Eikä asiassa sinällään ole mitään vikaa. Meillä vain molemmilla on opiskelut aivan aluillaan emmekä muutenkaan koe olevamme valmiita niin suureen asiaan, ja anopin fanaattisuus asiassa alkaa saada jo lähes kieroutuneita piirteitä. anoppini tapasi äitini lenkkipolulla, ja puhui tälle kuinka OLEMME MIEHENI KANSSA RYHTYNEET YRITTÄMÄÄN VAUVAA. Äitikös innostui ja samalla myös vähän loukkaantuikin, soitti jo samana iltana, miksemme ole heille kertoneet? Siinä sitten vakuuttelin, ettei moista ole suunnitelmissa.
Nyt jatkuvasti kun olemme anoppilassa, ottaa anoppi asian puheeksi vieraammassakin seurassa, ja toitottaa kuinka MIKÄÄN EHKÄISY EI OLE AIVAN VARMAA.
Alkaa rasittaa, mies ei saa äidilleen asiasta sanottua.
Nyt jatkuvasti kun olemme anoppilassa, ottaa anoppi asian puheeksi vieraammassakin seurassa, ja toitottaa kuinka MIKÄÄN EHKÄISY EI OLE AIVAN VARMAA.
Alkaa rasittaa, mies ei saa äidilleen asiasta sanottua.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Anoppisi ei ole erityisen fiksun oloinen ihminen, joten hänelle kannattaisi sanoa asiasta jossakin sopivassa käänteessä ihan suoraan ja pyytää myös hillitsemään äänekkäitä odotuksiaan muiden seurassa.
Kyllä sinä voit asiasta sanoa, koska vauva olisi joka tapauksessa aika pitkälle sinun urakka.
anopilla ei ole minkäänlaista oikeutta sekaantua asioihin. Kuvittele vaan tilannetta jossa sinulla todella on lapsi ja perhe sitten tämä vampyyri tulee teille päivittäin ja neuvoo sinua asiassa kun asiassa ?
Mieheni äiti on kovin uuttera utsimaan meidän lapsen teko ajatuksia. Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä kahdeksan vuotta. Muutama vuosi takaperin jossain sukulaisen rippijuhlilla ollessa alkoi taas sama kysely. Miehen kanssa tuumittiin yhteen ääneen, että "Asiaa harkitaan kun SE OIKEA kumppani löytyy". Vitsillä heitettiin, mutta eipä ole enää sukujuhlissa kysellyt asiaa suureen ääneen... =D
Anoppi ryhdistäytyi tänään aivan tosissaan!
Olimme anoppilassa syömässä, ja kun anoppi kutsui kaikki pöytään, sanoi minulle heti: "Sinulle on tuossa paikka varattuna. " Vähän tuota ensin ihmettelin, ja siten katsoin pöytää tarkemmin: kaikille oli kaadettu viini valmiiksi lasiin. MINUN lasissani oli vettä. Katsoin miestäni ehkä jo kipinät silmistä lennellen. Mieheni sitten tiedusteli äidiltään, miksei minulle tarjota viiniä. Anoppi mutisi, että eihän sellainen vauvalle sovi. Voi...!! Mieheni sitten sanoi aika jämäkästi että äiti, ei ole mitään vauvaa. Että osaan aivan itse sitten tarpeen tullen kyllä huolehtia tällaisista asioista. Me kaikki muut istuimme pöydässä korvat punoittaen ja aivan hiljaa.
Eihän anoppi tästä toki lannistunut, vaan totesi, että hyvähän alkoholi on kuitenkin jättää jo etukäteenkin pois, niin ei sitten tule mahdollisia haittavaikutuksia yllätysraskauden ilmoitaessa itsestään!
Tämä on oikeasti jo mielestäni sairaudn rajoilla! Tuntuu, että anoppi on päästään vinksahtanut noiden vauvahaaveidensa kanssa! Pistimme mieheni kanssa keskustelulle ruokapöydässä päätöksen, ja mies kaatoi minulle viiniä. Anoppi silminnähden loukkaantui, mutta pystyimme sentään vielä keskustelemaan muista asioista ruokailun lomassa.
