Itselläni on hankala tilanne, kun työparina on narsistin oireet omaava henkilö. Ongelmatilanteiden ilmaantuessa tämä henkilö ryhtyy, hienotunteisesti tosin, syyttämään minua ongelman aiheuttamisesta. Useimmissa tapauksissa joko hän tai muut taho on loppujen lopuksi aiehuttanut härön. Lisäksi asioiden suurentelu ja pieniin yksityiskohtiin takertuminen on jokapäiväistä. Etenkin tuo jälkimmäinen tyyli raivostuttaa minua. Välillä tunnen savustuksen makua liittyen mainitsemiini ongelmatilanteisiin. Eli ts. ilmeisesti hän haluaa minusta eroon. Tähän tyyliin: "nyt tuli pyyhkeitä meille siitä ja siitä projektista, muistatko kun teit sen ja sen homman". Painotan, että tämä henkilö ei ole kertaakaan sanonut kenellekkään suoraan mitä ajattelee. Tyyli on ollut "piilovittuilua" tai hienotunteista naljailua.
Tämä henkilö ei ole millään tavoin ylemmässä arvossa kuin minä, vanhempi on kyllä. Kehityskeskusteluissa ongelma on otettu esille, mutta keskustelu ei ole johtanut mihinkään. Milläs tavoin tähän henkilöön ja ylipäänsä koko ongelmaan pitää suhtautua? Auttaiskohan jos joku päivä sanoa pläjäyttäisi hänelle päin naamaa? Antais tulla oikein sydämmen kyllyydestä..
Tämä henkilö ei ole millään tavoin ylemmässä arvossa kuin minä, vanhempi on kyllä. Kehityskeskusteluissa ongelma on otettu esille, mutta keskustelu ei ole johtanut mihinkään. Milläs tavoin tähän henkilöön ja ylipäänsä koko ongelmaan pitää suhtautua? Auttaiskohan jos joku päivä sanoa pläjäyttäisi hänelle päin naamaa? Antais tulla oikein sydämmen kyllyydestä..
Vastaukset 17
Vanhimmat
Narsisti jättää aina jälkensä,vika on aina toisissa,ylimielisyys/vahingonilo sairaan oloista,asioita ei huomata metriä pidemmälle,naljailua kyllä siis kokoajan,lisäks narsisti-narisijan näkee itsekseen hihittelevästä olemuksesta kun pää ei enään paineita kestä.
No kuuluuko narsistin olemukseen myös itsensä ylistäminen ja omien virheiden siirtäminen tavalla tai toisella toisten niskoille? Tätäkin nimittäin ilmenee miltein päivittäin. Alkaa nimittäin jo kyrsimään.
Just näin on,virheet laitetaan toisten niskoille,mutta älkää missään vaiheessa olko narsistia parempia,nopeampia nimittäin silloin se kyykyttäminen/sortaminen vasta alkaakin ja systeemi viedään loppuun asti.
Jos työkaverisi oikeasti on narsisti, hänelle ei voi mitään. Ei hän myöskään ymmärrä, jos yrität kehittävästi keskustella; narsisti ei milloinkaan huomaa virheitä itsessään, hänellä on liian vahva puolustusjärjestelmä moiseen, joten on aivan ajan haaskausta yrittää saada hänet näkemään asioita toiselta kantilta. Ainoa apu on pysyä mahdollisimman kaukana ja olla mahdollisimman vähän tekemisissä tai puheissa ko.laisen ihmisen kanssa.
Kuten mainitsin, niin hän on työparini eikä ole mahdollista vaihtaa paria saatikka työtehtävää jotta pääsisin kauemmas. Liekkö se ainut mahdollisuus sitten työpaikan vaihto? En kyllä juuri nyt olisi valmis siihen rumbaan. Enkä toivo potkuja hänellekään, vaikka hankala onkin. Jos minulla olisi yhtä vankka tahto ja hyvä itsetunto kuten hänellä, olisin varmasti päässyt toteuttamaan kaikki haaveeni ;) Tai sitten makaisin jossain hiljaisessa huoneessa.
Kaikki on niin kauan hyvin kun ei ole sairas narsisti esimiehenä.
