ovat lyötyjä tässä maassa. Tämä kansa on niin kateellisten sielujen täyttämä, että nättejä tyttöjä kiusataan jo koulussa vähemmän kauniiden ja muiden pullukkalyllykkätyttöjen toimesta.
Sama toistuu aikuisiällä ja tietysti teinien joukossa. Suomenssá todella kauniit naiset on haukuttu maan rakoon jo elämän alkutaipaleella, viimesitään nuorina aikuisina he saavat tuta toisten naisten kateuden. Kateus on hirvittävä asia, joka saa aikaan hirveätä tuhoa.
Kauniit naiset ovat vähintään tyhmiä, siitä lähdetään, ja se on omiaan tuhoamaan toisen itsetunnon. Tämä on vasta lähtökohta, ja ruoskat heiluvat kaunotarten elämässä tiuhaan tahtiin ihan siihen asti kunnes ikä alkaa näkymään.
Sama toistuu aikuisiällä ja tietysti teinien joukossa. Suomenssá todella kauniit naiset on haukuttu maan rakoon jo elämän alkutaipaleella, viimesitään nuorina aikuisina he saavat tuta toisten naisten kateuden. Kateus on hirvittävä asia, joka saa aikaan hirveätä tuhoa.
Kauniit naiset ovat vähintään tyhmiä, siitä lähdetään, ja se on omiaan tuhoamaan toisen itsetunnon. Tämä on vasta lähtökohta, ja ruoskat heiluvat kaunotarten elämässä tiuhaan tahtiin ihan siihen asti kunnes ikä alkaa näkymään.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Objektiivista kauneutta määriteltynä kauneutena et löydä.Jokainen voi valita kohteita,joita itse päättää leimata joko kauniiksi tai ei.Oma valintani kauniista voittajasta voi olla eri kilpailija kuin toisen mielestä.
Kiusaamisen syynä on usein itsesuojelumekanismit eli riidassahan on useampia kuin yksi riitapukari..Kiusaamista pitäisi luokitella riitelyksi.
Ensinnäkin: ihmissilmää miellyttää harmoniset, tasapainoiset, symmetriset kokonaisuudet. Tätä voi pitää jonkinlaisena objektiivisena kauneuden mittarina. Silti ihmiset mieltyvät eri asioihin, eli kyse on osittain objektiivisesta ja osittain subjektiivisesta asiasta.
"Kiusaamisen syynä on usein itsesuojelumekanismit eli riidassahan on useampia kuin yksi riitapukari..Kiusaamista pitäisi luokitella riitelyksi. "
Kiusaamisen syynä ei ole mitkään itsesuojelumekanismit. Kiusaaja pönkittää itseään kiusatulla koittaen joko saada itsensä näyttämään paremmalta jonkun toisen kustannuksella tai kiusaamisen motiivina on puhtaasti pahan olon purkaminen, missä tapauksessa kiusaajasta tuntuu helpottavalta nähdä, että jollakin muulla on paha olo - ettei hän (kiusaaja) ole ainoa. Ja itse aiheuttamalla saa kiusaaja myös purettua paineitaan.
Riitelyä verbaalisesti ja asemallisesti tasavertaisten lasten tai nuorten (tai aikuisten) kesken nimenomaan EI luokitella kiusaamiseksi. Vakavakaan sananvaihto loukkaavine sanoine ei ole kiusaamista, jos osallistujat pärjäävät tilanteessa toisilleen. Mutta toisen alistaminen isolla porukalla on kiusaamista, samoin ylipäätään toisen sortaminen. Riitely ei ole sortamista.
Muistelen kouluajoilta, että todella kauniit naiset olivat todella suosittuja sekä naisten että miesten keskuudessa. Riippuunee myös persoonallisuudesta, sosiaalinen lahjakkuus yhdistettynä kauneuteen tekee joistakin todella suosittuja.
Kateus on todellinen ja hirveä asia ihmisten keskuudessa, aloittaja on aivan oikeassa!
