Vaimoni äiti on tekemässä kuolemaa,ja tämän ajan suhteemme on ollut hiipumaan päin.Viikko sitten vaimoni oli valmis laittamaan pillit pussiin mutta ehdottikin että olisimme pienimuotoisessa asumuserossa.Tänään sitten muutin väliaikaisesti vanhempieni luoksi.
Vaimoni on alkanut käymään ulkona enemmän ja luulen että hänellä saattaa olla uusi mies kiikarissa vaikka väittää että ei häntä kiinnosta.Meillä on kaksi pientä lasta joka hankaloittaa tilannetta..olen nyt sairaslomalla ja ihmettelen ja kuuntelen itseäni ja mietin että mitä mitä.Rakastan vaimoani edelleen aivan mielettömästi ja en voi vaan tajuta tätä koko hommaa.. Miten tästä nyt voi selvitä? Pitääkö nyt vain antaa vaimon rauhassa miettiä mitä haluaa?
Vaimoni on alkanut käymään ulkona enemmän ja luulen että hänellä saattaa olla uusi mies kiikarissa vaikka väittää että ei häntä kiinnosta.Meillä on kaksi pientä lasta joka hankaloittaa tilannetta..olen nyt sairaslomalla ja ihmettelen ja kuuntelen itseäni ja mietin että mitä mitä.Rakastan vaimoani edelleen aivan mielettömästi ja en voi vaan tajuta tätä koko hommaa.. Miten tästä nyt voi selvitä? Pitääkö nyt vain antaa vaimon rauhassa miettiä mitä haluaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi muutit pois kotoasi? Mikäli vaimo kaipaa omaa aikaa, voi hän ihan yhtä hyvin muuttaa muualle sinun sijastasi. Sinä voit hoitaa kodin ja lapset toisen keskittyessä itseensä ja omiin juttuihinsa.
Mikäli ero tulee, niin voit olla jokseenkin varma tuon asian tulevan esiin erityisesti jos ette ole samaa mieltä lasten huoltajuuskysymyksistä. Sinähän se lähdit jo silloin aiemmin kun et jaksanut asioita selvitellä.
Hanki mieleinen kämppä, jossa lapsetkin viihtyvät. Halvalla saa remontoijan unelmia. Remontointi voi olla terapiaa...
On takuulla angstaavaa olla peränpitäjä, ja reagoida toisen mielenliikkeisiin.
Yritä ottaa oma elämäsi pienin askelin haltuusi. Sinä et voi vaikuttaa vaimosi tekemisiin, ajatuksiin, pettämiseen jne. Hänellä on vastuu teoistaan. Yksin.
Mutta muistan kun oma äitini teki kuolemaa ja lapset oli pieniä.... pää meni oikeasti ihan sekaisin. En tunne vaimoasi, mutta ainakin minä tarvitsin silloin ihan kamalasti vahvan ja tukevan ihmisen rinnalleni. Riehuin myös miehelleni, uhkasin erota jne. Osa pahaa oloa, osa sitä kun tuntui, että katoaa lasten tarpeiden, äidin kuoleman, arjen, oman luopumisprosessin jne alle. Häviää ja uupuu pois. Ristiriitaisia tunteita pyöri päässä surun ja luopumisen keskellä. Välillä kauhunkin.
Mieheni oli kuitenkin viisas, hän seisoi kuin kallio, otti pahimmissa paikoissa syliin ja hoki, että kaikki järjestyy. Hän ei "antanut" lähteä, hän kesti ja kesti. Ja minä tokeennuin ajan kanssa.
No, seurauksena viisas mieheni sitten tunsi joutuneensa kantamaan liian suurta taakka, jääneensä jalkoihin ja petti minua kun suru äidin kuolemasta oli laantunut. Että se kolikon toinen puoli sitten oli hieman erilainen....
miettiä esim. mitä sinä haluat. Tahdotko odottaa vaimon ratkaisua? Mitä mietit suhteestanne yleensä, ennenkuin anoppisi alkoi tehdä kuolemaa? Osoittiko vaimosi mitään viitteitä suhteenne hiipumiseen?
Vaimollasi voi olla tuhat ja yksi syytä käytöseensä. Tässä pari ehdotusta:
- vaimosi on jo pidempään tuntenut olevan yksin suhteessanne. Äidin huono kunto herätti hänet tajuamaan, ettei niin voi jatkua: kenenkään elämäkään ei jatku ikuisesti Hän haluaa löytää itsensä (sitä myöten sinut?) uudelleen.
- vaimosi on jo pidempään tuntenut olevan yksin suhteessanne. Äidin huono kunto herätti hänet tajuamaan, ettei niin voi jatkua vaimosi on jo pidempään tuntenut olevan yksin suhteessanne. Äidin huono kunto herätti hänet tajuamaan, ettei niin voi jatkua. Hän haluaa löytää itsensä (sitä myöten sinut?) uudelleen.
- vaimosi on jo pidempään tuntenut olevan yksin suhteessanne. Äidin huono kunto herätti hänet tajuamaan, ettei niin voi jatkua vaimosi on jo pidempään tuntenut olevan yksin suhteessanne. Äidin huono kunto herätti hänet tajuamaan, ettei niin voi jatkua. Hän haluaa löytää itsensä ja tajuaa, ettet enää kuulu hänen elämäänsä. Tunnepuolella. Järkytys - vähän kuten kuolema.
- vaimosi etsii muutosta elämäänsä - eikä vielä tiedä itsekään mitä se olisi.