PILP +vesikierto vai sähkökaapelit?

2) Eikös poistoilmasta talteenotettu lämpö voida siirtää LTO-kennostolla sisään tuotavaan korvausilmaan? Vai olenko ymmärtänyt väärin?

3) Takka toimisi myös tunnelmanluojana, ja se voisi olla leivinuunilla varustettu. Eli takka ei olisi pelkästään lämmitystä varten. Ajattelin tiilitakkaa, jonka saisi edullisemmin kuin vuolukivisen takan.

Paavo kirjoitti:

2) Eikös poistoilmasta talteenotettu lämpö voida siirtää LTO-kennostolla sisään tuotavaan korvausilmaan? Vai olenko ymmärtänyt väärin?

3) Takka toimisi myös tunnelmanluojana, ja se voisi olla leivinuunilla varustettu. Eli takka ei olisi pelkästään lämmitystä varten. Ajattelin tiilitakkaa, jonka saisi edullisemmin kuin vuolukivisen takan.

Lue lisää

On totta että LTO-kenno palauttaa lämpöä tulo-ilmaan,mutta pitää muistaa(tietää)että vain noin puolet,jos joku väittää LTO-kennolle jopa yli 60%
hyötysuhdetta valehtelee!(takaisin koulun penkille). Jokatapauksessa jälkilämmitys hoidetaan kuitenkin suorallasähköllä(ei apua yö sähköstä).Pyörivä lämmön talteenotto tai muu vastavirtaus periaate huomattavasti parempi.Poistoilmalämpöpumppu tehokkain.

sähkäri kirjoitti:

On totta että LTO-kenno palauttaa lämpöä tulo-ilmaan,mutta pitää muistaa(tietää)että vain noin puolet,jos joku väittää LTO-kennolle jopa yli 60%
hyötysuhdetta valehtelee!(takaisin koulun penkille). Jokatapauksessa jälkilämmitys hoidetaan kuitenkin suorallasähköllä(ei apua yö sähköstä).Pyörivä lämmön talteenotto tai muu vastavirtaus periaate huomattavasti parempi.Poistoilmalämpöpumppu tehokkain.

Lue lisää

Poistoilmapumppu on tehokas vain kesäisin - valitettavasti vain lämmitystä ei silloin juurikaan tarvita. Lämpimän käyttöveden ja lämmön tarve on kesäaikana vain 1/5 koko vuoden potista. Muuna aikana tavallinenkin lto tekee sen mitä pilppikin, mutta käyttää vähemmän energiaa ottaakseen saman energian talteen.

Itselläni maalämpöpumppu vie kesäisin käyttövesitarpeesta riippuen noin 2 - 10 Kwh päivässä mutta talvella kovilla pakkasilla vuorokaudessa voi kulua jopa yli 40 kWh jos takkaa ei käytetä

kesäisin kirjoitti:

Poistoilmapumppu on tehokas vain kesäisin - valitettavasti vain lämmitystä ei silloin juurikaan tarvita. Lämpimän käyttöveden ja lämmön tarve on kesäaikana vain 1/5 koko vuoden potista. Muuna aikana tavallinenkin lto tekee sen mitä pilppikin, mutta käyttää vähemmän energiaa ottaakseen saman energian talteen.

Itselläni maalämpöpumppu vie kesäisin käyttövesitarpeesta riippuen noin 2 - 10 Kwh päivässä mutta talvella kovilla pakkasilla vuorokaudessa voi kulua jopa yli 40 kWh jos takkaa ei käytetä

Lue lisää

Ei oo ihan noinkaan, perehdy vähän asiaan, kirjoita sitten.

raksu kirjoitti:

Ei oo ihan noinkaan, perehdy vähän asiaan, kirjoita sitten.

OHO ITSELLESI mieti tätä:

Talviaikaan kun lämmitystä oikeasti tarvittaisiin ulkolämpö on alle 3 - 5 astetta ja pilpillä yritetään "säästää" niin silloin käy näin:

Imet asunnostasi lämpimää ilmaa pois ja siis otat siitä pilpillä lämpöä talteen ja käytät prosessiin 500 W:n sähkötehon kompuran työnä ja puhallat jäteilman ulos 3 - 5 asteisena. No vastaavasti imet räppänöiden kautta 3 - 5 asteisen ilman (talvella voi olla pakkastakin) takaisin taloon joka on heti lämmitettävä huoneilman lämpöiseksi ja se syö tuon säästämäsi poistoilmasta "ilmaiseksi" saadun lämmön. Tämä on siis lähellä rajatilannetta, jonka jälkeen jo pikkupakkasilla pilppi syö enemmän kuin tienaa verrattuna hyviin lto ratkaisuihin joissa ei tarvita 500 W kompuratehoja ja paljon liikkuvia osia lämmön talteenottoon.

eli eikös homma etenekkin juuri näin ? Jos ei niin voisitko perustella?

selventämiseksi kirjoitti:

OHO ITSELLESI mieti tätä:

Talviaikaan kun lämmitystä oikeasti tarvittaisiin ulkolämpö on alle 3 - 5 astetta ja pilpillä yritetään "säästää" niin silloin käy näin:

Imet asunnostasi lämpimää ilmaa pois ja siis otat siitä pilpillä lämpöä talteen ja käytät prosessiin 500 W:n sähkötehon kompuran työnä ja puhallat jäteilman ulos 3 - 5 asteisena. No vastaavasti imet räppänöiden kautta 3 - 5 asteisen ilman (talvella voi olla pakkastakin) takaisin taloon joka on heti lämmitettävä huoneilman lämpöiseksi ja se syö tuon säästämäsi poistoilmasta "ilmaiseksi" saadun lämmön. Tämä on siis lähellä rajatilannetta, jonka jälkeen jo pikkupakkasilla pilppi syö enemmän kuin tienaa verrattuna hyviin lto ratkaisuihin joissa ei tarvita 500 W kompuratehoja ja paljon liikkuvia osia lämmön talteenottoon.

eli eikös homma etenekkin juuri näin ? Jos ei niin voisitko perustella?

