Kaverillani uraohjuslääkärivaimo ja siellä kotona lasten kanssa kukaan ole. Jokaisella on valinnanmahdollisuus. Myös miehellä. On mahdollisuus ottaa vaimo jonka kanssa ei ole kotia eikä perhettä. On vain työmarkkinat. Olen 35 ja olen seurustellut suomalaisenkin naisen kanssa, juristinkin kanssa, mutta en vaan käsitä miksi joku sellaisen vaimon haluaisi? Saa mies sitten tiskata ja kokata ja siivota kotia kun kumpikin tekee perheelle 6 tuhatta kuussa. Mihin se raha tulisi käyttää? Koska on aikaa käyttää se? 60-vuotiaana kun elämä on jo ohi.
Haluan ruokaalaittavan naisen
Kasper.
17415
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
kuusikymppisenä?
Etpä, poika, tiedä siitä asiasta vielä yhtään mitään. Minä tiedän. Vielä on kesää jäljellä!
Aijaa
Onko kaikki suomalaiset naiset juristeja ja uraohjuksia? Ei...jotkut tekee ihan tavallista duunia tai osa-aikaista työtä ja aika moni on myös pätkätyöläinen ja niitäkin naisia on jotka haluavat olla kotirouvia, mutta työjako on niissä tilanteissa usein sellainen, että mukisematta joudut yksin perheesi ja vaimosi elättämään.
No isosta rahasummastahan vois vaikka siivoojaan tuhlata. Käyttää sekin aika sitten perheen yhteishetkiin. Tuli näin mieleen...
Mutta siis, ihmisillä on erilaisia "the suuria unelmia". Jotkut haluavat olla lääkäreitä ja juristeja, jotkut päästä tutkimaan jotain mielenkiintoista. Toisilla taas ei vaan se työ ja "ura" on yhdentekevä ja perhe suurin. Jotkut eivät edes halua lapsia - vaikka naisia ovatkin. Mutta positiivista tässä on se, että myös miehillä on erilaisia unelmia ja eri asiat merkitsee enemmän. Ja joskus noi samanmieliset voi kohdata. Sitten myös löytyy niitä, joilla on haaveita työelämänkin saralla sekä perheen suhteen ja tässä se ruoanlaitto, siivous jne. voidaan jakaa miehen ja naisen kesken.
Itse muistan lapsena mököttäneeni omalle isälleni kun oli niin paljon poissa kokouksissa ja istui iltoja työpapereiden keskellä. Hänen selitys minulle oli se, että ei halua että minulla olisi samanlaista kuin hänellä lapsena eli taloudellista puutetta. Lieneekö sitten sekin, että ne asiat, joista itse kokenut puutetta (aika, raha...) muodostuvat tärkeiksi korjata omalle jälkikasvulleen?
Muuta en osaa sanoa, eikä lopulta edes kiinnosta millaiset arvot ihmiset itselleen tekevät ja mihin rahansa kuluttavat. Onneksi ei tarvitse tyytyä sellaiseen, jonka kanssa käsitys tyydyttävästä elämästä ei millään sovi yhteen. :)
Mielestäni tuo arvomaailma on kyllä sen verran tärkeä asia parisuhteessa ettei siitä voi tinkiä.
Itse olen akateeminen nainen ja osa opiskelukavereistani on niin rahanahneita, urasuuntautuneita ja pinnallisia etten ikinä voisi ajatella seurustelevani heidän kaltaisten ihmisten kanssa.
Valitettava tosiasia on siinä, että urasuuntautuneet, älykkäät koulutetut miehet etsivät itselleen usein piikkaa. Eli akateemiset uramiehet eivät kyllä siinä mielessä innosta seurustelumielessä.
Minulle sopivat propellipäät. Joku työstään kiinnostunut nörtti/tiedemies (ei proffaksi tähtäävä) tai muu oman tiensä kulkija, joka sitten kuitenkin on sen verran outo/ujo/epäkonventionaalinen, ettei ole urahakuinen (siis tähtää johtajaksi), mutta jonka (matemaattinen) lahjakkuus kuitenkin takaa ihan kelvollisen elintason. Palkkahan vaikuttaa myös miehen itsetuntoon, ammatillinen arvostus on miehelle tärkeää. Eli tässä minun ratkaisuni.