Kiusaaminen ei ole riitelyä, se on aivan väärin ilmaistu. Kiusaamisen kohde (kouluissa) on yleensä se kaunis/komea ja lahjaks henkilö jolle muut ovat kateellisia ulkonäöstä, koulumenestyksestä, harrastuksista, vaatteista, mistä tahansa. Kiusatulla ei ole syytä alentua samalle tasolle vaan hän yrittää olla huomaamatta koko asiaa, vaikka sisimmissään hän kärsii koko ajan. Tämä luo mielikuvaa, että kiusattu olisi epäsosiaalinen.
Riitely on sitä, että kaksi (tai usemapi) ihminen ovat eri mieltä asioista ja kinastelevat siitä. Kiusaaminen on yleensä yksipuolista!
Olen itse kaunis ja olin koulukiusattu, en itse kiusannut muita ja voin sanoa, että meidän koulussa (yläasteella yli kymmenen vuotta sitten) "suosittuja" sekä tyttöjen että poikien silmissä olivat juuri ne (tytöt) jotka polttivat, ryyppäsivät joka viikonkloppu ja joskus viikollakin, käyttivät härskiä kieltä ja pukeutuivat huppareihin ja (lypsy) huiveihin, leikkasivat hiuksensa lyhyiksi ja olivat yhtä suurta massaa.
Minä en kuulunut heihin, en kokenut tarvetta ryypätä, polttaa, leikata pitkää tukkaani lyhyeksi ja muutenkin käyttäydyin hyvin ja menstyin koulussa. Muut haukkuivat minua, barbiksi, missikiksi (kyllä, se voi tuntua pahalta) ja diivaksi, minulle oltiin kateellisia harrastuksistani (tiedän sen, koska kuulin kaiken, vaikkeivat sitä muut ehkä tienneet, lisäksi minulle kerrottiin näitä asioita kun kaverini muilta luokilta kuulivat niitä myös), jolloin se ilmeni harrastuksieni ja minun mollaamisena.
Se sattui aikanaan se kiusaaminen, ei sitä voi vähätellä, mutta en ole saanut siitä ikuisia traumoja, vaikuttihan se toki itsetuntoon joskus silloin teininä, mutta sen jälkeen se on vain kasvanut ja olen ihan tyytyväinen itseeni. En tarkoita, että olisin maailman kaunein tai paras, mutta jos mietin, en ole koskaan kuullut kenenkään sanovan minua rumaksi vaan päin vastoin aina kuulen kehuja ulkonäöstäni. Joten ehkä sitten luotan siihen, mitä olen kuullut. Se on totta että kauneus on katsojan silmissä ja minusta osa ystävistäni ovat kauniimpia kuin minä, mutta en tunne tarvetta kiusata heitä.
miten voidaan haukkua barbiksi tai missiksi?
Onko ulkonäön kadehtiminen vain naisten keskuudessa tavallista vai onko miehillä keskinäistä ulkonäön vihreyttä naamassa? Miksi nätistä naamasta joutuu vain kärsimään..aika väärin kyllä on..
koska itse olen ollut "vähemmän kaunis pullukkatyttö", ja kyllä mä olin se jota kiusattiin. Kauniit oli sen sjiaan suosittuja meidän koulussa. En ole ollut kateellinen kauniille, ja mulla onkin monet omat kaverit ollut niitä kauniita tyttöjä. Olen kyllä aina ajatellut, että jos olis nuoresta asti kehuttu eikä haukuttu, vois itsetuntokin olla paremp nyt aikuisenakin. Mut ilmeisesti pullukoita saa (tämänkin palstan mukaan )haukkua, joten..
mietteillä liikkeellä. En muista ett kauniita tyttöjä olis pahemmin kiusattu mun kouluaikoina. Itse jouduin kiusatuksi rumuuteni ja tiettyjen ulkonäöllisten seikkojen tähden. Ei mua läskiksi pilkattu vaan muunlaisilla nimittelyillä muistettiin. Ehkä hiukan olen kateellinen kauniille ihmisille siitä ett miten he monesti pääsevät ulkonäkönsä kustannuksella helpolla elämässä eteenpäin. Mun itsetunto on aika nollilla,johtuen ehkä just tuosta monivuotisesta koulukiusaamisesta. No,enpähän ainakaan kuvittele koskaan itsestäni liikoja. Tiedän olevani ruma, koska se on sanottu mulle niin monta kertaa että sen täytyy olla totta. Ja rumiahan saa haukkua, koska hehän ovat niin typeriä etteivät tajua olevansa rumia jos sitä ei jatkuvasti toitoteta heille. Kyllä mä rumuuteni tiedän, riittää kun katson peiliin.