Narsisteja on niin työntekijöissä,esimiehissä,kuin luottamusmiehissäkin. Työpaikka tulee sairaaksi sairaassa työyhteisössä.On viisasta lähetä ettei ihminen sairastu. Antaapa sitten narsistien hoiloilla ja tai vaikka kiipeillä vaikka seinillä.
"Antaapa sitten narsistien hoiloilla ja tai vaikka kiipeillä vaikka seinillä."
Tai laulaa hoilottaa.
JUURI NÄIN..MUTTA ESIMIEHENÄ..HUH HUH...ESIMERKIKSI JOS LAITTAA VANHAN TYÖNTEKIJÄN,KUN SAAPUU SEURAAVANA PÄIVÄNÄ TÖIHIN,NIIN KIRJOITTAMAAN PAPERILLE MITÄ OLI TEHNYT EDELLISENÄ ILTANA TÖITÄ...ISTUTTA HÄNTÄ YLI TUNNIN..NÖYRYYTYSTÄ MIELESTÄNI...NARSISMIA,KYLLÄ ..TÄMÄ TAPAHTUI SUOMEN LÄHIKAUPASSA KIVIKON VALINTATALOSSA...JA KAIKKEA MUUTA PASKAA
Mä kun olen antanu hiemankin realistista palautetta narsisitin työn tasosta, on alkanu sellainenkin kyttäys ja puolitotuuksien levittäminen työyhteisössä, että kans tekis mieli vaihtaa työpaikkaa, kun ei muuta keksi!
kenelläkään käytännön kokemuksia ja neuvoja siitä, miten tällasen narsisti-esimiehen saisi potkaistua pihalle. Mielestäni se ongelman aiheuttaja kuuluisi kitkeä pois eikä niin, että yksi toisensa jälkeen meistä lähtee. Kannattaako ottaa esim. työsuojeluun yhteyttä, onko siellä resursseja?
Ei kannata.. työsuojeluvaltuutetut ei yleensä astu esimiesten varpaille kun on kysymys "työnjohdollisista" asioista...
Itse jouduin jäämään saikulle...
Jos ongelma on johdossa tai ongelmalla on johdon hyväksyntä, asioista ääneen valittava joko lähtee talosta tai nöyrtyy. Käytännössä näin on aina, vaikka kauniissa puheissa ja työsuojelulakien mukaan näin ei ole.
Työterveyshuollossa sekä työsuojelussa soivat varoitussireenit, jos työntekijä ottaa puheeksi työilmapiiri- tai johtamisongelmat. (Sama koskee myös nykyisin yleisiä sisäilmaongelmia, homeita, yms.) Jo pelkkä mahdollisten ongelmien tutkiminen tarkoittaisi laajamittaisia, monimutkaisen työläitä ja kalliita toimenpiteitä, joihin työnantajilla ei periaatteessa ole koskaan varaa, saati kiinnostusta. On halvempaa järjestää valittava työntekijä pois kuvioista, kuin alkaa selvittämään, mikä esim. johtamisessa tai pitkään talossa oleessa hankalassa henkilössä mättää.
Voi kun kuulostaa niin mun työpariltani kaikki edellä mainittu. Kerran jo olin kahden viikon lepolomalla osittain hänen takiaan. Nyt on haaveena muut hommat samassa firmassa jottei tarvitsisi olla tekemisissä tämän ihimisen kanssa, mutta välillä tuntuu että olen vankilassa eikä minua päästetä mihinkään. Ihan kuin minun etenenimstäni uralla sabotoitaisiin tämän narsisitisia piirteitä omaavan henkilön vuoksi. Ja hän ottaa kaiken ilon irti tekeytymällä uhrikis ja sitten nauramalla "partaansa". Olen hänen kynsissään kiinni tukevasti, kukaan ei tunnu näkevän sitä ja aion kohta luovuttaa eli hakea uutta työpaikkaa. Ainoa keino päästä pois on tehdä asialle itse jotain. Eli häipyä niin kauas kuin mahdollista. Ikävää, sillä se tarkoittaa "luovuttamista" ja sellaisen työpaikan menettämistä jossa olisin saanut tehdä mieluista työtä. Muutama edeltäjäni on jo lähtenyt tämän ihmisen takia ja minua varoitettiin hänestä jo työhaastattelussa. Eikö se jo kerro henkilöstä jotain...? Vannoin etten anna periksi sellaiselle paksiaiselle vaan tässä nyt ollaan.
