läsähti naamalle koko totuus miehen ns. kaverista tai ystävästä ja heidän suhteestaa. Olen tiennyt hänen olemassaolostaan ja tiennyt että tapailevat ja viestivät usein, mutta uskoin että ovat vain kavereita kuten minulle molemmat uskottelivat. Tänään se sitten selvisi kuvien ja tekstien kanssa, että muutakin on tehty kuin kahviteltu, tekis mieli sanoa, kotipornoa ja vielä minun kotona ja minun sängyssä. Olen ollut todella sokea ja tyhmä. Nyt olen niin hukassa, en tiedä minne menen, mitä teen. Sattuu niin kauheesti.
tänään se sitten
pmma
131013
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Älä tee sokissa mitään. Ota yhteys sellaiseen henkilöön, jolle voit puhua tapahtuneesta avoimesti. Jos sinulla ei ole sellaista, kysele terveyskeskuksesta tai kirkosta psykologia.
Sinua on loukattu ja sinua kohtaan on oltu todella törkeitä. Miten sait selville?
Sinun ei tarvitse tehdä juuri nyt mitään ratkaisuja. Keskityt vain omaan hyvinvointiisi. Luottamuksen pettäminen sattuu ja toisesta ei voi uskoa tuollaista.
Olen pahoillani siitä mitä olet joutunut kokemaan. Minun kokemukseni menneessä oli hyvin samankaltainen.
Halaus.
kiitos myötätunnosta. Nyt juuri tuntuu, ettei tästä voi ainakaan kelekään tutulle puhua.
Minuun otti yhteyttä miehen miespuolinen kaveri, jolla tuntui olevan vähän selkärankaa. Tätä samaa kaveria mies on käyttänyt alibinaan monta kertaa.
Kyllä sä voit puhua koska sä et ole tehnyt mitään väärää vaan ne toiset ovat! Sulla on oikeus saada tukea ja myötätuntoa tossa asiassa. Voisitko sä jutella ton miehen miespuoleisen kaverin kanssa? Tai jos sulla ois joku läheinen tyttökaveri? Tärkeetä ois nyt puhua, ja muista, sä et ole syyssä siihen, mitä he ovat menneet tekemään itsekkäinä. Jos seurustelee, siihen ei kuulu seksi toisten kanssa. Mies on tehnyt sinua kohtaan väärin. Unohda hiljalleen tollaset ihmiset, ne ei ole sun arvoisia!
juteltiinkin eilen illalla tämän miehen kaverin kanssa. Hänen kanssaan keskustellessa tuli ilmi, että aika moni miehen ja meidän yhteisistäkin tutuista on tietänyt suunnilleen koko ajan ja moni on hiljaisesti ilmoittanut mielipiteensä salasuhteesta, eli on jättänyt yhteyden pidon. Kesän aikana ihmettelinkin muutaman kerran, mikseivät ystävät soittele, poikkea rantasaunalle tai kahville kuten ennen. Tuntevat varmaan myötähäpeää eikä tässä kenenkään ulkopuolisen tarvitse asettua kummankaan puolelle.
Tämä miehen rakastajatar on myös tahollaan naimisissa, lapsiakin on. Hänen miehensä ei luullakseni tiedä. Nyt tämä nainen tietää minun tietävän ja on varmaan pelko perseessä, ilmoitanko hänen miehelleen. Jos sen teen, pitää olla rauhallisempi, näin kiihdyksissä en pysty asialliseen toimintaan.
Sinuna kertoisin rakastajattaren aviomiehelle - on samassa veneessä kuin sinä ja hänelle kuuluu oikeus tietää, mitä vaimonsa duunaa.
Kerroin rakastajattaren aviomiehelle. Kävin rakastajattaren luona sanomassa muutaman valitun, viiltävän asian täysin asiallisesti. Suosittelen muillekin. Selkeästi kortit pöytään ja kaikki elämään tekojensa kanssa, joutuupa pohtimaan, ryhtyykö samaan uudelleen. Miehelle olenkin sanonut sitten paljon ja välillä epäasiallisestikin...
"mutta uskoin että ovat vain kavereita kuten minulle molemmat uskottelivat."
Kannattaisi nyt vaan suosiolla uskoa, ettei tuollaisia ole olemassakaan.
Ainoa naispuolinen kaveri, joka miehellä voi olla, on ex-vaimo.