minullakin asiasta ; olin itse sellanen finninaamainen tyllerö kouluaikana, ja jollei nyt suorastaan kiusattu, niin ei paljon muutakaan - ei ainakaan ollut omiaan kasvattamaan itseluottamusta ujolla teinillä. Pullukampia kiusattiin ja nättinaamaiset, hoikat tytöt olivat koulun prinsessoja, joita jopa opettajat pitivät fiksumpina kuin mitään sanomattomia hiirulaisia. Karu totuus... Ja sama on toistunut esim kummityttöni kohdalla, joka on pitkä ja roteva ikäisekseen.
No, kuten toteat, tälläkin palstalla on jako a- ja b-luokan kansalaisiin selvä: painoindeksi tai mitä sitten mittarina käytetäänkin, korreloi toisten mielestä suoraan äo:n kanssa...
Kiusatuksi voi joutua minkä tahansa ominaisuuden vuoksi.
Myös ilman "syytä" voidaan kiusata. Eli kiusaajat valitsevat uhrinsa monesti sattumanvaraisesti ja alkavat piinaamaan heitä ja kaikki mitä uhri on/tekee/sanoo/miltä hän näyttää on noloa ja naurettavaa. Tällainen syö kenen tahansa itsetunnon, voi verrata johonkin keskitysleirillä tai sodassa tai vankilassa alistamiseen.
Karu totuus kuitenkin on, että monet vanhemmat eivät opeta lapsilleen että kiusaaminen on väärin, vaan naureskelevat mukana ja ovat ylpeitä "pikkukoviksistaan". Monet vanhat koulukiusaajat muistelevat hymyssä suin vielä aikuisenakin näitä "kolttosiaan" ja naureskelevat niille kuin kysymys olisi jostain omenavarkaudesta. Kysymyshän on lapseen kohdistuvasta vakavasta väkivallasta (henkisestä tai fyysisestä), johon kellään ei ole oikeutta. Lapsen kärsimykselle ei ole väliä onko väkivallan tekijä aikuinen vai lapsi, jostain syystä kuitenkin vain aikuisten teot otetaan (jos otetaan nekään) vakavasti.
"Ehkä hiukan olen kateellinen kauniille ihmisille siitä ett miten he monesti pääsevät ulkonäkönsä kustannuksella helpolla elämässä eteenpäin."
Kauniiden ihmisten elämä ei todellakaan ole niin helppoa ja auvoista kuin luullaan. He kokevat syrjintää. juuri kauneutensa tähden. täälläkin on tullut ilmi, että kauniita pidetään pinnallisina, tyhminä ja ilkeinä. Miten he voivat päästä elämässä helpolla eteenpäin, jos ihmisillä on tämä asenne? Lisäksi täällä on muita keskusteluja, joissa sanotaan että kauniita ihmisiä on vaikea lähestyä, koska oma rohkeus ja itsevarmuus ei riitä, näin ollen kauniit ihmiset voivat olla sinkkuja ihan vain sen takia, ettei heitä rohjeta lähestyä. Olettekos te koskaan miettineet että kauneus voi olla kirous? Lisäksi, auniille ihmisille ollaan näköjään kateellisia, kuten täällä on tullut ilmi. Sehän se on se syy juuri, miksi kauniita kiusataan!
Mulla on just toi ongelma että olen komea mies ja naiset ei uskalla iskeä mua. Siksi ollut sinkkuna kohta 7 vuotta.
So? jos näin sinusta on, niin sitten on.
Olen itsekin kohdannut kiusatuksi tulleita kauniita ihmisiä, se on todellista! On turha olla niin naivi, että kuvittelee vain rumien olevan kiusauksen uhri.