älä käy tommoisen anopin luona...
ei sinne tarvii mennä jos kerta on tommoi meininki joka kerta kun käytte ja mikset ite sano asiassa vastaan anopillesi mitenkään???
suosittelen sulle et sano oikeesti napakasti anopillesi asiasta.. jos ei aikuinen ihminen sitä kestä ni sit se on sen häpee..et voi odottaa että miehesi tekee sen asian puolestasi.. kyllä sun pitää ite sanoa asioista suoraan..
Oma äitini ja varmaan anoppikin saisi varmaan sydärin jos kuulisi että olisi lapsenlapsia tulossa. Ja siis sydäri tulisi järkytyksestä ei siitä että olisi odottamaton hyvä asia.
pakkomielteinen ja tosi vinksahtanut anoppi. Hui kauhistus.
Nuoret ihmiset kunnioittavat vanhempia ihan jo rippikoulun opetusten mukaisesti, mutta on vanhempia, jotka käyttävät tätä asennetta hyväkseen. He eivät kunnioita lapsiaan. Lapset ovat heille puoli-ihmisiä eläkeikään asti. Huonosti käyttäytyviä vanhempia ei tarvitse sietää. Ihmisiä hekin vain ovat.
Huonokäytöksiset ihmiset loukkaavat muita ja ylpeilevät sillä. Sanovat, "minä sanoin sille ihan suoraan, eikä se suuttunut". Ihan sama, ovatko he vanhempia tai appivanhempia. Heillä ei ole oikeutta puuttua nuorten perhe-elämään.
Seuraavan kerran, kun anoppisi sekantuu asioihinne kuvaamallasi tavalla, suosittelen, että tyynesti nouset paikaltasi, sanot miehellesi, että nyt on aika lähteä. Sano jo etukäteen miehellesi, että vauva-asia on tabu, josta sitten ei puhuta. Kieltäydyt kutsusta vastaisuudessa ja sanot, että koska anoppi ei ymmärrä tahdittomuuttaan, et ole halukas enää olemaan hänen nälvittävänään.
Minä ymmärrän, että nuoret opiskelijat mielellään menevät anoppilaan syömään hyvät ruuat, mutta jos hinta on se, että on kuunneltava anopin törkeitä tahdittomuuksia, niin onko mikään ruoka niin hyvää?
Sinun eii tässä tapauksessa pidä lainkaan ajatella, että ANOPPI loukkaantui. Sinä loukkaannuit, ja ihan aiheesta!
sopikaa miehesi kanssa seuraavanlainen "versio raskaudesta":
Anopin puhuessa/tiedustellessa raskaudesta vastaat olevasi raskaana, mutta olleesi tyttöjen kanssa viihteellä, joten vauva voi olla vaikka ihan piki-musta.
Kannattaa ajoittaa vastaus samaan hetkeen kun anoppi juo ruokajuomaa...
:D :D :D
Tuo oli jo aika paha... anopilla on nyt jokin pakkomielle. Voisitteko jotenkin keskustella hänen kanssaan tästä asiasta. Kertoa, että ette pidä hänen käytöksestään ja että miltä teistä tuntuu. Ja, että "hankitte" lapsia ehkä sitten joskus tulevaisuudessa, mutta vielä ei ole sen aika. Ja että asia on teidän kahden välinen asia. Ja, että asiasta ei tämän jälkeen enää puhuta. Että te kyllä sitten aikananne ilmoitatte, jos on jotain ilmoitettavaa.
Meilläkin anoppi välillä vihjailee ja sanoo suoraankin, mutta ei onneksi sentään ole noin innokas!
Jos nyt on pakko jotain sanoa, niin lyhyt: ASIA EI KUULU SINULLE riittää.
Ei kenenkään tarvitse keskustella typerän ihmisen kanssa. Jos ei ystävällinen torjunta onnistu, niin nyrkki pöytään ja porttikielto.
