Voitteko mielestänne itse vaikuttaa parisuhteenne tilaan ?
Uskotteko keskustelella olevan uskottomuutta vähentävä vaikutus ?
Minkä luulisitte auttavan uskollisuuteen ja minkä taasen heikentävän välejänne uskottomuuden suuntaan ?
Voitteko mielestänne vaikuttaa puolisonne uskollisuuteen ?
Onko seksielämällä mielestänne merkitystä ,uskollisuudessa välillänne ?
Mikä muu voisi olla syy välillänne tapahtuvaan toisen osapuolen uskottomuuteen ?
Voitteko lainkaan vaikuttaa toisen uskottomuuteen ?
Uskotteko keskustelella olevan uskottomuutta vähentävä vaikutus ?
Minkä luulisitte auttavan uskollisuuteen ja minkä taasen heikentävän välejänne uskottomuuden suuntaan ?
Voitteko mielestänne vaikuttaa puolisonne uskollisuuteen ?
Onko seksielämällä mielestänne merkitystä ,uskollisuudessa välillänne ?
Mikä muu voisi olla syy välillänne tapahtuvaan toisen osapuolen uskottomuuteen ?
Voitteko lainkaan vaikuttaa toisen uskottomuuteen ?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kysymystesi näkökulma oli aika yksipuoleinen, mutta niin tavallinen – vain toisen osapuolen osalta, ei niinkään omasta itsestään käsin.
”Voitteko mielestänne itse vaikuttaa parisuhteenne tilaan ?”
Parisuhteessa on kaksi jotka vaikuttavat toinen toisiinsa, eikö? Suhde on siis tuo tila. Miksi siihen ei siis voi vaikuttaa?
”Uskotteko keskustelella olevan uskottomuutta vähentävä vaikutus ?”
Keskustelu joka on keskustelua, on aina johonkin vaikuttamista. Kuunteleminen on sitä että pyrkii ymmärtämään toista ja ilmaisu sitä että tulee itse ymmärretyksi. Keskustelu jossa määrätään ja lähtee ”sinä et ymmärrä kuitenkaan minua” käsityksestä, on vain puhetta puheen vuoksi.
Jos lopputuloksena on että mahdollisille ongelmille saadaan ratkaisu, ehkä se voikin ”vähentää” uskottomuutta. Ainakin se tekee sen ymmärrettävämmäksi.
”Minkä luulisitte auttavan uskollisuuteen ja minkä taasen heikentävän välejänne uskottomuuden suuntaan ?”
(Mikä auttaa omaan uskollisuuteen, entä mikä vähentää sitä?)
Se että pystymme rehellisesti ja avoimesti (ilman rangaistuksen pelkoa) luomaan omat arvomme ja jonka molemmat hyväksyvät, voi vahvistaa uskollisuutta. Mitä läheisimmiksi ja luottamuksellisimmiksi tuntee olonsa, sitä enemmän se vahvistaa halua olla uskollinen. Uskottomuuteen taas auttaa juuri päinvastainen tilanne.
”Voitteko mielestänne vaikuttaa puolisonne uskollisuuteen ?”
(Voiko toinen vaikuttaa omaan uskollisuuteenne?)
Eipä siihen muuten voi vaikuttaa, kuin ottamalla hänet huomioon. Toinen päättää vain omasta puolestaan.
”Onko seksielämällä mielestänne merkitystä ,uskollisuudessa välillänne ?”
Seksielämä on mittari joka näyttää sen, millainen tilanne siinä parisuhteessa on.
”Mikä muu voisi olla syy välillänne tapahtuvaan toisen osapuolen uskottomuuteen ?”
Syitä on kymmeniä, riippuen tapauksesta. Seksiaddiktismista aina tilapäiseen mielenhäiriöön. Se voi olla suuttumisen tai loukkaantumisen mielenosoitus tai puolison sairaus. Se voi olla myös asenne tai rakkaudettomuus. Samoin se voi olla sisällyksetön elämä tai ahdistunut olo.
Viimeiseen kysymykseen löytynee vastaus edellisistä.
Näkökulma oli tarkoituksella laitettu yksipuoliseksi jotta huomattaisiin ettei keskustelu ole vain
yhden kortin varassa sillä rakkauden toteutùmiseen tarvitaan juuri kaksi .
Olen törmännyt tilanteeseen missä toinen osapuoli ei suostunut puhumaan uskottomuudesta.