Lue lisää

mutta huomaa että ko. tilanteessa saadaan ilma vaihdettua ilman häviöitä (kompuran ja puhaltimen häviöt hyötylämpöä lämmityskaudella).
LTOlla 100% (johon ei päästä) hyötysuhteella ulosmenevä ilma (ja sisääntuleva lto:n jälkeen) on n. 13astetta (ulkona 3, sisällä 23 astetta).
Tarvitaan siis selkeä pakkaskeli ennenkuin ilma vaihtuu LTO:lla samalla energialla kuin Pilpillä.
Pilpissä (Nibe) on myös tuloilmaputket, ei 'räppänöitä'.

selventämiseksi kirjoitti:

OHO ITSELLESI mieti tätä:

Talviaikaan kun lämmitystä oikeasti tarvittaisiin ulkolämpö on alle 3 - 5 astetta ja pilpillä yritetään "säästää" niin silloin käy näin:

Imet asunnostasi lämpimää ilmaa pois ja siis otat siitä pilpillä lämpöä talteen ja käytät prosessiin 500 W:n sähkötehon kompuran työnä ja puhallat jäteilman ulos 3 - 5 asteisena. No vastaavasti imet räppänöiden kautta 3 - 5 asteisen ilman (talvella voi olla pakkastakin) takaisin taloon joka on heti lämmitettävä huoneilman lämpöiseksi ja se syö tuon säästämäsi poistoilmasta "ilmaiseksi" saadun lämmön. Tämä on siis lähellä rajatilannetta, jonka jälkeen jo pikkupakkasilla pilppi syö enemmän kuin tienaa verrattuna hyviin lto ratkaisuihin joissa ei tarvita 500 W kompuratehoja ja paljon liikkuvia osia lämmön talteenottoon.

eli eikös homma etenekkin juuri näin ? Jos ei niin voisitko perustella?

Lue lisää

Anteeksipyyntöni tylystä kommentista.
Voisin selvittää vähän oman pilppini käyttäytymistä em. tilanteessa (Nibe 410 p).
Tuossa lämpötilassa ulosmenevä ilma on 1- 3 C lämpötilassa poistuessaan koneen lämpöpumpusta.
Sisään tuleva ilma on aparaatin tuloilman vesikiertoisen lämmityspatterin kautta 20 C tullessaan lämpötilassa.
Samalla kone pyörittää lattialämmityspiiriä märkätiloissa muistaakseni n. 30 c vedellä ja pitää käyttövesivaraajan 48- 53 C lämpötilassa.
Yläkerrassa voi samaan aikaan käydä joku sähkölämmityspatteri hyvin harvakseen päällä.
Edellämainittu pelkän lämpöpumpun tuomalla energialla.
Jos ottaa paljon käyttövettä tai ulkolämpötila laskee alle 1 C alkaa 8Kwh:n vastus puuttumaan peliin, lämpöpumppu ei enää riitä. Eli pitää panna puuta varaavaan takkaan.
Eli juuri näillä asteluvuilla pilppi on parhaimmillaan, ainakin mulla.
Osansa alhaisessa kulutuksessa on tietenkin rakennuksen vaipan rakenteilla jolloin hyödynnetään myös talossähkön hukkalämpöä ja ihmisten tuottamaa lämpöä.
Kokonaisuus pelaa mielestäni ihan hyvin.

Raksu kirjoitti:

Anteeksipyyntöni tylystä kommentista.
Voisin selvittää vähän oman pilppini käyttäytymistä em. tilanteessa (Nibe 410 p).
Tuossa lämpötilassa ulosmenevä ilma on 1- 3 C lämpötilassa poistuessaan koneen lämpöpumpusta.
Sisään tuleva ilma on aparaatin tuloilman vesikiertoisen lämmityspatterin kautta 20 C tullessaan lämpötilassa.
Samalla kone pyörittää lattialämmityspiiriä märkätiloissa muistaakseni n. 30 c vedellä ja pitää käyttövesivaraajan 48- 53 C lämpötilassa.
Yläkerrassa voi samaan aikaan käydä joku sähkölämmityspatteri hyvin harvakseen päällä.
Edellämainittu pelkän lämpöpumpun tuomalla energialla.
Jos ottaa paljon käyttövettä tai ulkolämpötila laskee alle 1 C alkaa 8Kwh:n vastus puuttumaan peliin, lämpöpumppu ei enää riitä. Eli pitää panna puuta varaavaan takkaan.
Eli juuri näillä asteluvuilla pilppi on parhaimmillaan, ainakin mulla.
Osansa alhaisessa kulutuksessa on tietenkin rakennuksen vaipan rakenteilla jolloin hyödynnetään myös talossähkön hukkalämpöä ja ihmisten tuottamaa lämpöä.
Kokonaisuus pelaa mielestäni ihan hyvin.

Lue lisää

Keittiön laattalattian ja portaiden alusta lattialämmityspiiri on myös pakkokierrollab samaan aikaan.

sippo kirjoitti:

mutta huomaa että ko. tilanteessa saadaan ilma vaihdettua ilman häviöitä (kompuran ja puhaltimen häviöt hyötylämpöä lämmityskaudella).
LTOlla 100% (johon ei päästä) hyötysuhteella ulosmenevä ilma (ja sisääntuleva lto:n jälkeen) on n. 13astetta (ulkona 3, sisällä 23 astetta).
Tarvitaan siis selkeä pakkaskeli ennenkuin ilma vaihtuu LTO:lla samalla energialla kuin Pilpillä.
Pilpissä (Nibe) on myös tuloilmaputket, ei 'räppänöitä'.

Lue lisää

Oma koneni pyöriväkennoisena jäähdyttää jäteilman ko lukemille jo tuossa 0- -2 asteen keleillä (ns. lämpötilahyötysuhde n. 85 %), jonka jälkeen se ottaa enemmän energiaa talteen kuin pilppi ja samalla käyttää vain noin puolet siitä ostoenergiasta minkä pilppi tarvitsee samaan prosessiin.

Samalla tavoin puhaltimien käyttämä energia siirtyy hyötykäyttöön puhaltimien sijoittelusta rippuen lto-koneissa.

Mutta yhtä kaikki - pilppi on hyvä eli parempi kesäkelissä ja kunnollinen lto talvikelissä ja sitä ei mikään jankkaaminen muuksi muuta. Sille, joka ei halua tätä uskoa, on "aivan oikein" että laittaa itsellensä pilpin. Pilppi kuitenkin mahdollistaa miellyttävän vesikiertoisen lattialämmityksen - tosin putkea tulee asentaa enemmän ,jotta pilpin aiheuttama lisälämmöntarve tuloilman lämmittämiseksi talviaikaan voidaan täyttää tai sitten kannattaa käyttää sellaista pilppiä, jossa tuloilma lämmitetään talviaikaan (ulkona kylmempää kuin 2 ast) huonelämpöön sähkökattilan, kompuran sähköverkosta ottaman lämmön tai puhaltimien tuottaman lämmön avulla.

Näin se homma etenee koska ikiliikkujaa ei myyntipuheista riippumatta ole vielä keksitty.

Jokatapauksessa pilppi on mielestäni parempi kuin kuiva sähkölämpö(poislukien mallit joissa tuloilmaa ei esilämmitetä), sillä vesikiertoisen lämmönjakotavan vaativana jää kuitenkin myös muita lämmöntuottotapoja varalle sitten kun kompura poksahtaa tai todellinen energian ja polttopuiden tarve selviää.

koska esim. kirjoitti:

Oma koneni pyöriväkennoisena jäähdyttää jäteilman ko lukemille jo tuossa 0- -2 asteen keleillä (ns. lämpötilahyötysuhde n. 85 %), jonka jälkeen se ottaa enemmän energiaa talteen kuin pilppi ja samalla käyttää vain noin puolet siitä ostoenergiasta minkä pilppi tarvitsee samaan prosessiin.