Tiedän aika monta ex-vaimoa, jotka kainostelematta sekstaavat exiensä kanssa heti kun nyksä selkänsä kääntää!
Miten nyt jaksat? Oletko jo kertonut? Minulla samanlainen tilanne. Itse en ole vielä kertonut eteenpäin. Harmittaa kaikki asiat. Lapset ovat pieniä molemmissa perheissä. Täytyy miettiä miten edetä. Voimia sinulle!
Totuus selvisi minullekin perjantaina omasta liitostani. Nettinaisia...treffejä sovitaan ja siä rataa. Olo on aivan hirveä ja shokki. Mutta tänään jo rauhallinen. Katselin jo asuntoja vaikka kaikki on vielä sekaisin ja epävarmaa. Tämä voi olla kuitenkin parasta mitä tässä liitossa tapahtui. Huomenna on uuden elämän ensimmäinen päivä.
rakastajattaren miehelle, periaatteessa olen sitä mieltä,että jokainen hoitakoon itse omat sotkunsa ja vanhan sanonnan mukaan sitä saa mitä tilaa. Uskon siellä totuuden viimein lävähtävän silmille. Muuten asiat on ihan auki, oma mies ei suostu minkäänlaiseen keskusteluun, syyttää vain vainoharhaiseksi ja mielenvikaiseksi. Nyt on kyllä ollut kiitettävästi kotona, mutta kovin hiljaista meillä on. Minä kerään voimia, yritän selvitä päivästä toiseen, hoitaa työni ja perheeni. Niin paljon on jo elettyä elämää takana, että uskon selviäväni, kävi miten kävi, selviän varmasti taloudellisesti ja henkisesti paremmin mahdollisesta erosta, kuin mieheni. Olen viikonloppuna ollut paljon ulkona, keräsin puolukoita, ajoin nurmikon, pesin auton, kävin koiran kanssa pitkillä lenkeillä, söin sen mitä pystyin (ruoka ei oikein maita) ja viiniä otin vain yhden lasillisen, humaltua ei nyt kannata.
Työstän mielessäni koko ajan päätöstä ja aina isojen asioiden kanssa olen tehnyt paljon töitä päätöseen pääsemisen kanssa, mutta kun se viimein on tehty, on helpottava olo. Tietysti siinä päätöksessä on myös syytä pysyä, muuten ollaan pian samassa epätietoisuuden tilassa ja mies rakastajattaren sylissä.
Kaikille petetyille paljon voimaa, muistakaa huolehtia ennen kaikkea itsestänne, kiihtyneenä ei kannata tehdä suuria päätöksiä (minun mielipiteeni).
Kyllä se aurinko paistaa vielä meidänkin risukasaamme.
Olen myös petetty, ja siitä selvinnyt. Eli ota sanani siitä, että on perspektiiviä katsoa elämää jo taaksepäin. En sano tietäväni, mitä miehesi on tehnyt, mutta muutama asia on nyt hyvä pitää mielessä.
Älä hyvä ihminen hyväksy ja salli miehesi sanoa sinua mielenvikaiseksi ja vainoharhaiseksi. Hän on tehnyt sinulle jo riittävästi vääryyttä. Sano tai kirjoita hänelle, että nyt on aika olla aikuinen ja kantaa vastuu teostaan. Tai kaikki päättyy siihen. Että pettämisen voit vielä ehkä käsitellä, mutta et sitä, että aikuinen ihminen syyttää muita ihmisiä teostaa ja pakenee vastuuta.
Itse mieheni petäämisen selvittyä pahinta oli valheet. Niihin valheisiin itseasiassa kaatui meidän liittomme, ei varsinaisesti siihen pettämiseen, vaikka se sysäsikin kaiken liikkeelle. Oli liian tuskallista kestää se ajatus, että kaiken pettämisen jälkeen mieheltä puuttui kunnioitus ja arvostus mua kohtaan, että olisi edes helpottanut mun tuskaani ja päästänyt kerralla likasangon päälle. Olisin edes päässyt suremaan ja vihaamaan. Mutta valheet veivät pohjaa pois, lisää tietoa tuli tiputellen ja minusta tuli mestarietsivä ja lähes meedio jahdatessani valheita. Valheet sekoittivat KAIKEN.
Älä anna miehesi sekoittaa ja satuttaa sinua enää yhtään lisää. Arvosta itseäsi, äläkä anna kenenkään sanoa itseäsi mielenvikaiseksi!