaa ihan kaikki aivoon: se ettei ole kavereita, se ettei ole naisia, se ettei ole kehonraknetajan kroppaa, se ettei ole rikastunut, se että terveys on mennyt jne. Tuntuu että koko vit** elämä on aivan perseellään, enkä siitä huolimatta ole KERTAAKAAN saanut yhdeltäkään naiselta (enkä mieheltä). Elen hetero siis.
Olen 30-vuotias, enkä ole eläissäni saanut. Jostain syystä oeln naisille kuin ilmaa!
Olen tällä hetkellä niin vi**uuntunut, että tekisi mieli mennä kesukustan kaduille ja mennä näyttämään keskisormea poliisille, jos sellaisen näkisi. On kova hätähuuto, jos elämä on siisn ätilanteessa, että haluaa näyttää keskisormea poliisille päin naamaa! Tuntuu, ettei millään oo enää yhtään mitään väliä!
Ranteet auki ja tänänä saunan jälkeen naru kattolampun koukkuun. Sillä siitä pääsisi, mutta sittenhän elämäni olisi ollut kaikien aikojen pohjanoteeraus oli olisin SUURIN LUUSERI.
Ainut asia joka estää itsemurhani on se, että luovuttaja on suurin luuseri. Elän vain sen takia, ettei kukaan pääse sanomaan, että tämä "kapisin ja alhaisin roska, josta ei koskaan tullut mitään ja joka ei koskaan saanut naisia oli nin luuseri, että lopulta tappoi itsensä".
Ei, sitä iloa en anna kenellekään. Mieluummin elän "kuolleena" ja ainainen vitu*us niskassa, kuin luovutan. Viinaa ja huuemita pää täyteen, niin pääsee taas hetkeksi irti tosielämästä. Leijun jossain saakeli pilvenreunalla tietoisuuden rajan tuolla puolen...