Samalla tavoin puhaltimien käyttämä energia siirtyy hyötykäyttöön puhaltimien sijoittelusta rippuen lto-koneissa.

Mutta yhtä kaikki - pilppi on hyvä eli parempi kesäkelissä ja kunnollinen lto talvikelissä ja sitä ei mikään jankkaaminen muuksi muuta. Sille, joka ei halua tätä uskoa, on "aivan oikein" että laittaa itsellensä pilpin. Pilppi kuitenkin mahdollistaa miellyttävän vesikiertoisen lattialämmityksen - tosin putkea tulee asentaa enemmän ,jotta pilpin aiheuttama lisälämmöntarve tuloilman lämmittämiseksi talviaikaan voidaan täyttää tai sitten kannattaa käyttää sellaista pilppiä, jossa tuloilma lämmitetään talviaikaan (ulkona kylmempää kuin 2 ast) huonelämpöön sähkökattilan, kompuran sähköverkosta ottaman lämmön tai puhaltimien tuottaman lämmön avulla.

Näin se homma etenee koska ikiliikkujaa ei myyntipuheista riippumatta ole vielä keksitty.

Jokatapauksessa pilppi on mielestäni parempi kuin kuiva sähkölämpö(poislukien mallit joissa tuloilmaa ei esilämmitetä), sillä vesikiertoisen lämmönjakotavan vaativana jää kuitenkin myös muita lämmöntuottotapoja varalle sitten kun kompura poksahtaa tai todellinen energian ja polttopuiden tarve selviää.

Lue lisää

ilman ulkoisia lämmönlähteitä ltosta lähtevä ilma ulos ei kaiketi voi olla kylmempää kuin ltosta sisään tuleva ilma jos ilmamäärät ovat samoja?! Vai meneekö ajattelussani koku pieleen?
Ja vielä kerran: pilpin kompuran häviöt ovat suorasähkö-lämmitysenergiaa!

koska esim. kirjoitti:

Oma koneni pyöriväkennoisena jäähdyttää jäteilman ko lukemille jo tuossa 0- -2 asteen keleillä (ns. lämpötilahyötysuhde n. 85 %), jonka jälkeen se ottaa enemmän energiaa talteen kuin pilppi ja samalla käyttää vain noin puolet siitä ostoenergiasta minkä pilppi tarvitsee samaan prosessiin.

Samalla tavoin puhaltimien käyttämä energia siirtyy hyötykäyttöön puhaltimien sijoittelusta rippuen lto-koneissa.

Mutta yhtä kaikki - pilppi on hyvä eli parempi kesäkelissä ja kunnollinen lto talvikelissä ja sitä ei mikään jankkaaminen muuksi muuta. Sille, joka ei halua tätä uskoa, on "aivan oikein" että laittaa itsellensä pilpin. Pilppi kuitenkin mahdollistaa miellyttävän vesikiertoisen lattialämmityksen - tosin putkea tulee asentaa enemmän ,jotta pilpin aiheuttama lisälämmöntarve tuloilman lämmittämiseksi talviaikaan voidaan täyttää tai sitten kannattaa käyttää sellaista pilppiä, jossa tuloilma lämmitetään talviaikaan (ulkona kylmempää kuin 2 ast) huonelämpöön sähkökattilan, kompuran sähköverkosta ottaman lämmön tai puhaltimien tuottaman lämmön avulla.

Näin se homma etenee koska ikiliikkujaa ei myyntipuheista riippumatta ole vielä keksitty.

Jokatapauksessa pilppi on mielestäni parempi kuin kuiva sähkölämpö(poislukien mallit joissa tuloilmaa ei esilämmitetä), sillä vesikiertoisen lämmönjakotavan vaativana jää kuitenkin myös muita lämmöntuottotapoja varalle sitten kun kompura poksahtaa tai todellinen energian ja polttopuiden tarve selviää.

Lue lisää

pyöriväkennoista...tai mittaa poistuvan ilman lämpötilaa kennon jälkeen, tai kysy joltain fysiikan opelta voiko olla mahdollista.
Voi se olla mahdollistakin jos lämmönsiirrin kirnuaa pelkkää ulkoilmaa tai sisälämpötila lähentelee pakkasta.
No, tulkoon jokainen uskollaan autuaaksi.

sippo kirjoitti:

ilman ulkoisia lämmönlähteitä ltosta lähtevä ilma ulos ei kaiketi voi olla kylmempää kuin ltosta sisään tuleva ilma jos ilmamäärät ovat samoja?! Vai meneekö ajattelussani koku pieleen?
Ja vielä kerran: pilpin kompuran häviöt ovat suorasähkö-lämmitysenergiaa!

Lue lisää

Eräs käyttötilanne oikeasta elämästä. Olen valinnut hetkeksi ääripään jotta esimerkki on mahdollisimman provosoiva.

Ulkolämpö -30 ast , jäteilma pyörivän (tai kenties myös uuden vastavirtakennon) lto:n jälkeen ulos -17 , lämpö poistoilmassa eli siis huonelämpö n. 21 ast ja takaisin huoneeseeen puhalletun ilman lämpö 12 ast. Eli verrattuna pilppiin jossa tuloilma voi olla jopa -30 asteista (räppänät seinissä) minulla sisäänpuhallettu ilma on jo 12 asteista ilman mitään lisälämmitystä. ELi siis 42 astetta lämpimämpää!!

Vastaavasti jos pilppi puhaltaa ilman ulos noin 3 asteisena ja minulla noin -17 asteisena jolloin ero on noin 20 astetta on aika perusteltua väittää että koneeni ottaa noin KAKSI KERTAA enemmän energiaa talteen kuin pilppi näin huippupakkastilanteessa.

Vaikka oletkin esittänyt oikeansuuntaisia ajatuksia tällä kohtaa unohdat että ilmojaa ei sekoiteta vaan ainoastaan lämpöä siirretään ilmasta toiseen noin 85 % lämpötilahyötysuhteella.

Mittarit ovat bimetallityyppiä ja niiden tarkkuus ollee - 1 ast.

Jos haluat kokea vielä paljon suuremman järkytyksen niin voit laskea paljonko enemmän pilpin pitää käyttää sähkökattilaa apuna että joka sekunti esim 80 litraa pelkästään ilmaa lämmitetään 42 astetta. Annan vinkiksi että ilman ominaislämpökapasiteetti on n.1,2kJ/kgK. Olkoon ilman tiheys noin 1 kg/kuutio. Väitän että jos osaat tuon laskea niin väitän että pidät pilppiä suomen olosuhteisiin vähintäänkin kyseealaisena laitteena. JA huomaa että vain tuon ilmanvaihdon tarvitseman tehon kattamiseksi joudut lisälämmittämään tuolla teholla ja siitä tietenkin voit vielä vähentää sen n. pari kilovattia jonka pilppi kaikkinensa tuottaa ja kompura- ja puhallinenergiana talteen ottaa. Tämän lisäksi myös lämpöhäviöt ja käyttövedentarve tulisi jotenkin tuottaa. Tulos saattaa aiheuttaa katkeroitumista - mutta sellaista se elämä voi joskus olla.