Kyllähän eekkikin sen tajuaa,että on uusavutonta olla osaamatta ruoanlaittoa.Pyrin itse täl hetkel olemaan menevä sinkkunainen,miehiä piisaa,avioon en halua,ja nautin wokkailusta ja cross cookingista.Siirrän vähän wrong noodlen henkeä ja pizzeriaa omaan keittiööni!Jos mies sais omaan kotiinsa,olis kyllä trendiruokia tiedossa..
ja myös naisella on ura eli massia tulee molemmilta, voi aivan hyvin palkata jonkun laittamaan ruokaa ja siivoamaan ihan helposti, kaippa noin isoilla tuloilla voi sitä molempien elämää helpottaa, miksi kenenkään pitäisi sellaista anteeksi pyydellä? Tietty jos mies haluaa nimenomaan kotirouvana viihtyvän naisen ja sellaisen löytää, mikäs siinä. Jokainen taplaa tyylillään.
Jokaisella on vapaus toteuttaa itseään, myös sinulla. Varmasti löytyy vielä naisiakin, joita ruuanlaitto ja kodinhoito kiinnostavat. Toivottavasti löydät haluamasi naisen koreaan taloosi!
ps: minullakin norsunkärsätangoissa kokkaava, siivoojamies hakusessa.
Suomessa on valtavasti matalapalkkaisilla palvelualoilla työskenteleviä naisia joten tuskin tuottaa ongelmaa löytää naista joka ei loisi uraa. Toisekseen, jos sulla olisi hyvin tienaava vaimo, sulla olisi aivan loistava tilaisuus itselläsi jäädä kotiin elelemään vaimon palkalla. :) Oisko se nyt niin kamalaa? Se tietty edellyttäisi että opettelisit laittamaan ruokaa ja hoitaisit ne kotihommat, kyllähän se vaimo jotain palveluksia ylläpitoa vastaan toivoo. Jos lapsia haluat, niin tottahan olet valmis itse heidän arjestaan huolehtimaan?
"Suomessa on valtavasti matalapalkkaisilla palvelualoilla työskenteleviä naisia joten tuskin tuottaa ongelmaa löytää naista joka ei loisi uraa."
Valmiit yyhoot ja tupakoivat löntystelijät eivät liiemmin kiinnosta, jos väität, että kohderyhmäni naisia olisi roppakaupalla suomessa. Itse urheilen joten nainen tsemppaa myös tai on luonnostaan hoikka. Tuntuu olevani niin, että jos naisella on vähänkään järkeä, niin sen on valjastanut populaarifeminismi. Kuka nainen tekisi joskus tutkielman kokonaisuudesta? Että minkä verran femakkoilu on lopulta naiselta itseltään pois elämän aikajaksolla.
"Toisekseen, jos sulla olisi hyvin tienaava vaimo, sulla olisi aivan loistava tilaisuus itselläsi jäädä kotiin elelemään vaimon palkalla. :) Oisko se nyt niin kamalaa?"
Olisi, koska haluan uusia Audini kolmen vuoden välein ja ostaa kaikkea muutakin materiaa mitä nainen ei osta ja jonka ostamisesta nainen on eri mieltä.
"Se tietty edellyttäisi että opettelisit laittamaan ruokaa ja hoitaisit ne kotihommat, kyllähän se vaimo jotain palveluksia ylläpitoa vastaan toivoo."
En aio opetella laittamaan ruokaa, muuta kuin makaronilaatikkoa ja pitsaa. Talon olen jo kertaalleen kylläkin tehnyt, serkulle.
"Jos lapsia haluat, niin tottahan olet valmis itse heidän arjestaan huolehtimaan?"
En sillä tavoin kuin tarkoitat.
Ja milloin menet itseesi ja näet nimellisesti niin nokkelat kehäpäätelmävittuilusi todellisessa valossa. Olet olevinaan aina niin neiti näpäsä näine argumentteinesi. Oliko niin, että sinä olet se palstan diplomi-insinööri vai oliko se Kylmänainen?
Ja siivoojan palkkaaminen on oma projektinsa. En kovasti luota varkauden puitteissa tms. Pitäis olla tosi tuttu ja henkisesti terve eikä mikään masentunut pakistanilainen.
kokkaamaan vaikka uraohjus olenkin. Ei ole niitä kakaroita viemässä kaikkea vapaa-aikaa. Tosin, miehenkin pitää sitten olla sellainen että ymmärtää ruoan päälle. Mikään pitsajuntti ei kelpaa.
