Havahduin aamulla tähän epäilykseen nähtyäni painajaista. Tunne tuntuu niin vahvana. Haluan saada puolueetonta näkökulmaa tähän.
Olemme päälle parikymppinen pariskunta, olleet yhdessä viisi vuotta. On ollut sekä ylä- ja alamäkiä, ei sen enempää kuin muillakaan. Asumme erillämme minun toiveestani, minulla on pahoja kokemuksia menneisyydessäni ja en halua vielä muuttaa yhteen. Olemme olleet etäsuhteessa jo kauan, ja mies muutti paikkakunnalleni melkein vuosi sitten. Eli vuoden olemme olleet tiiviimmin yhdessä.
Nyt asiat ovat muuttuneet. Kun pyydän häntä esim luokseni, hän ei enää koskaan jaksaisi lähteä. Hän ei ole enää viikkoihin itse ehdottanut tapaamista, mutta kun aloitteestani näemme, on kaikki kuin ennenkin. Hän on tarkka puhelimestaan. Joskus kun olen jotain peliä sillä pelannut, mies on hieman hätäisesti kysynyt etten kai vaan urki viestejä. Ei tullut mieleenkään! Seksiä mies ei vonkaa enää niin paljon kuin ennen. Aiemmin oli koko ajan hiplailemassa, nyt vain harvoin. Kaiken huippu on nyt, pyysin että jos vietettäisiin viikonloppu yhdessä, mies totesi ettei nyt jaksa. Jaksoi kuitenkin lähteä yhtäkkiä katsomaan "kaveria" 500km päähän! Ei vastaile viesteihin kuin tuntien viiveellä ja kun olen kysynyt mitä ovat tehneet, vastauksena on "ei mitään". En usko että hän lähtisi yhtäkkiä ei-niin-hyvän kaverin luo vaan tekemään ei-mitään. Ei ole moista tehnyt ennenkään, siksi epäilyttää.
Ovatko pelkoni siis aiheellisia?
Olemme päälle parikymppinen pariskunta, olleet yhdessä viisi vuotta. On ollut sekä ylä- ja alamäkiä, ei sen enempää kuin muillakaan. Asumme erillämme minun toiveestani, minulla on pahoja kokemuksia menneisyydessäni ja en halua vielä muuttaa yhteen. Olemme olleet etäsuhteessa jo kauan, ja mies muutti paikkakunnalleni melkein vuosi sitten. Eli vuoden olemme olleet tiiviimmin yhdessä.
Nyt asiat ovat muuttuneet. Kun pyydän häntä esim luokseni, hän ei enää koskaan jaksaisi lähteä. Hän ei ole enää viikkoihin itse ehdottanut tapaamista, mutta kun aloitteestani näemme, on kaikki kuin ennenkin. Hän on tarkka puhelimestaan. Joskus kun olen jotain peliä sillä pelannut, mies on hieman hätäisesti kysynyt etten kai vaan urki viestejä. Ei tullut mieleenkään! Seksiä mies ei vonkaa enää niin paljon kuin ennen. Aiemmin oli koko ajan hiplailemassa, nyt vain harvoin. Kaiken huippu on nyt, pyysin että jos vietettäisiin viikonloppu yhdessä, mies totesi ettei nyt jaksa. Jaksoi kuitenkin lähteä yhtäkkiä katsomaan "kaveria" 500km päähän! Ei vastaile viesteihin kuin tuntien viiveellä ja kun olen kysynyt mitä ovat tehneet, vastauksena on "ei mitään". En usko että hän lähtisi yhtäkkiä ei-niin-hyvän kaverin luo vaan tekemään ei-mitään. Ei ole moista tehnyt ennenkään, siksi epäilyttää.
