Olipa KU:n viikkolehdessä erinomainen kirjoitus työttömyydestä. Kannattaa käydä vaikka kirjastossa lukemassa koko juttu, netissä se ei ole kokonaan. Koska jutusta mahtuu tänne nettiversiostakin vain hyvin pieni osa ja täältä poistellaan niin mielivaltaisesti viestejä, olen laittanut jutun linkkeineen myös tuonne:
http://potkut.foorumit.fi/index.php
...Olisi korkea aika, että hallitus ja ennen kaikkea työvoimaviranomaiset lakkaisivat nöyryyttämästä näitä ihmisiä kohtelemalla heitä kuin pieniä idiootteja, vaatimalla lapsellisten lomakkeittensa jatkuvaa täyttämistä ja asettamalla heitä perustuslain vastaisesti matkustuskieltoihin.
Mielekäs uusi tapa ratkoa työttömyysongelmaa olisi ensiksi selvittää, jääkö tässä maassa nykyisin jotain järkevää työtä tekemättä. Jatkuvat lomauttamiset ja irtisanomiset viittaavat siihen, että työvoimaa on edelleen työpaikoilla paljon enemmän kuin työtä. Hyödytöntä työtä ei tietenkään kannatakaan jatkaa vaan yhteiskunnan on tultava toimeen sillä, mitä se tarpeellista ja kannattavaa työtä tekemällä pystyy itselleen tuottamaan.
Jos täysipäiväistä kunnollisesti palkattua työtä ei riitä kaikille, on kaksi vaihtoehtoa elättää kansalaiset. Joko jaetaan työt tasapuolisesti kaikille niihin pystyville tai sitten vain osa saa tehdä ansiotyöt, mutta siitä ilosta heidän on suoritettava korvaus työtä vaille jääneiden toimeentuloon käytettäväksi.
Jos työstä luopuville maksettaisiin kohtuullisen toimeentulon takaava korvaus ilman mitään rangaistusluonteisia ja nöyryyttäviä anelumenettelyjä, työtä ilman elävien olisi helpompi sietää kohtalonsa, vaikka korvaus olisi suurin piirtein nykyistä luokkaa ja joka tapauksessa jäisi oleellisesti pienemmäksi kuin kohtuullinen minimipalkka täysipäiväisestä työstä. Olennaista on se, että nykyiset työttömyydestä syyllistävät menettelyt lopetettaisiin.
Työssä käyviltä ja kunnollista palkkaa saavilta on törkeää omahyväistä roskaa puhua moraalin puutteesta, jos työtön ei ole kiitollinen nykykäytännöistä. Kun tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu graafikko on raivoissaan siitä, että hän menettää 710 euron ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksensa, ellei hän ala neljä kertaa viikossa siivota kuusi tuntia päivässä 724 euron kuukausipalkalla, niin se raivo on täysin oikeutettua. Eikä raivo kohdistu siivoamiseen vaan siihen, että hänet pakotetaan osa-aikaiseen 8,50 euron tuntipalkkaiseen työhön, jolla hän ei tule toimeen, mutta jolla joku siivousfirman omistaja rikastuu.
Mikäli taas todettaisiin, että Suomessa jätetään tällä hetkellä tekemättä paljon sellaista työtä, joka lisäisi hyvinvointiamme enemmän kuin työn tekemisestä mahdollisesti syntyvät kustannukset olisivat, hallituksen pitäisi kiireesti ruveta järjestämään näitä töitä halukkaiden tehtäväksi kohtuullisin ehdoin. Yksi kohtuullisista ehdoista on se, että työstä pitää saada kohtuullinen palkka. Jos Suomen oloissa maan vauraus sekä keskitulot ja huipputulot huomioon ottaen kohtuullisena minimipalkkana täysiaikaisesta työstä pidettäisiin 60 prosenttia keskituloista, se tietäisi 1 600–1 700 euron palkkaa, jolla vähään tyytyvä jotenkin voisi elääkin.
.