Kun ja jos siitä puhuttiin niin näkökulma sai olla vain hänen omansa.
Mainipulointia.
Toinen osapuoli haukkui puolisonsa hänen tuodessa ilmi omia seksuaalisia näkökulmiaan.
Avoimuus on aika arka asia ja aiheuttaa usein puolisoiden väliin seinän .
Tabu rakkauselämässä voi myös toimia vallankäyttönä .
Vaikka oletetaan puolisoiden kykenevän keskusteluun ,niin usein syntyy tilanne josta yli ei
noin vain mennäkkään ja asiat jäävät roikkumaan kuin tummat pilvet sänkykammariin.
keskustelevansa, mutta harvemmin niissä toteutuu se vuorovaikutus. Mitä vähemmän ihminen itseään tuntee ja kykenee rehellisesti näkemään itsensä sellaisena kuin on, sitä huonommin noissa keskusteluissa käy.
Uskottomuuden suhteen pikemmin luetellaan uhkauksia, miten käy jos olet uskoton. Ajatellaan kai että kun toinen pelkää tarpeeksi, se toimii haluamallani tavalla. Manipulointi toimii myös oivana työkaluna. Valtaa käytetään suhteessa toiseen monin tavoin, joskin se johtaa näihin valtataisteluihin. Uhattu siis tekee ainakin salaa ja valehtelee tarvittaessa ja ottaa sitä valtaa näin itselleen.
Arkuus on yksi todellisen rakkauden kulmakivi. Rakkaus on itse asiassa varsin pelottavaa, on helpompaa olla vain ”rakastunut”. Syviä tunteita pelätään. Kun joutuu paljastamaan itsensä, antaa toiselle aikamoiset aseet käsiin. Rakkaus on luottamusta, ettei tuo toinen käytä noita aseita sinua vastaan.
Hylkäämisen pelko on meillä suuri. Saattaa olla että vaikka vain puheeksi ottaminen tuo niin ahdistavia tunteita pintaan, että mieluummin ohitetaan se vaikenemalla. Seksuaalisuus on keskeinen asia, sillä siinä näkyy se mitä pinnan alla on. Meillä on hurjat vaatimukset seksin suhteen, moni tuntee riittämättömyyttä. Erot selitetään seksin huonoudella (vaikka syyt voivat olla syvemmällä) tai puuttumisella. Syytökset syövät itsetuntoamme niin miehenä kuin naisena. Uskottomuus nostaa esiin isoja asioita, ei siis pelkästään seksielämään liittyviä.
Niin, suhteen alussa on se paras paikka puhua. Se on vain niin vaikeaa. Onneksi osa oppii kantapään kautta puhumaan ja kuuntelemaan. Aina on toivoa!
vastaa itse omasta toiminnastaan. Uskottomuus on teko, jonka syitä ei kannata etsiä puolisosta, vaan katsoa peiliin. Lapsuuden ihmissuhteet: vanhempien keskinäinen suhde ja vanhempien suhde lapsiin (ja lasten kiintymyssuhde) vaikuttavat loppuelämäämme todella monella tavalla. Jos näitä tapoja ei halua tiedostaa, ei niistä voi myöskään vapautua. Kannattaa tarkastella myös sukuhistoriaa: ex-mieheni perheessä oli uskottomuutta kolmessa polvessa. Asia oli julkinen salaisuus, virtahepo olohuoneessa. Kertoo tosi paljon myös perheen kommunikaatiotavoista ja rehellisyyden asteesta.
Uskottomuudesta ei petetyn puolison kannata ottaa mitään vastuuta, vaan keskittyä yksinomaan omaan hyvinvointiinsa. Uskottomuus ei koskaan ole ainoa vaihtoehto!
Silloinhan uskottomuus todennäköisesti jatkuu lastenne kohdalla !
Ja jos taipumus on perinnöllistä niin...........?
Johan se syyllinen löytyi vanhemmista =).
päättelyä? Kommunikaatiotavat ja mallit siirtyvät sekä ongelmanratkaisutaidot siirtyvät. Tutustupa muutamaan pettämisen motiiveja ja persoonallisuuspsykologiaa käsittelevään perusteokseen, niin sinun ei tarvitse ihmetellä ja kysellä täällä.
siihen joukkoon, joka ei ole ikinä pohtinut lapsuuden ja historian vaikutusta omaan itseen ja omaan persoonaan. Voihan niinkin elää, jos ei muuhun pysty.
Olen tullut siihen tulokseen !