Ja kyllä barbiksi tai missiksi voi haukkua ihan pelkän ulkoisen olemuksen takia, kun katsokaas sekään ei pidä paikkaansa, että kauniit naiset olisivat hmiä, kuten täällä mm. älykkyysosamäärä ja muut vaahtoavat. Voi olla kaunis ilman, että meikkaa joka välissä ja käyttäytyy pintaliito prinsessan tavoin.
Turha täällä on vähätellä kauniiden naisten kokemaa pilkkaa ja kiusaamista, eivät he voi sille mitään, että kauneudellaan (tiedostamattaan) saavat muut kateelliseksi! Vai pitäisikö heidän lopettaa itsestään huolehtiminen ja rupsahtaa vain jotteivat vähemmän kauniit kokisi oloaan uhatuksi??
ett hän ei ainakaan ole joutunut kiusatuksi. Tiedä vaikka hän olis just sellanen joka naureskellen muistelee kuinka nöyryytti ja häpäisi toisia julkisesti. Tai hän ei edes, suuren egonsa keskellä, viitsi muistaa aiheuttamaansa kärsimystä. Mitä väliä, hänhän se on maailman tärkein ihminen ja se toinenhan kerjäsi sitä kiltteydellään.
Juttu on niin, että teette oman elämänne. "Huomaa tosta So:sta", no, olen pahoillani mutta teistä huomaa jotain. Ottakaa itseänne niskasta kiinni. Jos ette kestä arvostelua, ette kestä elämää.
Voi lapsukaiset -nimimerkille kysymys: onko mielestäsi oikein, että jotakuta arvostellaan hänen ulkonäkönsä perusteella? Onko ylipäätään mielestäsi oikein arvostella muita?
Kyllä kuule ihmisen pitäisi keskittyä arvostelemaan ihan itseään eikä vertailla itseään muihin. Vai oletko eri mieltä? Ihminen ei tule terveeksi, jos elää sen kautta mitä jotkut pissikset keksivät puhua.
...mutta ehkä opit ajattelua ja toisen ihmisen kunnioittamista, kun aikuistut. Olet luultavimmin näitä muiden ihmisten ulkonäön arvostelijoita ja "opettajia". Aina löytyy syyt arvosteluun siitä toisesta osapuolesta, tuntuuko tutulta? Jostain syystä koet henkistä pienuutta itseäsi nätimpien seurassa. Mitä jos kerrankin valitsisit sen vaihtoehdon, että pitäisit suusi kiinni? Antaisit toisen olla mitä on, hän ei tarvitse kritiikkiäsi.
Summa summarum: kannattaa keskittyä siihen omaan kasvamiseen ja itsetunnon hankkimiseen, eikä opettaa muita asioissa, joita ei vielä hallitse.
Puhuitko nyt itsestäsi?
Onko kivaa aina hyssytellä ja saada sillä kavereita? Myötäillä, olla olevinaan kiva ja oikeasti tehdä ihmisille karhunpalveluksia? Ehkei uskallakaan sanoa, miten asia on? Ehkei uskalla itse edes miettiä asioita loppuun asti, itsestään selvyyden ohi?
Ehkei ole koskaan kokenut mitään?
Kokea voi vain elämällä ja uskaltamalla.
Mikä mahtaakaan olla oman ulkonäkösi laita, kokemuksen syvää rintaääntä en ollut ainakaan kommentistasi huomaavinani. Mitä on kauneus? Tuleeko se sisältä vai purkista?
Mistä tulee tarve mollata muita? On selvä ero mollaamisella ja sillä, että sanoo jotain mikä saa muut ajattelemaan.
Ja vielä: todellinen sivullinen, ja vieläpä nätisiti sivullinen, ei ole sellainen kuin sinä.
Ehkä pääset vielä näkemään suurta maailmaa. :)
kylläpä sulla on kysymyksiä : D mut eipä taida olla vastauksia
No huh huh mitä skeidaa! Kyllä se on muustakin kiinni kuin kauneudesta!