JA taas kertauksena ja lohdutuksena, että pilppi on ihan oiva laite lämpimissä olosuhteissa ja jokatapauksessa hyvä siinä, että se mahdollistaa vesikiertoisen joustavan lämmityksen.

talvelta kirjoitti:

Eräs käyttötilanne oikeasta elämästä. Olen valinnut hetkeksi ääripään jotta esimerkki on mahdollisimman provosoiva.

Ulkolämpö -30 ast , jäteilma pyörivän (tai kenties myös uuden vastavirtakennon) lto:n jälkeen ulos -17 , lämpö poistoilmassa eli siis huonelämpö n. 21 ast ja takaisin huoneeseeen puhalletun ilman lämpö 12 ast. Eli verrattuna pilppiin jossa tuloilma voi olla jopa -30 asteista (räppänät seinissä) minulla sisäänpuhallettu ilma on jo 12 asteista ilman mitään lisälämmitystä. ELi siis 42 astetta lämpimämpää!!

Vastaavasti jos pilppi puhaltaa ilman ulos noin 3 asteisena ja minulla noin -17 asteisena jolloin ero on noin 20 astetta on aika perusteltua väittää että koneeni ottaa noin KAKSI KERTAA enemmän energiaa talteen kuin pilppi näin huippupakkastilanteessa.

Vaikka oletkin esittänyt oikeansuuntaisia ajatuksia tällä kohtaa unohdat että ilmojaa ei sekoiteta vaan ainoastaan lämpöä siirretään ilmasta toiseen noin 85 % lämpötilahyötysuhteella.

Mittarit ovat bimetallityyppiä ja niiden tarkkuus ollee - 1 ast.

Jos haluat kokea vielä paljon suuremman järkytyksen niin voit laskea paljonko enemmän pilpin pitää käyttää sähkökattilaa apuna että joka sekunti esim 80 litraa pelkästään ilmaa lämmitetään 42 astetta. Annan vinkiksi että ilman ominaislämpökapasiteetti on n.1,2kJ/kgK. Olkoon ilman tiheys noin 1 kg/kuutio. Väitän että jos osaat tuon laskea niin väitän että pidät pilppiä suomen olosuhteisiin vähintäänkin kyseealaisena laitteena. JA huomaa että vain tuon ilmanvaihdon tarvitseman tehon kattamiseksi joudut lisälämmittämään tuolla teholla ja siitä tietenkin voit vielä vähentää sen n. pari kilovattia jonka pilppi kaikkinensa tuottaa ja kompura- ja puhallinenergiana talteen ottaa. Tämän lisäksi myös lämpöhäviöt ja käyttövedentarve tulisi jotenkin tuottaa. Tulos saattaa aiheuttaa katkeroitumista - mutta sellaista se elämä voi joskus olla.

JA taas kertauksena ja lohdutuksena, että pilppi on ihan oiva laite lämpimissä olosuhteissa ja jokatapauksessa hyvä siinä, että se mahdollistaa vesikiertoisen joustavan lämmityksen.

Lue lisää

Otetaan 1 kpl 100% hyötysuhteella toimivaa LTO:ta (so.termodynaaminen demoni eli ikiliikkuja)
Ajetaan siitä läpi esim. ilmaa.
Molempiin suuntiin kulkee samaa virtausmäärä samalla nopeudella, eivätkä virtaukset sekoitu toisiinsa.
Ei tuoda mitään ylimääräistä energiaa lämmönvaihtimeen.
Toinen virtaus on lämpötilaltaan 20 C ja toisen suunnan 0 C.
Mikä on läpikulkeneiden ilmatilojen lämpötila ?
Vastaus on: molempien lämpötilat ovat 10 C.
Tämä oli vielä ideaali tilanne, käytännössä tilanne on tietenkin huonompi.
Tätä yritin sinulle kertoa.

Raksu kirjoitti:

Otetaan 1 kpl 100% hyötysuhteella toimivaa LTO:ta (so.termodynaaminen demoni eli ikiliikkuja)
Ajetaan siitä läpi esim. ilmaa.
Molempiin suuntiin kulkee samaa virtausmäärä samalla nopeudella, eivätkä virtaukset sekoitu toisiinsa.
Ei tuoda mitään ylimääräistä energiaa lämmönvaihtimeen.
Toinen virtaus on lämpötilaltaan 20 C ja toisen suunnan 0 C.
Mikä on läpikulkeneiden ilmatilojen lämpötila ?
Vastaus on: molempien lämpötilat ovat 10 C.
Tämä oli vielä ideaali tilanne, käytännössä tilanne on tietenkin huonompi.
Tätä yritin sinulle kertoa.

Lue lisää

samaa yritin julkituoda minäkin, mutta tuossa oli sanottu kaikki.

Raksu kirjoitti:

Otetaan 1 kpl 100% hyötysuhteella toimivaa LTO:ta (so.termodynaaminen demoni eli ikiliikkuja)
Ajetaan siitä läpi esim. ilmaa.
Molempiin suuntiin kulkee samaa virtausmäärä samalla nopeudella, eivätkä virtaukset sekoitu toisiinsa.
Ei tuoda mitään ylimääräistä energiaa lämmönvaihtimeen.
Toinen virtaus on lämpötilaltaan 20 C ja toisen suunnan 0 C.
Mikä on läpikulkeneiden ilmatilojen lämpötila ?
Vastaus on: molempien lämpötilat ovat 10 C.
Tämä oli vielä ideaali tilanne, käytännössä tilanne on tietenkin huonompi.
Tätä yritin sinulle kertoa.

Lue lisää

Tuossa tapauksessa hyötysuhde on vain 50%. Eli tuossa ajatuksesi siis katkeaa. Tuohon hyötysuhteeseen kykenevät jo lähes tavanomaiset ristivirtapatterikoneet. Pyörivökennoiset tai vastavirtakoneet ylittävät 80 % jolloin lämpötilat esimerkissäsi olisivat noin 4 ja 16 astetta. Käyppäs jonkin ihmisen luona jolla kyseinen kone on mittarein varustettuna niin ei tarvitse arvailla.

Vai tuommoista soopaa pilppimyyjät siis syöttävät hyväuskoisille. Vai oletko itse päissäsi moisen kuvitellut?

Olet ikävä kyllä väärässä joten en jaksa enää vääntää aiheesta kanssasi. Käännyppä ystävälllisesti jonkin asiantuntijan puoleen. ps. merkonomi myyntimies ei ole mainitsemani asiantuntija.