Turha selittää vanhemmilla tai lapsuudella ihmisen seksuaaliviettiä .
On uskollisesti käyttäytyviä ihmisiä sekä myös ihmisiä joilla on tarve toteuttaa
seksuaalisuuttaan useamman kuin yhden kanssa.
Ovat vanhemmat sitten uskollisia tai ei !
Pikemminkin hormoonit määräävät enemmän kuin arvaammekaan tähänkin vaivaan.
Moraaliset lähtökohdat taasen ovat yhteisöjen ja yhteiskunnan muokkaamia jotka
muuntuvat kunakin aikakutena ihmisen tarpeisiin !
esim. että välttelevästi kiintyneet pettävät helpommin. Kyseessä ei ole mikään hormonihäiriö, vaan lapsuuden kiintymyssuhteiden vaikutus aikuisen persoonaan.
No sittenhän luonto tekee työtä heidän puolestaan kun siittävät lisää väestöä
hanakammin .
Jos ei olisi ehkäisyä nämä välttävästi kiinnittyvät käyttävät sitten hormoonitoimintaansa
apuna lisätäkseen tai muuntaakseen omaa heikkoa kiinnittymistään ja parantamalla
mahdollisuuksia jälkeläisiin kun siittävät useamman naisen joilla on paremmat kiinnittymismahdollisuudet ja ominaisuudet tältä osin kuin itse saivat .
ihan ymmärtää, mistä kirjoitat. Googlaa kiintymyssuhde, niin löydät mielenkiintoisia linkkejä.
Niin kiintymyssuhteestako olikin kyse ?
Vaan kun minä puhuin ihmisen vieteistä .
Näitä teorioita luodaan ja kumotaan miten milloinkin ja tutkimustulosten lisääntyessä
tulokset muuttuvat ja vaihtuvat,
Äidin ja lapsen varhaisesta vuorovaikutussuhteestahan oli kyse ja kuinka se vaikuttaa
tulevaan elämään ja sitoutumiseen ja kykyyn ehkä mielestäsi toimia uskollisena puolisona.
Aivan mutta kun en usko sen liittyvän viettien säätelyyn siinä ero ?
syistä. On tosi yksinkertaistavaa ajatella sen johtuvan vain biologisesta seksuaaliviestistä. Minun mielestäni persoonallisuuteen liittyvät tekijät ovat paljon suuremmassa osassa. Etenkin kotikasvatus ja sen puutteet. Googlasit ilmeisesi kiintymyssuhhteen, koska aiemmin kirjoitit kiinnittymissuhteista, Et siis tiedä kovinkaan paljoa persoonallisuuspsykologiasta. Kannattaisi ehkä tutustua alan kirjallisuuteen.
ääripäätä kohdannut!
Tieteen lähtökohta on hyvin yksinkertaistettuna: havaitaan joku ”ilmiö” ja aletaan tutkia sitä eri menetelmin josta muodostetaan teoria. Tämä teoria pohjautuu yhteen tai useampaan vanhempaan teoriaan. Sitten teoria joko kehittyy tai heikkenee tieteellisessä dialogeissa (keskusteluissa). Siitä sitten voi kehittyä uusia haaroja tai ne voivat yhdistyä toisiinsa.
Tämän takia on ihan hyvä edes jotenkin tunnistaa, mikä teorian ”pohja” on. Muutoin ei yhteistä ymmärrystä oikein synny, koska ollaan melkoisen käsitteistöpuuron sisällä. Syntyy vain inttämistä, ei keskustelua.
Onko näin että kiintymysteoria lähtee yksilöpsykologiasta (Freud) jonka heikkous on, ettei se ota huomioon muita ihmisen kehitykseen liittyviä teorioita. Evoluutioteoria taas pohjautuu tieteelliseen biologiaan, joka puolestaan unohtaa ihmisen henkisen puolen.
Jos teitä kumpaakaan kiinnostaa, kannattaa tutustua myös näihin uusiin poikkitieteellisiin teorioihin, joissa on pyritty ottamaan mukaan mahdollisemman monta teoriaa. Sosiaalipsykologia on yksi niistä.
Oma katsantokantani on että meihin vaikuttaa perinnöllisyys (biologinen pohja), Psykologinen kehittyminen (eri psykologiat) ja oppiminen (Sosiaalinen konstruktionismi). Jokaista ilmiötä voi tarkastella eri teorian vinkkelistä.