...Veromme eivät siis kasvaisi mutta yhteiset varamme kyllä. Eikä yksikään hyvin koulutettu perusrehti suomalainen joutuisi enää kerran kuukaudessa kerjäämään jokapäiväistä elantoaan kirjoittamalla säälittävän typerästi laadittuun paperilappuun yhä uudestaan ja uudestaan: työtön, työtön, työtön.
http://potkut.foorumit.fi/index.php
...Olisi korkea aika, että hallitus ja ennen kaikkea työvoimaviranomaiset lakkaisivat nöyryyttämästä näitä ihmisiä kohtelemalla heitä kuin pieniä idiootteja, vaatimalla lapsellisten lomakkeittensa jatkuvaa täyttämistä ja asettamalla heitä perustuslain vastaisesti matkustuskieltoihin.
Mielekäs uusi tapa ratkoa työttömyysongelmaa olisi ensiksi selvittää, jääkö tässä maassa nykyisin jotain järkevää työtä tekemättä. Jatkuvat lomauttamiset ja irtisanomiset viittaavat siihen, että työvoimaa on edelleen työpaikoilla paljon enemmän kuin työtä. Hyödytöntä työtä ei tietenkään kannatakaan jatkaa vaan yhteiskunnan on tultava toimeen sillä, mitä se tarpeellista ja kannattavaa työtä tekemällä pystyy itselleen tuottamaan.
Jos täysipäiväistä kunnollisesti palkattua työtä ei riitä kaikille, on kaksi vaihtoehtoa elättää kansalaiset. Joko jaetaan työt tasapuolisesti kaikille niihin pystyville tai sitten vain osa saa tehdä ansiotyöt, mutta siitä ilosta heidän on suoritettava korvaus työtä vaille jääneiden toimeentuloon käytettäväksi.
Jos työstä luopuville maksettaisiin kohtuullisen toimeentulon takaava korvaus ilman mitään rangaistusluonteisia ja nöyryyttäviä anelumenettelyjä, työtä ilman elävien olisi helpompi sietää kohtalonsa, vaikka korvaus olisi suurin piirtein nykyistä luokkaa ja joka tapauksessa jäisi oleellisesti pienemmäksi kuin kohtuullinen minimipalkka täysipäiväisestä työstä. Olennaista on se, että nykyiset työttömyydestä syyllistävät menettelyt lopetettaisiin.
Työssä käyviltä ja kunnollista palkkaa saavilta on törkeää omahyväistä roskaa puhua moraalin puutteesta, jos työtön ei ole kiitollinen nykykäytännöistä. Kun tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu graafikko on raivoissaan siitä, että hän menettää 710 euron ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksensa, ellei hän ala neljä kertaa viikossa siivota kuusi tuntia päivässä 724 euron kuukausipalkalla, niin se raivo on täysin oikeutettua. Eikä raivo kohdistu siivoamiseen vaan siihen, että hänet pakotetaan osa-aikaiseen 8,50 euron tuntipalkkaiseen työhön, jolla hän ei tule toimeen, mutta jolla joku siivousfirman omistaja rikastuu.
Mikäli taas todettaisiin, että Suomessa jätetään tällä hetkellä tekemättä paljon sellaista työtä, joka lisäisi hyvinvointiamme enemmän kuin työn tekemisestä mahdollisesti syntyvät kustannukset olisivat, hallituksen pitäisi kiireesti ruveta järjestämään näitä töitä halukkaiden tehtäväksi kohtuullisin ehdoin. Yksi kohtuullisista ehdoista on se, että työstä pitää saada kohtuullinen palkka. Jos Suomen oloissa maan vauraus sekä keskitulot ja huipputulot huomioon ottaen kohtuullisena minimipalkkana täysiaikaisesta työstä pidettäisiin 60 prosenttia keskituloista, se tietäisi 1 600–1 700 euron palkkaa, jolla vähään tyytyvä jotenkin voisi elääkin.
.
...Veromme eivät siis kasvaisi mutta yhteiset varamme kyllä. Eikä yksikään hyvin koulutettu perusrehti suomalainen joutuisi enää kerran kuukaudessa kerjäämään jokapäiväistä elantoaan kirjoittamalla säälittävän typerästi laadittuun paperilappuun yhä uudestaan ja uudestaan: työtön, työtön, työtön.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Linkki ei näköjään tulostu niin kuin pitäisi. Kokeillaanpa täällä joskus ollutta ohjetta, josko toimisi: teksti