Raksu kirjoitti:

Otetaan 1 kpl 100% hyötysuhteella toimivaa LTO:ta (so.termodynaaminen demoni eli ikiliikkuja)
Ajetaan siitä läpi esim. ilmaa.
Molempiin suuntiin kulkee samaa virtausmäärä samalla nopeudella, eivätkä virtaukset sekoitu toisiinsa.
Ei tuoda mitään ylimääräistä energiaa lämmönvaihtimeen.
Toinen virtaus on lämpötilaltaan 20 C ja toisen suunnan 0 C.
Mikä on läpikulkeneiden ilmatilojen lämpötila ?
Vastaus on: molempien lämpötilat ovat 10 C.
Tämä oli vielä ideaali tilanne, käytännössä tilanne on tietenkin huonompi.
Tätä yritin sinulle kertoa.

Lue lisää

onkin 50 % lämpötilahyötysuhteella toimiva.
Siinäpä mietitte.
Eli käytännön pariin:
-jos ajetaan oikein kosteaa ilmaa LTO:n läpi.
-rakennuksen vaipassa on suuria ilmavuotoja.(jolloin ulkoa sisään virtaavan ilman määrä lto:ssa on paljon pienempi kuin ulos menevän.)
-virtaukset sekoittuvat lto:ssa.
Jo on LTO:n hyötysuhde on helkkarin hyvä!
Kuitenkin energiaa menee harakoille ja ilmanvaihto ei toimi.
Eli: matalaenergiasaarnaus voisi taas alkaa...

mutta kirjoitti:

Tuossa tapauksessa hyötysuhde on vain 50%. Eli tuossa ajatuksesi siis katkeaa. Tuohon hyötysuhteeseen kykenevät jo lähes tavanomaiset ristivirtapatterikoneet. Pyörivökennoiset tai vastavirtakoneet ylittävät 80 % jolloin lämpötilat esimerkissäsi olisivat noin 4 ja 16 astetta. Käyppäs jonkin ihmisen luona jolla kyseinen kone on mittarein varustettuna niin ei tarvitse arvailla.

Vai tuommoista soopaa pilppimyyjät siis syöttävät hyväuskoisille. Vai oletko itse päissäsi moisen kuvitellut?

Olet ikävä kyllä väärässä joten en jaksa enää vääntää aiheesta kanssasi. Käännyppä ystävälllisesti jonkin asiantuntijan puoleen. ps. merkonomi myyntimies ei ole mainitsemani asiantuntija.

Lue lisää

oli vähän lton hyötysuhdetietous hakoteillä...

Minkä iv-koneen hankit? Entä minkä verran tuli kustannuksia koneesta, kaapeleista ja Deviregeistä? Oliko hintaero vesikiertoiseen järjestelmään suurikin?

JOs sähkön hinta päästetään nousemaan? Sähkö on nykyään täysin markkinahintaista. Jos sille ei kotimaassa löydy ostajaa niin se myydään ulkomaille. Käyttäjiä löytyy aina.

Itse olen määritellyt tuon 100m2 rajan sillä että sen alapuolella en voi oikein millään perustella kalliimpaa investointia. Sähkö on hintansa lisäksi epämieluinen luontoa saastuttavana vaihtoehtona.

Niben pumppu 410p maksaa noin 4700euroa ja vesikiertoinen lattialämmitys (n.110m2)minulla asennettuna (itse mukana apumiehenä) 2500e. Yhteensä 7200 euroa (vielä vähän käyttöönottokuluja).
Kun hommaat ilmanvaihtokojeen, lämminvesivaraajan ja lattilämmityskaapelit säätöineen, eipä takaisinmaksuajasta tarvitse juuri puhua.
Ja luotettavuuspuolella pilpistä saattaa mennä kompura jossin vaiheessa mikä on pienempi riesa kuin sähkökaapelin vioittuminen (ihan todellinen riski) siellä valussa jossain vaiheessa.

sippo kirjoitti:

Niben pumppu 410p maksaa noin 4700euroa ja vesikiertoinen lattialämmitys (n.110m2)minulla asennettuna (itse mukana apumiehenä) 2500e. Yhteensä 7200 euroa (vielä vähän käyttöönottokuluja).
Kun hommaat ilmanvaihtokojeen, lämminvesivaraajan ja lattilämmityskaapelit säätöineen, eipä takaisinmaksuajasta tarvitse juuri puhua.
Ja luotettavuuspuolella pilpistä saattaa mennä kompura jossin vaiheessa mikä on pienempi riesa kuin sähkökaapelin vioittuminen (ihan todellinen riski) siellä valussa jossain vaiheessa.

Lue lisää

Nibe ilmoittaa mainoksissaan että energiankulutus tuolla 410P pumpulla tippuu 6000-8500kwh/vuosi. Ottaen huomioon että kyseessä mainos jossa varmaankin ideaaliolosuhteet niin arvioidaan että säästö 5500 kwh, tekee rahassa 330 euroa/vuosi. Sähkönhinnalla 6 sent/kwh, yösähkö kylläkin edullisempaa ja sillähän tuo lämminvesi tietysti sähkölämmitteisessä talossa tuotetaan.
330 eur/v eli 10 v aikana 3300 eur sähkönsäästö. Ei taida vielä riittää sillä lisäinvestointia ei tuolla kateta vieläkään. Toisaalta kompressori jo hajalla (10 v kohdalla), eli ei kun vaihtoon... Milloin se säästö tulee eteen ?? 4000 euron energiainvestoinnin "lisä"laina maksaa 10 v aikanakin jo korkoina lähes 2000 euron luokkaa. Alkuvuosina jo korkokulut luokkaa 200 eur/v ja kun se säästökin oli vain 330 eur/v !! lämmityskuluissa niinhän eihän tämä todellakaan kannata.
Ota siinä sitten se riesa että laite huoltoa vaatii, säätämistä.
Ruotsissahan laitteet hyvin yleistyneet käsittääkseni verohelpotusten vuoksi, jotain sellaitahan tuo vaatii että mitenkään kannattaisi.

Olli kirjoitti:

Nibe ilmoittaa mainoksissaan että energiankulutus tuolla 410P pumpulla tippuu 6000-8500kwh/vuosi. Ottaen huomioon että kyseessä mainos jossa varmaankin ideaaliolosuhteet niin arvioidaan että säästö 5500 kwh, tekee rahassa 330 euroa/vuosi. Sähkönhinnalla 6 sent/kwh, yösähkö kylläkin edullisempaa ja sillähän tuo lämminvesi tietysti sähkölämmitteisessä talossa tuotetaan.
330 eur/v eli 10 v aikana 3300 eur sähkönsäästö. Ei taida vielä riittää sillä lisäinvestointia ei tuolla kateta vieläkään. Toisaalta kompressori jo hajalla (10 v kohdalla), eli ei kun vaihtoon... Milloin se säästö tulee eteen ?? 4000 euron energiainvestoinnin "lisä"laina maksaa 10 v aikanakin jo korkoina lähes 2000 euron luokkaa. Alkuvuosina jo korkokulut luokkaa 200 eur/v ja kun se säästökin oli vain 330 eur/v !! lämmityskuluissa niinhän eihän tämä todellakaan kannata.
Ota siinä sitten se riesa että laite huoltoa vaatii, säätämistä.
Ruotsissahan laitteet hyvin yleistyneet käsittääkseni verohelpotusten vuoksi, jotain sellaitahan tuo vaatii että mitenkään kannattaisi.