Lyhyesti vaikka meillä on seksuaalivietti, me emme ole sen orjia niin kuin eläimet. Meillä on kyky säädellä vietistä huolimatta käytöstämme ja tähän säätelyyn tarvitsemme kasvatusta. kasvatuksen kautta opimme ja kyky oppia jatkuu myöhäiseen aikuisikään saakka. Jos on käynyt niin että lapsuutemme on ”pilattu” vanhempiemme toimesta, me aikuisena pilaamme sen jo ihan itse. Voimme siis korjata monta ”virhettä”, jos vain halumme niin tehdä!
Tärkeintä on kuitenkin, ettei noihin teorioihin kiinny, tätä kutsun ”tieteisuskonnoksi”. On hyvä palata maanpinnalle ja katsoa tätä elämää ihan arjesta käsin ja arjen käsittein. Ei teoria saisi tulla tärkeämmäksi kuin elämä.
Niin ja ilman teteellistäkin selittelyä kasvatuksesta ja muista sosiaalisista
lähtökohdista huolimatta .
Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaa suurelta osin moraalinen ympäristö.
Katsotaan vaikka ravintolaelämää siellä juuri miehet ja naiset toimivat päin-
vastoin mitä kotioloissaan.
Naiset ja miehet laittavat itsensä tarkoituksella houkuttaviksi pukeutumisella
ja meikeillä ja syynä on pelkästään pariutumisen tarve ja tämä tapahtuu
tavallaan tiedostamatta.
Tämä tilanne jossa luodaan ilmapiiriä juuri kaikin tavoin musiikilla ja muilla
konstein naisen ja miehen välille luomaan seksuaalista jännitettä.
Tällainen ympäristö ruokkii ihmisen seksuaalitrapeita ja läheisuuden toiveita
ja kun tähän ympäristöön lisätään alkoholi ja tästä syntyvä moraalinen vapautuminen
niin seksivietit saavat melko yleisesti vallan.
Tällä ympäristöllä on juuri tarkoitus poistaa ulkoisesti luotuja moraalisia estoja
ihmisten välillä.
Monet salasuhteet ovat saaneet alkuunsa juuri näissä miehen ja naisen kohtaami-
seen tarkoitetuissa tarkoituksella luoduissa paikoissa.
Meillä ihmisillä on perusvietit joita säätelee erilaiset elämänvaiheet .
Seksuaalisuutta säätelee sen hetkinen elämätilanne ja myös voimistaa kohtaamaan
muitakin naisia ja miehiä kun ympäristö ja olosuhteet kotona muuttuvat.
Seksuaalivietti on kaikkein voimakkain meille ihmisille annettu vietti siitä syystä
kun tämä vietti on suurelta osin kiinni lisääntymisestämme.
Siitä syystä se useinkin ylittää järjelliset toiminnan ja jopa perheen jo perustaneen
ihmisen moraaliset omat katsantokannat.
Esim .Tunnolliset perheenisät ja äidit sekoavat kuin hullu puuroon joissain
elämän vaiheessa tavattuaan jonkun ihmisen joka vetää heitä puoleensa.
Tähän kun lisätään suotuisat olosuhteet joissa luodaan pikkuhiljaa kontaktia
tälle maaperälle niin uusi pariutuminen saa näin alkunsa.
Lapsi on jo ennen syntymäänsä kiinnittynyt äidin kohtuun ,
Napanuora on kiinni äidin ja lapsen kautta elämään.
Lapsi imee rintaa ja kiinnittyy tiivisti ihoa vasten edelleenkin.
Tästä ihokantaktista ja vuorovaikutuksesta lapsi kokee aivoissaan mielihyvää
ja kehossa hoivaamisen kautta kiintymistä ja tästä syntyy tunne jossa lapsi kokee
turvallisuutta ja läheisyyttä samoin kuin äiti kokee voimakasta yhteyttä lapseen.
Kiintymyssuhde on luoto kiinnittymisen kautta äidin ja lapsen välille.
Mielestäni ihokontakti on juuri kiinnittymistä jonka seurauksena tapahtuu
kiintymistä.
Ilman kiinnittymistä iholle lapsi ei kehity riittävästi ja tunne-elämäkin on
latteampaa.
Kotikasvatuksella luodaan lapselle tietoisuus vallisevista moraaliarvoista
ja sosiaalisesta käyttäytymisestä .
Samoin ohjataan lasta tietoisuuteen oikeaan ja väärään .
