The Lancetista poimittua (4/2008)
Rasvamaksa on melko tavanomainen sairaus. Se ei ole ensi alkuun hengenvaarallinen mutta jos sitä ei hoideta se muuttuu vaaralliseksi. Rasvamaksa voi parantua terveillä elintavoilla ja oikealla ruokavaliolla.
Maksan rasvoittumista on tutkittu paljon ja alkoholi on eräs suurimpia syitä siihen. Mutta myös ravitsemus vaikuttaa suuresti maksan hyvinvointiin.
Maksa käsittelee glukoosia ja mm. varastoi sitä pienen määrän. Glukoosin varastomuoto on glykogeeni.
Maksan rasitus on kevyintä silloin kun ravinnossa on sopivasti hiilihydraatteja. Länsimaiset suositukset ovat hyvin lähellä optimaalia maksan perspektiivistä katsottuna.
Liian vähäinen määrä hiilihydraattia ravinnossa rasittaa maksaa suuresti. Erityisen raskasta on maksalle se jos maksan omistaja vielä harrastaa liikuntaa jolloin glukoosin tarve on tavallista isompi.
Normaalisti maksassa ei ole lainkaan rasvaa. Mutta jos hiilihydraatteja on niukasti, maksa pyrkii keventämään kuormaansa keräämällä rasvaa (triglyseridiä) soluihinsa, josta se on prosessoitavissa helpommin ja nopeammin glukoosiksi kuin suoraan verestä otettuna. Tämän on arveltu olevan eräs elimistön suojamekanismi, jolla pyritään siihen että glukoosin määrä veressä ei putoaisi vaarallisen alas eli glukoosin tuotto pyritään nostamaan mahdollisimman isoksi. Olotilaahan ei ole tarkoitettu pysyväksi.
Maksan kyky varastoida glykogeenia heikkenee aikana jolloin se joutuu ponnistelemaan saadakseen elimistön välttämättömän glukoosin tarpeen täytettyä. Tällöinkin osa soluista joutuu tyytymään muihin elimistön valmistamiin yhdisteisiin glukoosia sijaan.
Histologisesti alkoholin aiheuttama rasvamaksa syntyy eri syistä kuin ravntona käytetyn rasvan aiheuttama mutta lopputulos on sama.
Rasvamaksa on melko tavanomainen sairaus. Se ei ole ensi alkuun hengenvaarallinen mutta jos sitä ei hoideta se muuttuu vaaralliseksi. Rasvamaksa voi parantua terveillä elintavoilla ja oikealla ruokavaliolla.
Maksan rasvoittumista on tutkittu paljon ja alkoholi on eräs suurimpia syitä siihen. Mutta myös ravitsemus vaikuttaa suuresti maksan hyvinvointiin.
Maksa käsittelee glukoosia ja mm. varastoi sitä pienen määrän. Glukoosin varastomuoto on glykogeeni.
Maksan rasitus on kevyintä silloin kun ravinnossa on sopivasti hiilihydraatteja. Länsimaiset suositukset ovat hyvin lähellä optimaalia maksan perspektiivistä katsottuna.
Liian vähäinen määrä hiilihydraattia ravinnossa rasittaa maksaa suuresti. Erityisen raskasta on maksalle se jos maksan omistaja vielä harrastaa liikuntaa jolloin glukoosin tarve on tavallista isompi.
Normaalisti maksassa ei ole lainkaan rasvaa. Mutta jos hiilihydraatteja on niukasti, maksa pyrkii keventämään kuormaansa keräämällä rasvaa (triglyseridiä) soluihinsa, josta se on prosessoitavissa helpommin ja nopeammin glukoosiksi kuin suoraan verestä otettuna. Tämän on arveltu olevan eräs elimistön suojamekanismi, jolla pyritään siihen että glukoosin määrä veressä ei putoaisi vaarallisen alas eli glukoosin tuotto pyritään nostamaan mahdollisimman isoksi. Olotilaahan ei ole tarkoitettu pysyväksi.
Maksan kyky varastoida glykogeenia heikkenee aikana jolloin se joutuu ponnistelemaan saadakseen elimistön välttämättömän glukoosin tarpeen täytettyä. Tällöinkin osa soluista joutuu tyytymään muihin elimistön valmistamiin yhdisteisiin glukoosia sijaan.