Ovatko pelkoni siis aiheellisia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei tuo teidän suhteenne kovin elinvoimaiselta vaikuta... Voi olla, että poikaystävälläsi on tosiaan jotain meneillään... Tai ehkä hän on "vain" kyllästynyt. Oletteko keskustelleet suhteenne jatkosta? Milloin esim olisit valmis muuttamaan yhteen, entä perheen perustaminen..? Viisi vuotta on kuitenkin jo sen verran pitkä aika, että sinä aikana moni kypsyy tekemään kunnollisia päätöksiä yhteisestä tulevaisuudesta. Vaikka taustallasi onkin ikäviä asioita, olisiko aika siirtyä eteenpäin ja alkaa tehdä yhteenmuuttamisesta totta? Ota ainakin tämä puheeksi poikaystäväsi kanssa - et muutoin saa kovin "hienotunteisella tavalla" selville, mitä hänen mielessään liikkuu.
Tilanne on kehittynyt siihen että olemme sopineet kyllä muuttavamme yhteen kun raha-asiat ovat kunnossa ja miehelläni ne eivät ole. En siis suostu toisen elättäjäksi, hän ei opiskele eikä tee töitä. Minä taas opiskelen eli minulla ei ole varaa huolehtia molempien toimeentulosta. Hän on samaa mieltä asiasta. Kun olen myöskin perheestä puhunut, vauvakuumetta olen potenut pariinkiin kertaan niin miehellä ei ole asiaan sanottavana juuta eikä jaata. Lopputulos on se, että jos tulen raskaaksi, se on oma asiani, ei hänen (?). Minä haluaisin käydä ulkona, reissata, tehdä kaikkea ja olla aktiivinen mutta mies on tässä se osapuoli ketä ei kiinnosta mikään. Olemme yhdessäolomme aikana käyneet kerran elokuvissa, ei muuta. Emme käy edes syömässä missään. Jos on kyllästynyt niin on kyllä ihan oma vikansa, olen niin paljon ehdotellut kaikkea jo tässä suhteessa elämän piristämiseksi. Kyllä se taidan olla minä joka on kyllästynyt ainaiseen passiivisuuteen. Mies kyllä lupaa ja lupaa että joo, tehdään vaan jotain muttei mitään tapahdu. Luulisi että kaksikymppinen haluaa tehdä muutakin kuin olla kotona ja tietokoneella?
En ole vieläkään saanut tilaisuutta jutella hänen kanssaan, aina on jokin kiire vaikka omien sanojensa mukaan ei mitään tee.
5 vuotta yhdessä ettekä asu yhdessä? MEINAATKO ETTÄ ÄIJÄ SUA IKUISESTI ODOTTAA? Perkele mitä paviaaneja! Ajatellaan vaan omaa napaa " MINULLA ON NIIN VAIKEAA JA NIIN VAIKEAA!" vittu , entä jos sillä toisellakin on vaikeaa SINUN takiasi. Kohdata sinun epäilyjäsi mitä heijastat häneen. MENE ETEENPÄIN elämässäsi, muuttakaa yhteen ja anna kaikkesi, tai päästä mies menemään ja elä yksin ja KÄSITTELE omat paskasi.
Ehkä jos sinullakin olisi lukutaitoa niin lukisit aiemman viestin että riippuu täysin miehestä muutetaanko vai ei. Hieman alle vuoden olemme asuneet lähekkäin, neljä vuotta on-off-kaukosuhteessa.
Sitten kun olet itse käynyt samat asiat läpi kuin minä niin voin tulla sinullekin huutamaan. Älä tuomitse ellet tunne. Kyse ei todellakaan ole mistään pienestä asiasta. Asuin yhdessä aiemman poikaystävän kanssa. Meni luottotiedot ja melkein henkikin. Koska naisen paikka olikin kotona. Ja nykyinen mies ymmärtää ihan täysin, olen jo valmis muuttamaankin mutta mies haluaa ensin töitä että on varaa elääkin.
Jos et vieläkään ymmärrä niin olen pahoillani puolestasi. Eikö äiti rakastanut tarpeeksi?
joo mut kyllä vähän erikoiselta tuntuu että viis vuotta ootte seurustellu mutta yhteen ei ole/olla muuttamassa, kannattaa miettiä todellakin hukkaako aikaansa.
>Että kyllä miehellä on vieras pillu haussa,anteeksi.Nämä merkit viittaavat siihen suuntaan,eikä
ole epäilystäkään...