Ihohoivalla luodaan turvallisuudentunnetta lapsen ja aikuisen välille jotta
lapsen kasvu kehittyisi suotuisaan suuntaan. Tätä kutsun rakkaudeksi lasta
kohtaan johon kuluu myös helliminen ja vanhemman syli.
Ja vielä kun puolisot ovat luoneet kuvan oman kumppaninsa uskollisuudesta
sosiaalisen käyttäytymisen avulla ja lupauksin joita ei pitkässä juoksussa
toinen osapuoli ei kykene omien normienkaan mukaisesti toteuttamaan.
Tähän sosiaalisen käyttäytymisen ja moraaliseen muutokseen voi vaikuttaa
puolisoiden väliset suhteet.
Kun alun alkaen on lähdetty luomaan parisuhdetta uskollisuuden pohjalle
ja elämän varrella tapahtuu puolisossa eriytymistä ja kasvamista jopa
moraalisen käsitteen muuttumista.
Näistä asioista on mahdotonta keskustella puolison kanssa joka ei ymmärrä
muuttuvaa puolisoaan joka on hakeutunut kodin ulkopuolisiin suhteisiin tai suhteeseen.
Uskottomuudesta puhuminen on jo useilla perheillä tabu josta ei voida
keskustella avoimesti ?
Taasen haluaako toinen puoliso kertoa tapahtuneesta muutoksesta elämässään
on taasen vastaanottajapäästäkin kiinni jos vastaanotto arvatenkin on myrskyisä
ja seurauksena on pitkän parisuhteen loppu asiaa lykätään aina vain eteenpäin.
Vuorovaikutus puolisoiden välillä on usein kiinni moraalista !
Tätä käsitettä kuin uskottomuus ei juuri käsitellä puolison taholta mikäli
vastassa on rva ta hra Moraali tai hra ja rava Minua on loukattu verisesti niinkuin
onkin.Vastassa ei olekkaan puolisot vaan Moraalit ja tehdyt Loukkaukset.
Millaiset moraaliset arvot ovat .Ovatko ne pysyviä läpi elämän vai muuttuvatko
ne toisella puolisolla esimerkiksi sallivampaan suuntaan.
Useinkin moraali on saanut väistyä viettien tieltä !
Tilanteessa jossa perheessä kohdataan uskottomutta juuri
moraalin avulla lakaistaan syntyneet ristiriidat maton alle tai tilanne
joka loukkaa toisen osapuolen moraalia tällöin poistetaan moraalittomuus perheestä
ulko-oven kautta siirtämällä puolisoiden välinen ongelma muualle tuomarin ratkaistavaksi eron avulla ja näin tuomitaan moraallittomuus avioeroon.
Tämän moraalin avulla otetaan valta perheessä yhden ihmisen käsiin jota
ulkopuoliset moraaliarvot puoltavat .
Vuorovaikutus jota oli ennen moraalia puolisoiden välillä lakkaa siitä
päivästä toimimasta !
riemukkaasti yhdistellyt eri teorioita.
Vietti käsite on peräisin psykoanalyyttisesta käsitteistöstä. Tästä viettiteoriasta ollaan hyvin eri mieltä tiedemaailmassa. Onhan siellä sellainenkin kuin kuoleman vietti. Nykysuuntaukset lähtevät vähän positiivisemmasta näkökulmasta koska tutkimustulosten valossa emme ole ihan noin ”pimeiden” voimien vietävinä. Viettiteoriat ovat ehkä enemmän filosofiaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykoanalyysi#Se_eli_viettipohja_.28lat._id.2C_saks._das_Es.29
Vaistoihin perustuva käyttäytyminen ilmenee eliön ympäristöstä ja kokemuksista riippumatta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaisto
Eli jos puhutaan ihmisen seksuaalisesta vaistokäyttäytymisestä, niin sen pitäisi ilmetä kaikissa kulttuureissa ja myös ns. alkuperäiskulttuureissa. Ei ole kovin yksikertainen juttu!
Ihmisen kehittymiseen liittyvät monet seikat, fysiologinen kehittyminen on yksi, henkinen kehittyminen on toinen, jne. Ei pelkästään vanhemmat kasvata lasta vaan se koko yhteisö, missä lapsi kasvaa.
Se ympäristö missä nyt elämme, manipuloi meitä monella tavalla. Koska oppimiskykymme on suuri, sitä on mahdoton erottaa vastoista ja todellisista tarpeista. Me korvaamme seksuaalisella käyttäytymisellä monia muita elämän tarpeitamme. Ihminen ns. nai ihan huvikseenkin, se on osa sosiaalista käyttäytymistä, ei pelkästään lisääntyäkseen.