Nuorten ei tule olla niin alamaisia vanhemmilleen, että sietävät henkilökohtaisten, arkojen asioittensa yleistä käsittelyä ruokapöydässä.
Tässä tapauksessa ihmettelen myös muiden perheenjäsenten asennetta. Eikö kukaan muukaan saa muorin suuta tukituksi? Taitaa olla aika despootti.
Hehehe, anteeksi, sua ei varmaan huvita, mutta näin ulkopuolisena melkein naurattaa. Anopillas on mopo karannu oikein reilusti lapasesta. :D Jos kyse ois meidän perheestä, vois olla kysymys vähän liian pitkään jatkuneesta (huonosta) vitsistä, varsinkin meidän isä viljelee sellasia. Tuli myös mieleen, että ehkä anoppis yrittää käänteistä psykologiaa: pelkää, että ryhdytte lapsentekoon, ja yrittää siksi tehdä koko ajatuksesta jo valmiiksi mahdollisimman vastenmielisen? Mistä näistä tietää...
No niin, että miehen kanssa todettiin, että asiat on nyt lopullisesti selvitettävä anopin kanssa. Pyysimme appivanhemmat kahville, ja otimme itse vauva-asian puheeksi. Sanoimme, että on toki mukavaa, että anoppi suhtautuu mahdolliseen vauva-uutiseen ilmeisen myönteisesti, mutta emme todella ole aivan lähiaikoina perhettä perustamassa. Sanoin itse, että hän saa minut kiusaantumaan jatkuvilla huomautuksillaan, ja tuntemaan itseni myös huonoksi miniäksi, kun en hänelle ole nyt heti lastenlasta tekemässä. Mies niinikään sanoi, että anopin tulisi meihin suhtautua jo omaa elämää elävinä nuorina aikuisina, ja että nämä vauva-asiat ovat todellakin oma asiamme, emmekä kaipaa asiassa patistusta. Emme tule yhtään valmiimmiksi, vaikka anoppi kuinka kiertäisi ihmisille kertomassa, että meille on tulossa lapsi.
Noh, anoppi tietysti kiihtyi, ettei hän ole kuvailemamme hirviö, ja että hän on tarkoittanut pelkkää hyvää. Kahvi jäi juomatta, kiskoi miehensä mukaansa(joka pyyteli vielä ovella vaimonsa käytöstä anteeksi) ja lähtivät sitten. Nut ei ole pariin päivään mitään kuulunut.
Mieheni on pahoillaan, jos nyt näin menivät välit poikki, mutta itse en usko tuon olevan lopullista. Mieskin kyllä totesi, että pakkohan oli asia selvittää.
Nyt vain itseä kaivertaa huono omatunto, mikä on todella ärsyttävää! Kuten tuolla joku aiemmin kirjoittikin, miksi se on niin, että kun on kasvatettu vanhempia kunnioittamaan, niin sitten on nieltävä kaikki? Ja jos yrittää asiallisesti vastaan sanoa, saa sitten kärsiä tunnontuskia. Ärsyttävää!
ole niin ETTEI TEIDÄN tarvitse kärsiä tunnontuskia. Myöskin kunnioitus anopilta sinua
kohtaan on ERITTÄIN TÄRKEÄÄ.Antakaa anopin RAUHASSA miettiä sanomisia ja tekemisiä.
Kuri se anopillekkin pitää olla !
Sä ja miehesi toimitte aivan oikein. Rajat on vedettävä, ja kun pöly laskeutuu, niin anoppikin palaa takaisin. Osa ihmisistä on vaan rajattomia, eivät ymmärrä, mikä heille kuuluu ja mikä ei. Osa itsekkyyttään, osa vain hienotunteisuuden tajun puuttuessa. Silloin täytyy itse kertoa, että tämä on minun rajani, ole ystävällinen äläkä tule sen yli.
Nyt estitte myös sen vauvan kanssa joskus tulevaisuudessa tapahtuvat ylilyönnit. Anoppi varmaan tajuaa ajan kanssa, että pojan perhe on nyt sinun kanssasi.