Lue lisää

totta puhelet, vaikka korkokulut laskit tuplaksi kun olet samalla tavalla asenteellinen kuin minäkin.
Kuitenkin, jos maksettu 10-15 vuodessa (joka tosi lyhyt aika), katsotaan missä ollaan:
- Pilpillä edelleen laitteisto käytössä vaikka kompuran joutuisikin vaihtamaan; lisäksi vesikiertoinen lattialämmitys (kestää 50-100 vuotta) mahdollistaa esim. uuden lämmönlähteen hankinnan (20-30 vuodessa kehitys tulee olemaan huimaa lämpöpumpuissa).
- Sähkökaapeleilla odotettavissa (jos ei jo tullut) vastuksen katkeaminen, ja mitään uutta tekniikkaa ei voi ilman valujen aukirepimistä hyödyntää, suora sähkö on ja pysyy.
Eli, kun katsoo kauemas, voi tulla toiseenkiin johtopäätökseen...

Olli kirjoitti:

Nibe ilmoittaa mainoksissaan että energiankulutus tuolla 410P pumpulla tippuu 6000-8500kwh/vuosi. Ottaen huomioon että kyseessä mainos jossa varmaankin ideaaliolosuhteet niin arvioidaan että säästö 5500 kwh, tekee rahassa 330 euroa/vuosi. Sähkönhinnalla 6 sent/kwh, yösähkö kylläkin edullisempaa ja sillähän tuo lämminvesi tietysti sähkölämmitteisessä talossa tuotetaan.
330 eur/v eli 10 v aikana 3300 eur sähkönsäästö. Ei taida vielä riittää sillä lisäinvestointia ei tuolla kateta vieläkään. Toisaalta kompressori jo hajalla (10 v kohdalla), eli ei kun vaihtoon... Milloin se säästö tulee eteen ?? 4000 euron energiainvestoinnin "lisä"laina maksaa 10 v aikanakin jo korkoina lähes 2000 euron luokkaa. Alkuvuosina jo korkokulut luokkaa 200 eur/v ja kun se säästökin oli vain 330 eur/v !! lämmityskuluissa niinhän eihän tämä todellakaan kannata.
Ota siinä sitten se riesa että laite huoltoa vaatii, säätämistä.
Ruotsissahan laitteet hyvin yleistyneet käsittääkseni verohelpotusten vuoksi, jotain sellaitahan tuo vaatii että mitenkään kannattaisi.

Lue lisää

Taloussähkön hinta jo yli 9c (EON), yösähkön hinnasta en tiedä mutta ei silläkään yksin pärjää.

Maalämpöpumppujen kompuran käyttöikä taas lähemmäs 20 vuotta. Scroll-kompuran teoreettinen käyttöikä on 22 vuotta. Kompuraremppa maksaa töineen noin 1500€.

Edelleen todettava että maan hallitusta sitoo lupaus vähentää hiilidoiksiidipäästöjä ja keinoja siihen ei ole monia.
Vähennetään autoilua?
Vähennetään energian tuottamista fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kivihiili, maakaasu) yht 50% energian kokonaiskulutuksesta!
Miten noita vähennetään? Nostamalla verotusta tietenkin :-)

sippo kirjoitti:

totta puhelet, vaikka korkokulut laskit tuplaksi kun olet samalla tavalla asenteellinen kuin minäkin.
Kuitenkin, jos maksettu 10-15 vuodessa (joka tosi lyhyt aika), katsotaan missä ollaan:
- Pilpillä edelleen laitteisto käytössä vaikka kompuran joutuisikin vaihtamaan; lisäksi vesikiertoinen lattialämmitys (kestää 50-100 vuotta) mahdollistaa esim. uuden lämmönlähteen hankinnan (20-30 vuodessa kehitys tulee olemaan huimaa lämpöpumpuissa).
- Sähkökaapeleilla odotettavissa (jos ei jo tullut) vastuksen katkeaminen, ja mitään uutta tekniikkaa ei voi ilman valujen aukirepimistä hyödyntää, suora sähkö on ja pysyy.
Eli, kun katsoo kauemas, voi tulla toiseenkiin johtopäätökseen...

Lue lisää

tai vaihtaa lämmitysmuodon....5% max. Toivottavasti kuulut tuohon joukkoon niin pääset nauttimaan säästöistäsi; edellyttäen että olet hengissä, me sähkölämmittäjät nautimme säästöistämme jo elinaikanamme :)

Ei kannata liian pitkälle tulevaisuuteen katsoa...ei niitä säästöjä täältä mukaan saa, vaikkei omakohtaista kokemusta olekaan.

sippo kirjoitti:

totta puhelet, vaikka korkokulut laskit tuplaksi kun olet samalla tavalla asenteellinen kuin minäkin.
Kuitenkin, jos maksettu 10-15 vuodessa (joka tosi lyhyt aika), katsotaan missä ollaan:
- Pilpillä edelleen laitteisto käytössä vaikka kompuran joutuisikin vaihtamaan; lisäksi vesikiertoinen lattialämmitys (kestää 50-100 vuotta) mahdollistaa esim. uuden lämmönlähteen hankinnan (20-30 vuodessa kehitys tulee olemaan huimaa lämpöpumpuissa).
- Sähkökaapeleilla odotettavissa (jos ei jo tullut) vastuksen katkeaminen, ja mitään uutta tekniikkaa ei voi ilman valujen aukirepimistä hyödyntää, suora sähkö on ja pysyy.
Eli, kun katsoo kauemas, voi tulla toiseenkiin johtopäätökseen...

Lue lisää

Sähkökaapeleiden kestävyys taitaa kyllä olla ainakin samaa luokkaa kuin noiden vesiputkien. Kaapelit tehty kestämään pitkään.
Lattiaa poratessa, valua tehdessä vahinko mahdollinen sen jälkeen kyllä kestävät. No varmuuden maksimoimiseksi olen vetänyt vielä putkityksen ikkunoiden alle että sitten 50-100 vuoden päästä laitetaan lämpöpatterit. Tuo putkitys käytännössä ilmainen.
Korkokulujen laskeminen helppoa, yleisin asuntolaina-aika kuitenkin parikymmentä vuotta jolloin sinänsä tuota 4000 euron lisäkustannustakin maksellaan siis 20 vuotta. Voithan tuosta 5% mukaan laskea mitä maksaa. Toinen asia on riittääkö tuo 4000 eur lisäkustannusten kattamiseen.
Kyseessähän oli siis myös 130 m3 kokoinen talo keski-suomessa ja varaava takkakin oli joka tapauksessa suunnittelilla. Tuollaisen kokoinen talo, sijaintikin huomioiden tarvitee lämmitysenergiaa senverran vähän kuitenkin että ei tule säästösysteemit (eli PILP) kannattamaan. Jos vielä takkaakin aiotaan myös käytellä.
Eli miksi ottaa yhä enemmän teknistyvään taloon tuollaista PILP laitetta huolta aiheuttamaan ?
Sähköntarpeestakaan kun ei noilla systeemeillä mihinkään pääse, sähköliittymän koko aivan sama samoin liittymis/kuukausihinnat. Ekologinen ratkaisuhan tuo tietysti voi olla, minä en taas sille laske yhtään arvoa.