Minulla oli lukiossa todella kaunis kaveri, joka oli aina suuna päänä kaikessa ja käytti paljastavia seksikkäitä vaatteita ja tiesi, että näyttää hemmetin hyvältä. Miehet pitivät hänestä, tytöt vihasivat ja kadehtivat häntä.
Toinen todella kaunis kaverini oli hiljainen, rauhallinen ja pukeutui tavallisiin muotivaatteisiin, eikä tiedostanut itse kauneuttaan. Hänestä pitivät kaikki, niin tytöt kuin pojatkin. Ja hän oli monen mielestä vielä kauniimpi kuin toinen kuvailemani tyttö. Että kyllä se luonne ja oma käyttäytyminen vaikuttaa enemmän kuin ulkonäkö! Te kauniit ja siksi kiusatut, menkää siis itseenne ja tuijottakaa välillä muutakin kuin sitä peiliä...
"Että kyllä se luonne ja oma käyttäytyminen vaikuttaa enemmän kuin ulkonäkö! Te kauniit ja siksi kiusatut, menkää siis itseenne ja tuijottakaa välillä muutakin kuin sitä peiliä... "
kauniita on kiustatu juuri siksi, että ovat olleet ns."kilttejä tyttöjä" jotka eivät vietä päiväänsä peilin ääressä ja käyttäytyvät "mallikelpoisesti" (eli ovat hyviä koulussa, eivät puhu pahaa toisista, mutta joille ollaan juuri sen takia kateellisia, joka ilmenee kiusaamisena!)
Eivät kaikki kauniit ja kiusatuksi tulleet ole provosoineet kiusaajia omalla käytöksellään! Se täytyy muistaa!!!
Jos halutaan ottaa kissa pöydälle kiusaamistapauksessa pitää vähätellä kiusaajan motiiveja! Eli jos motiivit ovat,että uhri on "liian prinsessamaisen nirppanokkis",pitää opettajien alleviivata että so what - prinsessojakin tarvitaan.
En ole itse nähnyt koskaan meikitöntä naamaa jota voisi sanoa loistavaksi kaunottareksi.Sen sijaan joillakin onnistunut meikki aivan nappiin toisilla ei,riippuen tilaisuudesta,ajasta ja paikasta.Blondeille saattaa sopia vähäinen meikki paremmin kuin tälläys, brunetti juhlissa voi olla alipukeutunut ilman eyelineria.Tämä taas on kulttuuriperinneasia.Voi tutkia vanhoja naismytologioita ja huomata,kuinka vieläkin leimataan ihmisiä värin perusteella,vaikka tuntuis kohtuuttomalta..
huomannnut saman, muutaisin ulkomaille heti jos sieltä työpaikka löytyisi, jonnekkin missä nainen saa olla nainen.
Olen todella ahdistunut täällä suomessa, jokapaikassa potkitaan... koulukiusaaminen ensin, sittten sorsimista joka saakelin naisporukassa ja hullun mustasukkaisia akkoja kaikkialla, äiti, miniät, serkut, kaverit jne... kadehtinu aivan käsittämättömistä asioista.
Olen lopenuupunut ja yksin.
Kaunis nainen joutuu työelämässä tekemään kaksin kertaisen työn menestyäkseen.
Kun kaunis nainen menestyy työssään niin kuulee vielä juttua että: "menestyy siksi vain kun on kaunis".
Miksi nainen ei saisi meikata ja pitää itsestään huolta. Lisäksi jos kaunis nainen flirttailee työpaikalla miesten kanssa.. se on paha!
Minun työpaikalla ainakin on yksi nainen kenen mies on samalla osastolla töissä. Hän ei hyväksy sitä että teen yhteistyötä hänen miehensä kanssa. Aina käy kiukuttelemassa miehelleen.
imartele itseäsi liikaa. On aika luonnollista jos olet työporukassakin sellainen naisellisuuden kautta huomion hakija, että vaimoa ärsyttää. Eikö se sun mielestä ole sitten oikeutettua?
Mies voi olla ihan täysin syytön koko asiaan, ja sinä olet syypää provosoidessasi ja huomiota hakiessasi. Mietippä omalle kohdalles sama asia!
mun mielestä toi sama pätee osittain miehiin