Kun tunnemme sen mikä saa ihmisen tuntemaan seksuaalista halua (psykologinen) ja fyysistä kiihottumista (fyysiset reaktiot/ hermosto), tätä manipulointia sitten käytetään hyväksi ja yleensä tietoisesti taloudellisiin tarkoitusperiin (kuten mainitsemasi ravintola/sisustus/meikkaus/pukeutuminen/musiikki/kuvat jne.).
Ihminen hakeutuu sinne missä tuntuu hyvältä. Hän siis voi paeta pahaa oloaan johonkin toimintaan joka vähentää sitä. Moraali on sitten se, joka määrittelee mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Esim. julkinen masturbointi on paha, ”salainen” yhdyntä hyvä. Mässäily ja lihavuus ovat paha, lenkillä käynti hyvä. Kuntosali on hyvä, humala on paha.
Ihminen tulee toimeen ja voi hyvin vaikkei hän olisi yhtään kertaa yhdynnässä koko elämässään. Ihminen joka harrastaa yhdyntöjä kummemmin valikoimatta partneriaan (promiskuiteetti) on ennen pitkää pahoissa sosiaalisissa ja henkisissä vaikeuksissa.
Se että olemme vähän sekaisin tästä seksualisoituneesta maailmassa, ei tarkoita sitä että toimintamme ylittäisi ”järjelliset” rajat. Ymmärryksemme on suhteessa tietoon. Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa suuresti siihen, kuinka ratkaisemme moraaliset ongelmat. Kaikki eivät kykene mm. vastustamaan ryhmän painetta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalipsykologia
Puhut moraalisesta ”ympäristöstä”, joita voi olla muitakin kuin vain yksi. Esimerkiksi on hyvä ns. kaksinaismoralismista, joka kuuluu varsinkin keskiluokan normeihin. Toisaalta ihanteena on seksuaalinen pidättyvyys, harvat seksuaalikumppanit ja elinikäinen parisuhde.
Mutta salaa saa tehdä (jollei jää kiinni ja koska muutkin niin tekevät) seksiseikkailuja ja kokeiluja (osaamista arvostetaan ja vaaditaan jo parisuhteen alussa). Erota voi jos sen tekee ”hyvästä syystä” (usein uskottomuus on paras) ja ”oikeassa” suhteessa täytyy harrastaa paljon seksiä. Jos jäät kiinni, sinua hylitään esim. haukkumanimin (pukki, huora).
Kun siis me ”sekoamme”, se voi tarkoittaa ihan vain sitä, että entinen elämä on ollut sisällyksetöntä ja/tai ahdistavaa, ja johon olemme lähtenet etsimään ratkaisua seksin avulla. eikä sillä ole biologian kanssa mitään tekemistä (ns. lisääntymisen tarve. Se muuten ei ole yksilön tarve, vaan lajin tarve!)
Eli omaa uskottomuuttaan ei oikeastaan voi selittää biologisella tarpeella. Sen osuus on aika pieni kuitenkin. Etenkin kun ajattelet näin päin, onko salailu ja valehtelut biologisia tarpeita? Miksi henkilö joka haluaa viettää vapaata seksuaalielämää, ei tee sitä avoimesti? Ei häntä siitä mikään estä.
Moraali viittaa vallitseviin käsityksiin oikeasta ja väärästä (kuvaileva käyttö), siihen mikä on oikein ja väärin (normatiivinen käyttö) sekä etiikkaan eli moraalifilosofiaan.
Kuvailevassa mielessä moraali on ihmisen toiminnan ohjenuora, jota pidetään auktoriteettina oikean ja väärän suhteen. Moraalin luo ja määrittelee yhteisö, filosofia, uskonto tai yksilön omatunto.
Toiseksi moraali viittaa normatiivisessa ja universaalissa mielessä ideaaliseen toimintaan, jonka rationaalinen ihminen valitsee mahdollisten vaihtoehtojen joukosta kussakin olosuhteissa.
Kolmannessa käyttötavassaan moraali on synonyymi "etiikan" kanssa. Etiikka on moraalin systemaattista filosofista tutkimista.
[2][3] http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali
Ehkäpä joku muu sana olisi selvempi kuin moraali. Taidat ajaa takaa ahdasmielisyyttä? Onhan se nyt yksi peruselementti siinä parisuhteessa että on jonkin näköinen yhteinen käsitys siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Ellei ole, siitä seuraa ongelmia...