Putkimies kirjoitti:

Taloussähkön hinta jo yli 9c (EON), yösähkön hinnasta en tiedä mutta ei silläkään yksin pärjää.

Maalämpöpumppujen kompuran käyttöikä taas lähemmäs 20 vuotta. Scroll-kompuran teoreettinen käyttöikä on 22 vuotta. Kompuraremppa maksaa töineen noin 1500€.

Edelleen todettava että maan hallitusta sitoo lupaus vähentää hiilidoiksiidipäästöjä ja keinoja siihen ei ole monia.
Vähennetään autoilua?
Vähennetään energian tuottamista fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kivihiili, maakaasu) yht 50% energian kokonaiskulutuksesta!
Miten noita vähennetään? Nostamalla verotusta tietenkin :-)

Lue lisää

Minkä pirun taloussähkön, ei sellaisella kukaan sähkölämmittäjä taloa lämmitä. Minulla päiväsähkö maksaa 7.07 sent ja yösähkö 4.47 sent ja yösähköä menee selvästi enemmän (lämminvesi täysin sillä tuotetaan ja osittain varaava lattia). Noistahan ne säästät pitää laskea. Miten noiden PILP laitteiden kanssa sitten on käytättekö yleis vai aikasähköä. Jos yleissähkö käytössä niin sehän sitten todella toisaalta arvokasta per Kwh mutta eikö sitten kannata aikasähköön siirtyä kun energianterve senverran pienempi kokonaisuudessa.

Olli kirjoitti:

Minkä pirun taloussähkön, ei sellaisella kukaan sähkölämmittäjä taloa lämmitä. Minulla päiväsähkö maksaa 7.07 sent ja yösähkö 4.47 sent ja yösähköä menee selvästi enemmän (lämminvesi täysin sillä tuotetaan ja osittain varaava lattia). Noistahan ne säästät pitää laskea. Miten noiden PILP laitteiden kanssa sitten on käytättekö yleis vai aikasähköä. Jos yleissähkö käytössä niin sehän sitten todella toisaalta arvokasta per Kwh mutta eikö sitten kannata aikasähköön siirtyä kun energianterve senverran pienempi kokonaisuudessa.

Lue lisää

oletkos koskaan laskenut kuinka paljon hyödyt tuosta yösähköstäsi...
Talosi lämpeää ehkä edullisesti mutta kuinka paljon kulutat taasen kalliinpaa päiväsähköä?
Veikkaisin , että tuo hyöty jää aika pieniin prosentteihin.

Pasanen kirjoitti:

tai vaihtaa lämmitysmuodon....5% max. Toivottavasti kuulut tuohon joukkoon niin pääset nauttimaan säästöistäsi; edellyttäen että olet hengissä, me sähkölämmittäjät nautimme säästöistämme jo elinaikanamme :)

Ei kannata liian pitkälle tulevaisuuteen katsoa...ei niitä säästöjä täältä mukaan saa, vaikkei omakohtaista kokemusta olekaan.

Lue lisää

Pasanen kirjoittaa asiaa. Jos ja kun lämmitys on hoidettavissa yksinkertaisesti ja huoltovarmasti eikä siitä tule pitkässäkään ajanjakossa oikeastaan ylimääräisiä kustannuksiakaan niin miksi valita pienehköön taloon ainakaan takan lisäksi mitään PILP laitetta ??
Jos tässä nyt ei aivan rahoistaan sinänsä rakentaja pääse nauttimaan niin kuitenkin 4000 eur pienempi asuntolaine kyllä lämmittää mieltä.

juujajoo kirjoitti:

oletkos koskaan laskenut kuinka paljon hyödyt tuosta yösähköstäsi...
Talosi lämpeää ehkä edullisesti mutta kuinka paljon kulutat taasen kalliinpaa päiväsähköä?
Veikkaisin , että tuo hyöty jää aika pieniin prosentteihin.

Lue lisää

Tutustuppa kuule juujajoo mies siihen kuinka paljon energiaa käytetään lämpimän veden tuottamiseen esim 4 hengen talossa. On siitä taulukot olemassa. Sen tuottaminen tuolla edullisella yösähköllä todellakin kannattavaa.

Olli kirjoitti:

Pasanen kirjoittaa asiaa. Jos ja kun lämmitys on hoidettavissa yksinkertaisesti ja huoltovarmasti eikä siitä tule pitkässäkään ajanjakossa oikeastaan ylimääräisiä kustannuksiakaan niin miksi valita pienehköön taloon ainakaan takan lisäksi mitään PILP laitetta ??
Jos tässä nyt ei aivan rahoistaan sinänsä rakentaja pääse nauttimaan niin kuitenkin 4000 eur pienempi asuntolaine kyllä lämmittää mieltä.

Lue lisää

Ja puolet pienempi sähkölasku lämmittää mieltä kummasti, ainakin maalaämmittäjällä... meneepähän sekin raha oman talon maksamiseen ei kiskoville sähköyhtiöille. Jokainenhan saa laittaa sen reilu 1000 €/vuosi mihin haluaa, mutta minä laitan sen mieluummin lämmitysjärjestelmään...

Ja kyllä 70-luvulla tehtyihin omakotitaloihin vaihdetaan paljonkin tänäpäivänä lämmitysjärjestelmiä tai uusitaan systeemejä. Aika paljonhan silloin rakennettiin öljylämmitystaloja ja nyt ovat helposti muutettavissa esim. kaukolämpöön, toisin kuin patterilämmittäjillä..

Olli kirjoitti:

Pasanen kirjoittaa asiaa. Jos ja kun lämmitys on hoidettavissa yksinkertaisesti ja huoltovarmasti eikä siitä tule pitkässäkään ajanjakossa oikeastaan ylimääräisiä kustannuksiakaan niin miksi valita pienehköön taloon ainakaan takan lisäksi mitään PILP laitetta ??
Jos tässä nyt ei aivan rahoistaan sinänsä rakentaja pääse nauttimaan niin kuitenkin 4000 eur pienempi asuntolaine kyllä lämmittää mieltä.

