Viikonloppuvanhemmuus

a) suostuisitko viikonloppuvanhemmuuteen? Vai olisitko eron sattuessa mielummin pääasiallisin huoltaja? ~ Valitsin molemmat vaihtoehdot kun kerran oli varaa mistä valita :)
b) minkälaisen ihmisen kanssa alkaisit mieluiten suhteeseen? lapsettoman vai lapsellisen? ~ Ehdottomasti lapsellisen miehen kanssa. Muu ei tulis varmaan kysymykseenkään..
c) minkälaiseen suhteeseen alkaisit eron jälkeen, kokopäiväiseen uusperhekuvioon? Viikonloppusuhteeseen? Johonkin muuhun? ~ Alussa ainakin ystävyyssuhteeseen..siitä sit se vois ajan mittaan syventyä parisuhteeksi.

Kun olen jo läpikäynyt ton niin sain mitä halusin:

- Olen joka toinen viikonloppu lasten kanssa
- Olen usein arkipäiviä/iltoja lasten kanssa

Tätä ei tarvinnut "suostua" vaan tuo oli paras vaihtoehto jota hain aktiivisesti - sen verran isyyttä että voin sanoa olevani aktiivinen ja toimiva osa lasteni elämää ja olevani ihan oikeasti vanhemmanroolissa (joskin se on arjen kannalta sivurooli.) Se sopii minulle parhaiten ja pystyn itse tällöin antamaan lapsillekin eniten laatuaikaa ja toisaalta pidän oman elämäni ja palan vapautta eli pääsen itse hengittämään riittävästi jaksaakseni systeemiä.

Kumppanissa en kiinnitä niin paljoa huomiota siihen että onko hänellä lapset vai ei. Unelmakumppanini suhteen määrittää hänen suhteensa minuun eikä hänen suhteensa lapsiin - tosin lapset ovat sillä tavalla tärkeitä että paras mahdollinen kuvio sisältää myös lämpimän ja välittävän suhteen lapsiinkin (koskee myös omaa suhtautumistani kumppanin kersoihin, tietenkini). (Oikeasti paras tilanne olisi ihan ydinperhe, mutta se nyt ei ole enää mahdollista.).

Ja millainen suhde? - Molemmille osapuolille sopiva. Mieluiten kehitän suhdettani kumppaniini ja katson mikä se toimivin käytäntö on sitten loppujen lopuksi, missä muodossa suhde antaa eniten kaikille osapuolille ja siten toimii. Voisin kuvitella että esim. yksityisyrittäjä-naisen kanssa minulla olisi suhde joka toteutuu joka toisen viikon lauantai-iltana ja sunnuntaisin. Voisin kuvitella että asun saman katon alla naisen kanssa jolla on lapset. Käytäntö määrää ja suhde kumppaniin, muu muodostukoon siihen ympärille tarpeen mukaan. Sietäisin tilannetta jossa kumppanini ei halua tutustua lapsiini lainkaan mutta pidän sitä huonoimpana vaihtoehtona mahdollisuuksien lomassa, silloinkin vaatisin kunnioitusta vanhemmuudelle eli siitä ei voi tulla ongelmaa suhteelle että minä olen lasteni kanssa - silloin valitsen olla olematta suhteessa.

a) suostuisitko viikonloppuvanhemmuuteen? en täysin
Vai olisitko eron sattuessa mielummin pääasiallisin huoltaja? en täysin
b) minkälaisen ihmisen kanssa alkaisit mieluiten suhteeseen? ns.onnellisen ihmisen kanssa
lapsettoman vai lapsellisen? saa olla lapsellinen
c) minkälaiseen suhteeseen alkaisit eron jälkeen, kokopäiväiseen uusperhekuvioon? eron jälkeen uusi suhde saisi hetken odottaa kehittymistä
Viikonloppusuhteeseen? kuka näitä tietää Johonkin muuhun? ?

a) suostuisitko viikonloppuvanhemmuuteen? Vai olisitko eron sattuessa mielummin pääasiallisin huoltaja?
-en suostuisi vain viikonloppuisin leikkimään vanhempaa

b) minkälaisen ihmisen kanssa alkaisit mieluiten suhteeseen? lapsettoman vai lapsellisen?
-tasapainoisen miehen

c) minkälaiseen suhteeseen alkaisit eron jälkeen, kokopäiväiseen uusperhekuvioon? Viikonloppusuhteeseen? Johonkin muuhun?
-suhteeseen miehen kanssa

"a) suostuisitko viikonloppuvanhemmuuteen? Vai olisitko eron sattuessa mielummin pääasiallisin huoltaja?"

En kuule tiedä. Eikö se elämäntilannekin pitäisi ottaa huomioon, ja sehän voi olla vaikka millainen. Samoin kakarat voivat olla varttuneempia, tai ihan pentuja.

"b) minkälaisen ihmisen kanssa alkaisit mieluiten suhteeseen? lapsettoman vai lapsellisen?"

En ainakaan sellaisen, jolla olisi helvetillinen vauvakuume tai älytön/ehdoton pakkomielle saada lapsia.

"c) minkälaiseen suhteeseen alkaisit eron jälkeen"

En minkäänlaiseen. Minkälainen ihminen vaihtaa suhteesta toiseen, tai aloittaa edellisen loputtua "melkein heti" uuden? Tapaseurustelija? Mullonpakkoollajoku? Jos alkaisin, niin tuntisiko nainen itsensä jotenkin erityiseksi? Haluaako edes kukaan (muu) tuntea itseään erityiseksi?

Jos sinulla on/olisi lapsia ja tulisi ero
a) suostuisitko viikonloppuvanhemmuuteen? Vai olisitko eron sattuessa mielummin pääasiallisin huoltaja?
V. Pääasiallisin.
b) minkälaisen ihmisen kanssa alkaisit mieluiten suhteeseen? lapsettoman vai lapsellisen?V. Ei väliä, kunhan toimii.
c) minkälaiseen suhteeseen alkaisit eron jälkeen, kokopäiväiseen uusperhekuvioon? Viikonloppusuhteeseen? Johonkin muuhun?
V.Kaksi jälkimmäistä ehkä todennäköisimmät.