siis kertokaapa nyt, kellä on muslimi / arabi vaimo tai mies - miten tulette toimeen hänen äitinsä kanssa? ongelmia?
MITEN TOIMEEN ARABI-ANOPIN KANSSA?
TampereGirl
271087
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Anoppini on muslimi ja puoliksi arabi. Meillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa tulla toimeen keskenämme. Suurimmat ongelmat sijoittuu lähinnä kotihommiin, kun hän kohtelee minua liian hyvin, eikä haluaisi rasittaa minua kotitöillä. Hä kohtelee minua kunnioittavammin ja paremmin kuin oma äitini konsanaan :)
näyttävät aina muodostuvan jossain vaiheessa, jonkinasteisiksi ongelmiksi...
ikävä kyllä.
Henk.koht.voin kertoa,että välimme olivat erittäin lämpimät,muutamia vuosia,mutta kun yhteinen kieli löytyi,
aloin ymmärtää asioita hieman eri tavalla...
Se että ihminen hymyilee sulle päin naamaa,ei suinkaan tarkoita sitä,etteikö hänen suustaan voisi samanaikaisesti tulla ulos myrkkyä...Se kannattaa muistaa.
Mun anoppini ongelma on siinä,että hänen mielestään yksikään nainen maan päällä ei ole tarpeeksi hyvä hänen pojilleen.Paitsi hän itse tietty.
Meitä on kolme miniää,minä ainoa ulkomaalainen,ja voin sanoa,että kaikkia meitä arvostellaan aivan samalla lailla...Tämä ei siis johdu ulkomaalaisuudestani,vaan on kiinni anoppini luonteesta.
Onhan näitä tarinoita kuultu vaikka kuinka,siis yleisesti anoppi-miniä,anoppi-vävy-osastolta,
eikä ne juurikaan poikkea kulttuurin tms,mukaan.Ihan yhtä vaikeita näyttää olevan suhteet täällä Suomessakin :)
Itse olen pyrkinyt pitämään yllä kohteliaan viileitä,mutta asiallisia suhteita mieheni sukulaisiin.
Tällä tavoin pysyttelen erossa suvun sisäisistä ongelmista ym.todella ikävistä asioista.
Minä olen se miniä,jota on mukava nähdä,ja jota ikävöidään...koska pidän anopin kädenmitan päässä itsestäni ja elämästäni.kiitos välimatkan,se on mahdollista!
2 muuta miniää ovat niitä,joita "paetaan" silloin tällöin Suomeen...
Kun ovat kuulemma kovin kiittämättömiä yms.
Tämä naurattaa,koska kukapa sitä olisi kovin kiitollinen siitä,että anoppi hallitsee kaikkea aina kodinsisustuksesta rahan käyttöön ja ruokalistaan???
Melkein sääliksi käy...
Toimeen tullaan vaikka on yhteinen kielikin :) Olen kylläkin hyvin kiitollinen, että miehen sukua asuu rittävän kaukana, sitä hössötystä olisi hankala sietää vuoden jokaisena päivänä. Anoppi ja miehen sisko olivat juuri kylässä täällä Suomessa noin kuukauden ajan. Kun tänne tulivat, tein heti selväksi, että meillä pestään kädet aina sisään tullessa ja että minä hoidan ruoanlaiton. Tosin he hoitivat oman aamupalansa, kun en ollut kotosalla aauisin, ja aina tiskit oi tiskattu ja keittiö ja koti tiptop siistinä. Anoppeja on moneen junaan ;)
Minulla on tosi kiva egyptiläinen anoppi. Hän on iloinen ja lempeä ja oikein iloinen siitä, että pojat on naitettu ja poissa jaloista ;-) Yhdestä miniästä hän ei pidä, mutta ei kyseisestä pirttihirmusta pidä kukaan mukaan.
mullakin on marokkolainen anoppi, ja ihan hyvin menee. ehkä senkin takia, kun ei ole yhteistä kieltä :) sekin vähän auttaa :) mutta oikeasti, aivan mahtava nainen.
mulla on venäläinen anoppi. ja tullaan toimeen paremmin kuin suomalaisen äitini kanssa ! että näin..
olen tosi iloinen ja tyytyväinen thaimaalaiseen anoppiini. ei ole yhtään pahaa sanottavaa.
riippuu anopista. jotkut ovat ihan kauheita, jotkut tosi ihania..
ei kokemusta.
kunhan käyttäydyt kunnioittavasti, niin menee hyvin.
Olen eronnut jo jonkin aikaa sitten, mutta vieläkin pistää vihaksi ja välillä naurattaakin, kun anoppi kerran kirjoitti minulle sähköpostin, jossa ilmaisi syvän huolensa ja paheksuntansa, että olen sellainen "uraihminen".
En sitten kehdannut selittää, että paiskin pitkää päivää vain siitä syystä, että saisin elätettyä hänen sohvalla makaavan työttömän kultamussukka poikansa. Mutta olisi pitänyt!
mulla on aivan ihana turkkilainen "äiti"! molemmanpuolista kunnioitusta vaan...
mulla on algerialainen anoppi. emme puhu toisilleen.
minulla on marokkolainen anoppi. onneksi asuu siellä...en haluaisi että hän muuttaisi tänne suomeen meidän kanssa asumaan, mutta luulen että se on edessä... valitettavasti...sen jälkeen näen oma rauha vain unessa...
siis mä en oo nähnykään kosovolaista anoppiani. enkä haluakaan. pysykööt siellä. mieheni lähettää hänelle rahaa riittävästi, hyvään elämiseen siellä.
ole hiljaa ja tottele.
niinpä... eipä meikäläiselle sellainen käy... sen takia iranilainen anoppini on (hyvässä, yksityisessä) palvelukodissa.
oikein.
jeess!
no on se yksityinen parempi ku valtion..
no tietenkin. kuka ny suomessa vanhoja vanhempia kotona hoitaa.. emme ole venäläisiä... valitettavasti..
joo, tiedän että itänaapurissa hoidetaan vanhuksia kotona, perheen voimin... lapset hoitaa vanhempiaan loppuun asti...
egyptiläinen anoppini on täällä palvelukodissa. mieheni pyynnöstä.
siis mun turkkilaisen mieheni mama asuu kotonamme, jo 4 vuotta. ihana nainen. auttaa tosi paljon, ei sekaannu asioihin..
mulla sama juttu, mies marokkolainen
meillä turkkilainen anoppini asuu naapurissa, käy joka päivä, sekaantuu meidän elämään, antaa neuvoja, kokkaa, siivoaa (koska mähän - huono nainen - en osaa...)
tuollainen anoppi just palvelukotiin, ja heti!