Minä en lankea nyt tieteisiin koska siitä on niin monta eri määritelmää
kuin tieteellistä näyttöä ja suuntaakin .
Ihmisen seksuaalivietti on tarkoitettu lisääntymiseen.
Ihminen voi elää ilman tätä lisääntymistarvettakin.
Mutta nainen kykenee lisääntymään raiskattunakin jos hänellä ei
ole raskauteen ehkäisyä.
Ihmisen käyttäytyminen on suurelta osin kuten eläimilläkin sidoksissa
laumaan .
Uskottomuutta ei edes olisi mikäli siihen ei liitettäisi moraalia mukaan .
Alkuperäisväestö toimii vaistojensa varassa säilyttääkseen oman henkensä
ja jälkeäistensä terveyden .
En aja takaa ahdasmielisyyttä koska siihen liittyy muutakin kuin uskottomuutta.
Moorali usein liitetään uskottomuuteen !
Kun uskottomuudesta oli kyse toin esiin juuri erään henkilön itsensä
tuoman määritelmän moraalista !
Moraalista määritelmää voidaan laajentaa suuntaan jos toiseenkin.
Ihmisen ei tarvitse olla ahdasmielinen ollakseen moraaliton.
Ihmisen ei myöskään tarvitse olla ahdasmielinen ollakseen moraalinen .
Ihminen kykenee muttamaan katsantokantaansa niin moraaliltaan kuin
ahdasmielisestä näkökulmasta katsottuna.
asian ytimeen.
Uskottomuus, eli minulle on uskottu luottamus siihen, mitä olen luvannut. Teen kuitenkin tuon lupaukseni vastaisesti eli olen uskoton.
Niin ei olisi petoskaan tai valettakaan? Jos mikään ei ole väärin, niin silloin voi tehdä ihan miten vain, eikö? Moraaliton on siis vailla mitään moraalia ja käsitystä oikeasta ja väärästä.
Ihmisen seksuaali”vietti” on suurimaksi osaksi opittu asia. Onhan meillä vaistomainen mieltymys rasvaiseen ja makeaan. Nyt söisimme itsemme hengiltä, mikäli emme kykenisi oppimisen ja älyn avulla säätelemään tätä mieltymystä. Ei kai meillä ole tarkoitus naida itseämme hengiltä?
Miksi se on niin vaikeaa hyväksyä sitä, että me naimme huviksemme? Onko se jotenkin ylevämpää että sille on korkeampi tarkoitus? Ettei vaan siksi, että pääsisimme vastuusta oman käyttäytymisemme seurauksista?
Nainen voi tulla raiskauksessa raskaaksi, mutta hän voi toisaalta olla tulematta raskaaksi silloinkin kun haluaisi! Naisen elimistö voi mm. hylkiä spermaa ja tehdä siittiöt toimintakyvyttömiksi. Samoin jos hän on nälkiintynyt, voimakaan stressin alainen jne.
Alkuperäisväestö on eri asia kuin alkuperäiskansat. Heilläkin on oma kulttuurinsa ja varsin voimakkaan moraalisääntönsä! On jopa oletettu että jo kivikaudella oli näin!
teoriat eivät ole sen poikkitieteellisempiä kuin muutkaan psykologian teoriat ja ajatus lapsuuden merkityksestä pohjautuu kinntymyysuhdeteoriaan ja uusimpaan vauvatutkimukseen, ei Freudiin. Päivitäpä itse tietosi ennekuin esiinnyt asiantuntijana.
asiantuntijanakaan sen enempää kuin sinäkään.
"Sosiaalipsykologia on psykologian ja sosiologian välimaastossa oleva tiede, joka tutkii yksilöä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöön, sekä ryhmien keskinäisiä ja niiden välisiä prosesseja."
"Sosiaalipsykologian alalta lähtenyt sosiaalisen kognition tutkimus on pikkuhiljaa kehittymässä omaksi tieteenalakseen ja sosiaalista kognitiota tutkitaan tällä hetkellä muun muassa neurotieteissä, kehityspsykologissa, kognitiotieteissä ja sosiobiologiassa (tai evoluutipsykologiassa)."