Histologisesti alkoholin aiheuttama rasvamaksa syntyy eri syistä kuin ravntona käytetyn rasvan aiheuttama mutta lopputulos on sama.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Mutta jos hiilihydraatteja on niukasti, maksa pyrkii keventämään kuormaansa keräämällä rasvaa (triglyseridiä) soluihinsa, josta se on prosessoitavissa helpommin ja nopeammin glukoosiksi kuin suoraan verestä otettuna."
Mehut ja virvoitusjuomat pahimpia rasvanlähteitä mielestäsi???
http://www.kostdoktorn.se/lask-juice-lika-farligt-som-alkoholmissbruk
http://www.kostdoktorn.se/mer-fran-svenska-supersize-me-studien
http://www.telegraph.co.uk/foodanddrink/foodanddrinknews/6012619/Two-soft-drinks-a-day-may-lead-to-long-term-liver-damage.html
Kyllähän taas kerran keksit varsinaisen ilta-sadun...
Siis on aivan selvää, että elimistö yrittää kaikin keinoin turvata glukoosin saannin. Jos ei sitä normaalisti ravinnon hh:n mukana tule, sitä sitten väännetään väkisin ( ensin varastot eli pilkotaan glykogeeni ja sitten väännetään glukoneogeneesillä ja ellei vieläkään porukka hokaa syödä hh tai on nälänhätä, mennään ketoosiin ja käytetään ketoaineita). Minkä helkutin logiikan mukaan tämä kamala vääntäminen olisi terveellistä, kun kroppa ottaa sen glukoosin heti ja välittömästi käyttöön ruuasta, kun sitä vain syö? Ei vahingossakaan väännä väkisin, jos kunnolla saa. Kroppa fysiologiassa yleesä valitsee itse automaattisesti kunnollisimman tien, koska sen tehtävä on selvitä mahdollisimman hyvin mahdollisimman pitkään.
Ihan toinen asia on, ettei hiilihydraattiakaan liikaa ja huonoa kannata mäyssätä. Aivot tarvitsisivat kai jotain 150g hh päivässä. Lienee joku tervejärkinen minimi.
Jos nyt väität, että ei ole terveellistä olla ketoosissa. Itse olin 1,5 v ketoosissa. Minulta otettiin kaikki arvot kehostani, kaikki arvot olivat parantuneet, myös maksa-arvot ! olin kärsinyt ennenmin korkeista maksa-arvoista, vaikken ole alkoholisti. Syy oli, söin kai liikaa hiilaria. Triglyt nyt hyvät.
Juu, tiedän. Ketoosi on paastotila, ja se on aikansa ihan ok ja kuten sanoit arvotkin paranevat. Sillä on aikansa, mutta sen aika on myös loppua. Ketoosissa ihminen haisee ja mikä kamalinta myös maistuu kamalalle. Total sex-killer. Johtuu siitä, että syntyy happamia aineenvaihduntatuotteita eli kuonaa selvästi normaalia enemmän. On vähän kuin pieni auto menisi kakkosvaihteella moottoritietä kahdeksaakymppiä: bensa palaa ja käryä tulee.
Itse ketoosissa maistun niin kamalalta, että haalin kaksin käsin mitä tahansa hh, nopeaa tai hidasta tai vaikka paikallaan pysyvää, mutta se maku on saatava pois. Huuletkin muuttuvat ihan kamalan makuisiksi.
Omat potilaani ovat olleet VLCD:llä 8 viikkoa ketoosissa. Kun kuitenkin kaikki tarvittavat aineet on ravinnosta saatu muuten, voivat sen ajan hyvin. Ehkä max voisi suositella 1 v ketoosissa jollain lailla terveydenhuollon valvomana: sinultakin on mitattu lab. arvoja. Natrium ja kalium kannattanee ainakin mitata.
Ketoosin haju muistuttaa mädäntyvää hilleriä. Maku on kuin pas... siis huono maku.
se on tyypillistä sinunkaltaisellesi valehtehtelijalle. Älä levitä tuollaista paskaa näillä palstoilla enää koskaan.
http://www.kostdoktorn.se/lagkolhydratkost-lchf/kostdoktorns-faq#ketos
hiilaria päivässä ja silti pystyn tekemään henkistä työtä paremmin ja pirteämmin kuin silloin kun sitä hiilaria oli tarjolla.