Voi hellenlettas sentään, kuinka teillä onkaan hankalia työkavereita, en ois ikinä uskonunna,että tollasii ihmisii on olemassakaan.
Tosiasiallisesti en oo vielä löytänyt sellasta työpaikkaa, missä ei olisi
- toisten ideoiden varastajia
- itseään jatkuvasti nostavia ja ylistäviä täydellisyyksiä
- omia virheitään peitteleviä luikertelijoita
- omat virheensä toisten niskoille jättäviä vastuuttomia
- työn pakoilijoita
- työaddikteja, joilla ei elämässä ole mitään muuta kuin se työ, sille eletään ja sille kuollaan ja se siitä sitten
- toisten osaamista ja menestymitä väheksyviä ja lyttääviä
- kyttääjiä, jotka epäilevät jatkuvasti toisten tekemisiä
-lavertelijoita, jotka pienenkin epäkohdan huomatessaan juoksevat pomolle sepustamaan juttujaan
-siipelijöitä, jotka etsivät aina sopivan "isännän", jonka selässä saa ilmaista kyytiä huipulle asti
-nuoleskelijoita, joilla ei ole minkäännäköisiä mielipiteitä yhtään mistään, takkia käännetään sellaista vauhtia, etteivät itsekään tiedä onko nuttu nurin vain oikein
-pikkupomoja, jotka elävät jossain haavemaailmassaan Mikä mikä -maassa
- alistajia ja kiusaajia, jotka kieli lerpallaan oottelevat aina seuraavaa hyssykkää, johon voisivat purkaa purkamattomia traumojaan ja testata toisen ihmisen sietokykyä
Ja näitähän riittää ja joka työpaikalla ja kokoajan, eivätkä ne mihinkään lopu ja harva niistä on mikään narsismia poteva henkilö, vaan ihmisiä, joiden ongelmat kumpuaa sukupolvien mittaisista vääristä kasvatustavoista, ongelmista, jotka ovat syntyneet, kun ollaan oltu väärässä paikassa väärään aikaan ja kohdattu vääränlaisia ihmisiä....joten yritetään nyt vaan elää ja antaa muiden elää suurentelematta asioita liikaa, puhumattakaan, että aletaan lätkiä diagnooseja ihmisiin kuin leimoja ikään ilman asiantuntemusta. Eikä sitä asiantuntemusta muuten löydy aina edes asiantuntijoiltakaan, heilläkin kun sattuu olemaan takanaan monen sortin historiaa, joka vaikuttaa, vaikka muuta kuvitellaankin.
Aamen. Luettelit henkilöhahmot nykyisessä työyhteisössäni! Lisäisin listaan vielä ne säälittävät, jotka sairaslomilla ja eläkeiän saavutettuaankin raahautuvat työpaikalle - eivät suinkaan töihin, vaan nauttimaan palkkaa seurustelusta, ihmisten kiusaamisesta, juoruamisesta, tupakoinnista, kahvittelusta,.. Heidät voi laskea myös ryhmään "elämässä ei ole muuta sisältöä kuin työpaikan kuviot".
Olen kokenut valtavan pahan narsistin omassa työelämässä,voin sanoa että se oli narsisti äärettömästä päästä.
Hän oli sen omasta mielestä ainut työntekiä tehtaassa joka osas tehä ja muut ei osannu mukamas yhtää mitään.se siis sai lähes koko tehtaan työilmapiirin ihan pilalle niin kauaksi aikaa että se saatiin jonkin laiseen kuriin.ja aina se sai puhuttua pomoille niin että sen tekemät virheet oli muitten virheitä.ja huuti ja möykkäs ku joku armeijan kapiainen ja yritti määrätä miten autot pitää olla parkissa paljon muuta älyyttömyyksiä,