Miettii, olisiko jossain jotain parempaa?

Seurustelemme. Yli 2 vuotta takana. Mitä tänne kaipuulle voi tehdä? Annanko vain hänen mennä? Tiedän että en pysty ottamaan häntä takaisin sen jälkeen, jos hän tapailee muita, joten se on lopullista sitten. Minun mielestä "tauot" kuuluvat teinien maailman, itsestäni ei olisi sellaisia harrastamaan. Mieheni kyllä tietää, että jos hän haluaa lähteä katsoa maailmaa, en enää odota häntä.. sitä sanotaan että päästä ihminen pois jos häntä rakastat ja hän palaa luoksesi jos on tarkoitettu, mutta ei, en minä sellaisseen pysty. Mutta annanko hänelle nyt vain hengitystilaa vai mitä? Mitä mä teen?

neitisurullinen kirjoitti:

Seurustelemme. Yli 2 vuotta takana. Mitä tänne kaipuulle voi tehdä? Annanko vain hänen mennä? Tiedän että en pysty ottamaan häntä takaisin sen jälkeen, jos hän tapailee muita, joten se on lopullista sitten. Minun mielestä "tauot" kuuluvat teinien maailman, itsestäni ei olisi sellaisia harrastamaan. Mieheni kyllä tietää, että jos hän haluaa lähteä katsoa maailmaa, en enää odota häntä.. sitä sanotaan että päästä ihminen pois jos häntä rakastat ja hän palaa luoksesi jos on tarkoitettu, mutta ei, en minä sellaisseen pysty. Mutta annanko hänelle nyt vain hengitystilaa vai mitä? Mitä mä teen?

Sinun täytyy nyt hyväksyä se, että mitä tahansa teetkin, et pysty kontrolloimaan suhdettanne. Et ainakaan häntä.

Jos hän haluaa mennä, hän menee. Ja menköön sitten. Ei sinun tarvitse odottaa häntä takaisin jos et halua. Ja ehkä ei kannatakaan.

Voit myös miettiä tekisitkö itse ensimmäisen siirron. Haluatko olla ihmisen kanssa joka ei tunne sinua kohtaan sellaista rakkautta ja halua olla yhdessä, kuin sinä? Voitko luottaa häneen? Tuleeko sinulle tunne, että nyt hän on haku päällä sydämessään, hän etsii "paremman" valmiiksi ja jättää sinut? Että vain odotat murskaavaa uutista milloin hän eroaa sinusta kuitenkin? Voit jättää hänet ennenkuin hän särkee sydämesi.

Toisaalta voit vaan odottaa. Aika näyttää. Keskustella...

Taistella voit myös. Yrittää olla mahdollisimman hyvä ja viehättävä, ettei hän lähtisi. Vakuutella että teillä asiat toimii, ja ei ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella. Ehkä anella häntä jäämään. Silloin tosin tulisi ehkä hieman alentava olo, ikäänkuin et kelpaisi omana itsenäsi, ja olla rauhassa ja vapaa.

Sinun ei tarvitse suostua taukoon, että olisit varalla odottamassa jos hän ei löydäkään parempaa, tai kun häntä panettaa tai ikävä ja yksinäisyys iskee. Se on alentavaa, vaikka toisaalta tauko voi olla joillekin ratkaisu, jos se on sovittu yhdessä yhteisin pelisäännöin.

Mutta. Eihän mies ole mitään konkreettista tehnyt jättääksen sinut? Tuollaisia ajatuksia tulee kaikille jossain vaiheessa. Sen ei tarvitse tarkoittaa mitään vakavampaa. Minusta silti on hieman idioottimaista olla toiselle noin rehellinen, koska se loukkaa. En minäkään kerro miehelleni, että ajattelin seksin aikana naapurin Reinoa, koska sillä ei ole mitään väliä, en halua sitä oikeasti, ja se vaan loukkaisi kumppaniani. Vasta sitten tuollainen otetaan puheeksi, jos se tosiaan vaivaa mieltä ja tuntuu että asialle on tehtävä jotain. Joku ratkaisu, ettei voi jatkua näin. Että ollaan tosissaan. Voihan kaikenlaista möläyttää vahingossakin. Miten on? Teidän pitäisi jutella siitä mitä mies oikeasti meinaa, mitä hän haluaa.

Muista, että sinulla ei ole valtaa "antaa hänen mennä". Hän menee jos menee, et voi sitä estää.