Aloitan parilla lauseella.
Suomessa ovat korkeat progressiiviset verot jotka alkavat vaikuttaa hyvin voimakkaasti jo alhaisilla palkoilla.
Suomessa on Eteläisen-Euroopan alhaisimmat palkat.
Suomessa on Etelä-Eurooppaan verratessa mukavasti yli keskvertoa korkeammat hinnat.
Suomessa korkeasti koulutetut ammatit voivat ansaita jopa huonommin kuin Ammattikoulun perus-duunari Seppo.
Onkohan se ny järkevää asua tälläisessä maassa?
Suomessa ovat korkeat progressiiviset verot jotka alkavat vaikuttaa hyvin voimakkaasti jo alhaisilla palkoilla.
Suomessa on Eteläisen-Euroopan alhaisimmat palkat.
Suomessa on Etelä-Eurooppaan verratessa mukavasti yli keskvertoa korkeammat hinnat.
Suomessa korkeasti koulutetut ammatit voivat ansaita jopa huonommin kuin Ammattikoulun perus-duunari Seppo.
Onkohan se ny järkevää asua tälläisessä maassa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Seppo tekeekin tuottavaa työtä ja opastaa Ilpoa joka ei tajuu mitään ja on käynyt upeasti yliopiston.
Mikään osaamisen tai hyvä työntekijän tae ei ole koulutus vaan ihan muut asiat se on näin entisenä yrittäjänä ja nykyisenä duunarina töitä tekevä olen sen nähnyt.
Historian tai kuvaamatiedon maistereilla sitä rahaa tehdään !?
Raha ei ratkaise vaan ystävät ja suomi. Vaikka on valitettavaa et tänne otetaan muualta tulleita.
Keskustelun tarkoitus ei kyllä ollut "Duunari vs Maesteri", mutta. Tilastoollisesti se on havaittu että duunarilla ja yliopistoa käynneellä ovat pienet palkka-erot. Ja kyllä, jopa kuvaamataidon maesterilla tienää rahaa ulkomailla yleisesti ja duunariin verrattuna paremmin kuin täällä.
"Mikään osaamisen tai hyvä työntekijän tae ei ole koulutus vaan ihan muut asiat" Mikä sitten on pitkän koulutuksen perustana jos ei sillä rahaa tienaa verrattuna lyhyen koulutuksen aloihin näin yleisesti ajateltuna? Jotkut kyllä saattaavat tykätä kyseisestä työstä vaikka onkin paska palkka, mutta harvemmin sellaista näkee.
Kirjoituksesi kielii jotenkin ajatuksesta, että maisterin ja duunarin palkoissa pitäisi olla enemmän eroa. En ymmärrä miksi. Markkinatalouden perusmekanismien uskotaan toimivan kaikessa muussa, mutta näissä duunarin ja maisterin välisissä palkka-asioissa se ei saisi toimiakaan. Kun jonkun hyödykeen (koulutettu duunari) määrä niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti vähenee se tuppaa kallistumaan ja kun hyödykkeen (maisterikoulutetut) määrä kasvaa sen hinta tuppaa laskemaan tilanteessa jossa kumpikin hyödyke vastaa samaan kysyntään (työvoiman tarve). Lisäksi kysyntä ei ole muuttunut samassa suhteessa tarjonnan kanssa.
Valtiovalta on pyrkiessään korkeakouluttamaan puoli ikäluokkaa toivonut, että suomessa myös työvoiman kysyntä siirtyisi kohti maisteriskoulutusta. Tavallaan näin onkin käynyt, kun ammateihin joihin ei ennen korkeakoulupapereita tarvinnut ei nyt kannata hakeakaan ilman. Selväähän on ettei noiden duunien palkka ole noussut entisten maisterishommien tasolle. Ei nykysuomessa jokainen korkeakoulutettu voi saada asiantuntija tai päälikkö/johtajatason tehtäviä, koska niitä ei kertakaikkiaan riitä puolelle ikäluokalle. Ehkä tulevaisuudessa, ehkä... Toisaalta voi olla, että suunnittelu ja johtamistyö siirtyy pikkuhiljaa tuotanon perässä aasiaan tai ainakin keskisempään Eurooppaan.
Duunarihan ei jälleen kerran ole Suomessa palkkaansa ansainnut tai akateeminen työläinen ei ole ansainnut tarpeeksi. Voi yksinkertaisuutta.
Kuvaamataidon maisteri, humanistit eivät saa paljoakaan rahaa monissa länsimaissa ja heitä on huomattavasti vähemmän kuin suomessa. Suomessa on humanistisilla aloilla paljon koulutettu ja valtio pitää palkkatason ylhäällä
Duunari tuottaa enemmän kuin moni akateeminen, mutta virkajärjestelmällä tuetaan virastoihin pesiytyneiden akateemisten palkkatasoa.
Suomessa on matala palkkataso ja joillakin aloilla kannattaa harkita poismuuttamista,
"Ei nykysuomessa jokainen korkeakoulutettu voi saada asiantuntija tai päälikkö/johtajatason tehtäviä, koska niitä ei kertakaikkiaan riitä puolelle ikäluokalle. Ehkä tulevaisuudessa, ehkä... Toisaalta voi olla, että suunnittelu ja johtamistyö siirtyy pikkuhiljaa tuotanon perässä aasiaan tai ainakin keskisempään Eurooppaan."
Sitten pitäisi vähentää korkeakoulutettujen määrää suuremmalla kilpailulla, jotta siitä koulutuksesta olisi loppujenlopuksi hyötyä ja palkka sen tason mukainen.
"Duunarihan ei jälleen kerran ole Suomessa palkkaansa ansainnut tai akateeminen työläinen ei ole ansainnut tarpeeksi. Voi yksinkertaisuutta."
Ei minulle ole mitään vastaan jos duunari ansaitsee paljon, mutta kyllä, akateeminen työläinen ei ole ansainnut tarpeeksi koulutuksensa nähden. Se että kumman työ on arvokkaampaa ja hyödyllisempää riippuu mistä näkökulmasta katsoo. En kuitenkaan väitä että korkeasti koulutetun pitäisi saada suuren palkan jos se istuu toimistossa ja allekirjoittaa satunnaisia papereita vastuutta ja ilman minkäänlaista panostusta.