Tahdoin vain painottaa, että kiintymysteoria selittää osan, mutta ei kokonaisuutta. Joskus on hyvä kääntää katsetta siihen, mikä saa selviytymään eikä siihen mikä tuo ongelmia. Ihminen on kokonaisuus, johon vaikuttaa moni asia. Pelkkä kiintymysteoria ei mm. anna vastausta uskottomuuteen.
samaa poikkitieteellisyyttä voidaan nähdä esim. persoonallisuuspsykologiassa ja kehityspsykologiassa, joihin yhdistellään esim. neurotieteen tuloksia (jopa Freudin teoriaa on tutkittu neurotieteen valossa). Ei tietenkään kaikkea uskottomuutta voi selittää kiintymyssuhdeteorialla, mutta olettaisin sen kuitenkin vaikuttavan aika moneen tilanteeseen aikuiselämässämme, koska lapsuuden kiintymyssuhde on kaikkien muiden ihmissuhteiden pohja.
Toki se vaikuttaa moneen, mutta kun tässä arjessa on otettava muitakin tekijöitä huomioon. En kieltänytkään etteikö se olisi yksi tekijä. Se on vain selittäjä, jonka avulla ei oikein löydy käytännön ratkaisuja. Se auttaa ymmärtämiseen, eikä ole siis huono asia. Lapsuudessa on myös muitakin kiintymyssuhteita kuin äiti.
Tuo turvallisuuden käsite on se ongelmallisin. Nykyään se tarkoittaa lähinnä fyysistä turvallisuutta ei niinkään emotionaalista turvallisuutta. Kuten huomaat, uskottomuuden takana on vaatimus, ellet sinä täytät minun tarpeitani, minä voin hakea tyydytystä niihin toisaalta. / Minä hylkään sinut heti, kun et tunnu enää "turvalliselta".
Itse käytän käsitettä rakkaus ja rakkaudellisuus näistä emotionaalisen turvallisuuden tarpeista. Kuinka me voisimme osoittaa rakkautta ja luoda kiintymystä toinen toisiimme. Sen meistä jokainen voi oppia, mikäli vain on halua ja uskallusta, jopa aikuisena.
Miksi olen niin kriittinen? Se että lapsuus ei ole sujunut onnellisten tähtien alla, ei siis estä tekemästä aikuisuudesta onnellisempaa. Ennen selitettiin liian usein lapsuuden traumojen olevan syy nykyisiin ongelmiin ja oletettiin ettei niille voi tehdä mitään. Näin siis pestiin kädet vastuusta ja muiden oletettiin jaksavan vain ”ymmärtää” toisen ongelmallista käyttäytymistä. Riitti kun syytti äitiä siitä, ja sillä onnistuttiin syyllistämään kokonainen äitien sukupolvi. Lopputuloksena on kai tämän hetken tilanne, että äidit ovat entistä epävarmempia.
Nyt tätä ajatusta tuntuu ajavan tämä ”evoluutio uskonto”?
Aikuisena meitä ohjaavat myös omat käsitykset ja uskomukset. Seksuaalisuus on kuitenkin myös biologinen ominaisuus, josta kiistellään mikä sen merkitys on. Hormoneilla on oma osuutensa, ehkäpä vaikka tuohon kiintymyksen tunteeseen?
Kiintymysteoria lähtee aika vahvasti siitä, että seksi on kiintymyksen osoitus (näin ajattelen itsekin). Toisaalta empiiriset havainnot osoittavat, että seksiä käytetään myös sosiaalisessa merkityksessä. Seksuaalisuutta on myös yksittäisellä persoonalla, mm. masturbointi on tällaista. Sillä taas ei ole kiintymyksen kanssa tekemistä.
ainoa tapa kehittää itseään ja parisuhdettaan sekä ehkäistä ongelmia on oman itsetuntemuksen kehittäminen. Se on usein vaikeaa ja kipeää ja siinä joutuu käymään läpi omaa kehityshistoriaansa. En minäkään ajattele, että lapsuutta kannattaisi penkoa sen vuoksi, että voisi löytää syyllisiä ja vapautua omasta vastuustaan. Eivät vanhemmat ilkeyttään ole olleet huonoja kasvattajia, vain siksi, että heillä on ollut niin paljon omia selvittämättömiä asioita. Mutta juuri siksi, että niistä sukupolvelta toiselle siirtyvistä tuhoisista malleista voisi vapautua, täytyy uskaltaa lähteä käymään niitä läpi. Omaan käytökseen ja malleihin on vaikea vaikuttaa, jos niitä ei uskalla edes tiedostaa.
vahvasti samoilla linjoilla : )