Eli haluat keskustella ruuan määritelmästä? Yleensä kun käyn matkoilla tapaan väkisinkin raskalaisia jotka alkavat heti viemään keskustelua kulinarismiin ja gourmetiin. Heidän vartalonsa ovat pehmeitä. Paskiaiset kun mässyttävät voituotteita ja rasvoja sekä juustojansa kuin hiiret. Surullista katsoa miten hankkivat itsetuntonsa ruuan kautta.
Oletko sinä jonkinsortin gourmetkokki joka tekee miehen lautaselle kolme balsaminlehteä ja yhden kuution karjalanpaistista nimikkeellä joka on raskaa ja tarkoittaa, että härkä voissa vaikka eläin on lehmä ja voita tulisi välttää, jos on urheilija!
Mä en oikein tiedä, mikä sun ongelma on. Kuvitteletko, että kaikki ei-uraohjukset on vässyköitä, lihavia ja muuten vaan sulle epäsopivia. Eli sä siis haluat sen uraohjukset, mutta haluat että se passaa sua? Vai mitä sä nyt halusit?
Noh, vaihtoehtoja riittää. Voi ottaa uraohjuksen ja ostaa palvelut muualta tai hoitaa itte koti ja muksut. Sitte voi ottaa sen ei-uraohjuksen, joka tykkää olla kotona, kokata, siivota ja hoitaa lapset. Tai sit voi vaikka muuttaa ulkomaille ja kattoo, miten homma pyörii siellä tai olla ihan sinkkuna ja nauttia elämästä niin.
Mä teen uraa ja mies myös. Töissä ollaan 8-16 arkipäivisin, loppuajat on vapaat eli hyvin ehditään yhdessä siivota, tiskata, tehdä ruokaa, matkustaa lomilla ja hemmotella toisiamme. Kun tai jos tulee lapsia, niin nekin hoidetaan yhdessä. Äippälomalla olisin sen puoli vuotta ja mies toiset puolivuotta himassa, sitten pistetään muksu päiväkotiin. Jos ei tuu lapsia, niin sitten jatketaan näin kuin nyt eli onnellisesti tasa-arvoisina, hyvin toimeen tulevina ja uralla nousujohteisesti.
Ehkä ongelma on osittain siinä, että aloittajan on vaikea nähdä omasta asemastaan, että naisen kanssa kenenkään voisi oikeasti hyvä elää tasa-arvoisena, koska aloittaja on tottunut siihen, että naiset mieltävät yleisesti tasa-arvon täysin virheellisesti kuten populaarifeminismissä. Agendan alustaksi vedetään tasa-arvo jonka kehyksiin sullotaan reilusti kiihkofeminismiä. Tällöin päästään lyöntiasemaan.
Eniten ääntä pitävät tasa-arvonkannattajat ovat niitä joiden eniten tulisi olla hiljaa. Silloin tasa-arvo voisi saada jotain kannatusta laajemmankin miesjoukon keskuudessa.
Ilmeisesti sinun kanssasi olisi hyvä elää, kun kerran joku mies niin tehdä haluaa. Tai sitten vaihtoehtona on, että elät vässykän kanssa.
Mun kanssa on varmaan sitten hyvä olla vaikka olenkin feministi. Niitä kiihofeministejä kun on aika vähän ja useimmin naiset haluavat jakaa kotityöt, eivät sysätä niitä toisen harteille. Miehissä on ikävä kyllä vielä paljon niitä, jotka kuvittelevat, että nainen on kodinkone ja pelkkä äitihahmo. Naisesta on kuitenkin niin moneksi, johtajasta äitiin, samassa paketissa. Ja ilman, että olisi huono kummassakaan.
Minulle sopii miehenä hyvin uraohjus tai muu oman elämän omaava nainen. Olisi todella mukavaa odotella naistaan kotiin koti siivottuna ja ruoka pöydässä. Enkä panisi pahakseni vaikka vaimo ruoan jälkeen lähtisi harrastuksiinsa ja jättäisi minut tiskaamaan. Vaimoni saisi rauhassa luoda uraansa tai viettää myös omaa elämää.
Minulla on onneksi ruokaa laittava mies, kun en itse kauheammin jaksa/viitsi/osaa laittaa :)
Joidenkin mielestä olen varmaan huono nainen, kun noin sanoin...