Sydän särkyi, kun luulin jätkällä olevan minua kohtaan tunteita.
Kerroin omat tunteeni hänelle, enkä tiedä enää mitä muuta olisin voinut tehdä, en kai mitään.
Vieläkin rytmihäiriöitä ja itkukohtauksia häntä ajatellessa.
Vieläkin epävarmaa tän jätkän suhteen.
Pitäisikö vaan päästää irti...
Kerroin omat tunteeni hänelle, enkä tiedä enää mitä muuta olisin voinut tehdä, en kai mitään.
Vieläkin rytmihäiriöitä ja itkukohtauksia häntä ajatellessa.
Vieläkin epävarmaa tän jätkän suhteen.
Pitäisikö vaan päästää irti...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiedän tunteen, eikä se tunnu todellakaan mukavalta. Helpointa on päästää irti. Ajan kanssa se helpottaa...ainakin vähäsen. Kerroit omat tunteensi ja hän ei ilmeisesti vastannut niihin. Ei kannata ruveta säätämään enempää, jos jätkällä ei ole tunteita. Saa vaan samat sydänsurut aina toistamiseen. Tsemppiä!
olimme ystäviä päiväkodista lukioon asti. pelasimme koripalloa yhdessä ja voitin hänet lähes aina.sitten hän haukkui mua cheateriksi eli pettäjäksi. suutuin ja raivosin hänelle. joskus tapeltiin ja koko koulu sai tietää ettemme ollut enää väleissä. parin minuuttin jälkeen hän pyysi anteeksi jatkuvasti. olimme taas kavereita ja pelasimme korista yhessä. ainoa mikä meitä yhdisti oli koripallo.
lukion toista vuotta uusi mimmi tuli kouluun. hän oli todella kaunis ja hän veti ihmisiä puoleensa, etenkin pojat ikään kuin ois magnetti. minun ystäväni rakastui heti häneen ja oli aina hänen kanssa. tunsin yksinäisyyttä, kun mun kaveri ei enää pelannut korista mun kaa. eräänä aamuna meikkasin ja laitoin hieman tyttömäistä vaateitta. kun tulin aamulla kouluun, kaikki alkoivat nauraa mulle ja mitä kummaa myös minun kaverini ja se uus mimmi. mua nöyryytettiin kovasti. juoksin pois ja itkin. kaverini tuli perässä lohduttamaan mua, mut se ei auttanut. sitten hän kertoi kuinka me haukuttin toisiamme. nauroin täysillä ja menimme luokaan yhessä.
oli viikonloppu ja halusin mennä kertomaan kaverilleni jotain. olin iloinen, juoksin kuin pikkutyttö niityllä. näin kaukaa kaverini juoksemassa minuun päin.
hän sanoi rakastavansa mua ja minä olin ymmilläni. en voinnut uskoa sitä. minä rakastan häntä hän sanoi uuestaan. kuka?
SE UUS MIMMI............sydämeni pysähtyi. olimme hetken hiljaa.
kaverini kysyi tiedänkö ett rakastaako se uus mimmi. kyllä hän rakastaa, mene ja kerro hänelle mene tämä on sun tilaisuus. okei hän juoksi vikkelästi pois. hän oli iloinen.
elämäni muutui sen jälkeen.pakkasin kaikki tavarat ja olin valmis muuttamaan pois täältä. se kävi vaan niin nopesti. ostin junalipun helsingiin.olin varma että päätoökseni oli oikea vai oliko se?
menin salaa junaasemalle ja siellä istuskelin yksin penkillä. kun nousin junaan katsoin taakse ja näin kaverini ja se mimmi. ihmettelin kuka heille kertoi,tuuliko?
"mikset kertonnut lähteväsi, jos lähdet kuka pelaa mun kaa korista, ketä mä voin haukkuu, kenelle voin kertoo salaisuuteni. ole kilti älä mene, älä jätä mua yksin."
sanoin olevani pahoillani en voinnut sille mittää. aika oli vähissä. se uus mimmi kattele meitä kun meidän silmät oli kyynelissä.
"olen kaverisi aina, en unohda sua" mä sen sanoin.
mun kaveri haukkui ja se oli kunnon haukku. ajatelkaa et sun kaveri on lahdössä ja jättää hyvästit sulle ja sä haukkut häntä.
olet pettäjä, sekopää, ilkeä, mustasukkainen, riippuvainen ja ties mitä muuta.
jatkoin lukiotani helsingissä. rakastin häntä paljon mutta hän piti mua vain ystävänä. en ole ikinä kertonnut hänelle siitä. en saa häntä mielestäni pois. lopetin koripallon pelaamisen. jätin, koska se lähinnä muistuttaa mua häntä. olen pikku hiljaa hallitsemassa elämääni. hän eis saisi tietää ett rakastin häntä. siinä ystävyys meni poikki. aii sydämeen koskee...........
"this little event has left a big scar in my heart, it will never heal or will it?
Se sun ystävä ei ole osannut arvostaa sua oikein, et ole mikään kaatopaikka. Hyvä että lähdit. Hänen seurassaan et olisi saanut henkisesti tilaa. Mutta raskasta se on kiintyä kaveriin, joka on vielä toista sukupuolta. No mulla oli aivan ihan serkkupoika lapsuudessani, mutta murrosiän jälkeen ei halunnut olla enää tekemisissä kanssani. Eikä edes muiden serkkujen. Harmittaa todella, tai harmitti, kun ei sisaruksiakaan oikein ole. Voitko suhtautua siihen kaveriisi ikäänkuin olisi ollut tavallaan sun "serkku", puolisisar.
Tsemppiä sinulle, kasvata itsellesi uudet siivet jotka kantavat tämän yli, ja katso eteenpäin tulevaisuuteen, ja tee asioita joista todella tykkäät! Ole rohkea ja puhu tästä vielä läheistesi kanssa jotta helpottaisi. Moni asia muuttuu vielä, mutta älä ikinä ala seurustelemaan tällaisen "kaatopaikkatyypin" kanssa, vaan sellaisen joka saa sut tuntemaan itsesi hyväksi.