Mitä mieltä olette tällaisesta tilanteesta:
Tiedät, että olet joskus typeryyttäsi tehnyt virheen ystävyyssuhteessasi. Ystäväsi ei kuitenkaan ole osoittanut olevansa asiasta vihainen tai ilmaissut mitään asiaan liittyviä tunteita. Hän kuitenkin vuosien päästä kostaa asian, aivan kuin olisi vain odottanut sopivaa hetkeä päästä kostamaan. Voiko ystävyys teidän mielestänne enää kostamisen jälkeen elpyä? Onko kostaminen alhaista vai pitäisikö minun ajatella, että ansaitsin sen ja olemme nyt tasoissa (yritän niin ajatella). Kuitenkin minusta tuntuu siltä että luottamus on mennyt ja asiat eivät ole enää rehellisellä perustalla jos toisen tapa selvittää ikäviä asioita on kostaminen.
Tiedät, että olet joskus typeryyttäsi tehnyt virheen ystävyyssuhteessasi. Ystäväsi ei kuitenkaan ole osoittanut olevansa asiasta vihainen tai ilmaissut mitään asiaan liittyviä tunteita. Hän kuitenkin vuosien päästä kostaa asian, aivan kuin olisi vain odottanut sopivaa hetkeä päästä kostamaan. Voiko ystävyys teidän mielestänne enää kostamisen jälkeen elpyä? Onko kostaminen alhaista vai pitäisikö minun ajatella, että ansaitsin sen ja olemme nyt tasoissa (yritän niin ajatella). Kuitenkin minusta tuntuu siltä että luottamus on mennyt ja asiat eivät ole enää rehellisellä perustalla jos toisen tapa selvittää ikäviä asioita on kostaminen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oletteko selvittäneet asian puhumalla avoimesti, kuten ystävyksille kuuluu? Jos ette, olette vain tuttavia, eikä asiaa enää kannata murehtia. Joka tapauksessa suhteenne vaikuttaa niin riskialttiilta, että lienee paras ottaa etäisyyttä. Et tosiaan voi enää luottaa häneen. Etsi avoimempia ystäviä.
Tuskin on kuitenkaan hyvä tehdä avointa välirikkoa, sillä entisellä ystävälläsi todennäköisesti on aseita sinua vastaan.