Mihin perustat väittämäsi (150 g/pv)?
Mitä tapahtuu jos tämä ei toeudu ja millä aikataululla (kauhu)scenaario toteutuu?
Jos et nyt vastaa venkuloimatta näihin yksinkertaisiin kysymyksiin jotka olet itse väitteilläsi aikaansaanut niin jutuiltasi putoo pohja pois.
tutkimuksissa on selvinnyt että glukoosin puute riskeeraa voimakkaasti Alzheimerin taudille. Ja etenkin ketoosi on varma merkki glukoosin puutteesta mutta kyllä sitä ilmenee jo ennen ketoositilaan siirtymistäkin.
100000 vuotta sitten sillä ei tietenkään ollut väliä kun elinikä oli lyhyt mutta nykyisin asia on toinen.
Mutta sinun aivosi... luultavasti ne toimivat vain muutaman energiagramman turvin päivittäin, sellaista soopaa on sinun kirjoittelusi. Pohjaa niissä liene koskaan ollutkaan.
Arvailuun, luuloon ja typeryyteen. Vaikka olet lopun ikääsi ilman hiilareita, mitään sen kummempaa ei tapahdu, kuin että olet laihempi ja terveempi, sekä säästyt 2-tyypin diabetekselta.
Näkyy taas olevan liikkeellä tietäjiä vastustajien joukossa täysin kummallisin väittein. Tietenkin ilman perusteita aidossa "Puskahengessä"
Aivo tarvitsevat 150gr hiilih/päivä= paskapuhetta.
Ketoosi on pitkällä ajalla vaarallinen=paskapuhetta.
Behöver inte hjärnan kolhydrater? Blir man ”dum” utan kolhydrater?
Nej. Hjärnan fungerar utmärkt på ketonkroppar efter en kortare omställning. Det är möjligt att känna sig trött / okoncentrerad / lättirriterad första dagarna upp till en vecka efter starten, innan hjärnan vant sig. Därefter går det utmärkt för hjärnan att drivas på ketonkroppar, eller glukos som nyskapas i levern från protein. Alltså behövs inga kolhydrater av det skälet. (Kanske är det tvärtom - länk till studien)
Eivätkös aivot tarvitse hiilihydraatteja? Eikö hiilih. puuttesta tule tyhmäksi?
Ei. Aivot toimivat erinomaisesto ketoonilla pienen ylimenokauden jälkeen. Ihminen saattaa tuntea väsymystä/keskittymisvaikeuksia/ärsyyntymistä ensimmäisinä päivinä ehkä viikon LCHF/VHH:n aloittamisen jälkeen ennenkuin aivot sopeutuu.. Sen jälkeen toimii aivot erinomaisesti ketoonilla tai glukoosilla jota maksa tuottaa proteiinista. Toisin sanoen kysytystä syystä ei hiilihydraatteja tarvita. Ei hiilihydraattivajesta tymäksi tule, ehkä asia on päinvastoin.
Linkki yllämainittuun tutkimukseen:
http://diabetes.diabetesjournals.org/content/57/2/440.abstract?maxtoshow=&HITS=10&hits=10&RESULTFORMAT=&author1=rolandsson&andor...
lähde kostdoktorn.se
http://diabetes.diabetesjournals.org/content/57/2/440.abstract?maxtoshow=&HITS=10&hits=10&RESULTFORMAT=&author1=rolandsson&andor...
Sinulla se on se Alzheimerin tauti. Et näköjään muist, että olet lähettänyt saman viestin jo 1.546 kertaa ja kertaakaan se ei ole mennyt läpi.
Sinulle on varmaan turha kertoa, että Sinulla on aivojen diabetes kun unohdat senkin asian heti.
Nauramme sinulle ja säälimme sinua. Mutta siitäkään et tiedä kohta mitään kun unohdat tämänkin jutustelun tuotapikaa.
Sitä vain ihmettelen, että miten olet päässyt hoitokotisi toimistoon illalla kun muut ovat jo nukkumassa, vai onko teillä nykyään jokaisella tietsikka yöpöydällä vuoteen vieressä.
Hyviä öitä nyt kuitenkin ja muista herätä aamulla.
Oli ns. maksaseminaari jossa todettiin nimenomaan se asia että runsas rasvan käyttö on erittäin haitallista maksalle.