Lue lisää

kyllähän tämä nyt meni koko rakennusprojektiin suhteutettuna pilkun viilaamiseksi. Varmasti molemmat vaihtoehdot ovat perusteltuja ja viime kädessä rakentaja valitsee sen jonka kokee 'omaksi jutukseen'.
Mielestäni pilp säästää ja siina on ideaa.
Ja sanonpa vielä kerran että tuo 4000 euroa hintaerona on liikaa, saivartelija kun olen.

rakentelija kirjoitti:

Ja puolet pienempi sähkölasku lämmittää mieltä kummasti, ainakin maalaämmittäjällä... meneepähän sekin raha oman talon maksamiseen ei kiskoville sähköyhtiöille. Jokainenhan saa laittaa sen reilu 1000 €/vuosi mihin haluaa, mutta minä laitan sen mieluummin lämmitysjärjestelmään...

Ja kyllä 70-luvulla tehtyihin omakotitaloihin vaihdetaan paljonkin tänäpäivänä lämmitysjärjestelmiä tai uusitaan systeemejä. Aika paljonhan silloin rakennettiin öljylämmitystaloja ja nyt ovat helposti muutettavissa esim. kaukolämpöön, toisin kuin patterilämmittäjillä..

Lue lisää

Meiilä menee www.kuopionenergia.fi löytyvän laskurin mukaan lämmitykseen veteen n 10 000 kWh vuodessa. Vaikka tuon tekisi päiväsähköllä 7c, niin ei silti tule kuin 700 euroa. Mutta teillä kun on kerran 290 m2 talossa eikä takkaa käytetä (tuon laskurin mukaan), sähköä menisi 30000kWh vuodessa. --> säästö olisi tuo tuhat euroa vuodessa. Tai sitten maalämpöön uskovaisina unohditte eristeet pois :)
Enivei, alunperin kyseltiin 130 neliöiseen taloon lämmitysmuotoa, mielestäni kunnon eristys ja sähkökaapelit.

Pasanen kirjoitti:

tai vaihtaa lämmitysmuodon....5% max. Toivottavasti kuulut tuohon joukkoon niin pääset nauttimaan säästöistäsi; edellyttäen että olet hengissä, me sähkölämmittäjät nautimme säästöistämme jo elinaikanamme :)

Ei kannata liian pitkälle tulevaisuuteen katsoa...ei niitä säästöjä täältä mukaan saa, vaikkei omakohtaista kokemusta olekaan.

Lue lisää

...aion asu atalossani vielä 20 vuoden kuluttua. Ja vaikken asuisikaan niin kyllä minä sen silti kunnolla rakennan. Jos myyn sen vaikka 10 vuoden päästä niin ei ostajakaan täysin jästipää ole. Kai hän osaa laskea mitä mikin (talo)vaihtoehto kuluttaa.
Sen näkee myynti-imoituksistakin. Jos talossa on kauykolämpö, maalämpö tai öljykeskus niin siitä yleensä mainitaan. Sähkölämmityksestä ollaan hiirenhiljaa. Miksei sitä kehuta myynti-ilmoituksissa?

Olli kirjoitti:

Tutustuppa kuule juujajoo mies siihen kuinka paljon energiaa käytetään lämpimän veden tuottamiseen esim 4 hengen talossa. On siitä taulukot olemassa. Sen tuottaminen tuolla edullisella yösähköllä todellakin kannattavaa.

Lue lisää

...menee noin 30% lämpimän käyttöveden tekemiseen. Yösähkö lämmittää lämminvesivaraajasi yöllä edullisesti. Aaamulla perhe käy suihkussa ja tyhjentää varastoa. Lämpiääkö varaaja tämän jälkeen uudestaan päiväsähköllä vai odottaako se viilenneenä seuraavaa yötä? Riittääkö varaajasta lämpöä myös iltasuihkuun?

Olli kirjoitti:

Tutustuppa kuule juujajoo mies siihen kuinka paljon energiaa käytetään lämpimän veden tuottamiseen esim 4 hengen talossa. On siitä taulukot olemassa. Sen tuottaminen tuolla edullisella yösähköllä todellakin kannattavaa.

Lue lisää

...menee noin 30% lämpimän käyttöveden tekemiseen. Yösähkö lämmittää lämminvesivaraajasi yöllä edullisesti. Aaamulla perhe käy suihkussa ja tyhjentää varastoa. Lämpiääkö varaaja tämän jälkeen uudestaan päiväsähköllä vai odottaako se viilenneenä seuraavaa yötä? Riittääkö varaajasta lämpöä myös iltasuihkuun?

Putkimies kirjoitti:

...menee noin 30% lämpimän käyttöveden tekemiseen. Yösähkö lämmittää lämminvesivaraajasi yöllä edullisesti. Aaamulla perhe käy suihkussa ja tyhjentää varastoa. Lämpiääkö varaaja tämän jälkeen uudestaan päiväsähköllä vai odottaako se viilenneenä seuraavaa yötä? Riittääkö varaajasta lämpöä myös iltasuihkuun?

Lue lisää

Automaatti toimii niin, että yöllä vain lämmittää, jos ei asukas varta vasten kytke päivällä lämmittämään. Meillä on 5-henkinen perhe tarvinnut päiväkäyttöä 4 kertaa 4 vuoden aikana. 300 l varaajan säätö on aika ylhäällä. Ei aivan maksimissa.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Automaatti toimii niin, että yöllä vain lämmittää, jos ei asukas varta vasten kytke päivällä lämmittämään. Meillä on 5-henkinen perhe tarvinnut päiväkäyttöä 4 kertaa 4 vuoden aikana. 300 l varaajan säätö on aika ylhäällä. Ei aivan maksimissa.

Lue lisää

Jos ei 300l varaaja riitä aina niin käsikäyttämahdollisuus olemassa (esim jos vieraita saunomassa). Jos omallakaan 5 hlö:n perheellä tuollainen varaaja ei riitä niin lämpimän veden kulutus sitä luokkaa että siihen todellakin saisi kiinittää perhe huomiota. Oikein hyvä asia että jokin rajoite sentään lämpimän veden käytöllä olemassa. Toki tuhlareille, tai todella suurperheille on isompiakin varaajia olemassa.
5 hlö aamu ja iltasuikut niin jo loppunee lämminvesi ilman päiväkäyttöä mutta näinhän pitää käydäkin.

Putkimies kirjoitti:

...aion asu atalossani vielä 20 vuoden kuluttua. Ja vaikken asuisikaan niin kyllä minä sen silti kunnolla rakennan. Jos myyn sen vaikka 10 vuoden päästä niin ei ostajakaan täysin jästipää ole. Kai hän osaa laskea mitä mikin (talo)vaihtoehto kuluttaa.
Sen näkee myynti-imoituksistakin. Jos talossa on kauykolämpö, maalämpö tai öljykeskus niin siitä yleensä mainitaan. Sähkölämmityksestä ollaan hiirenhiljaa. Miksei sitä kehuta myynti-ilmoituksissa?

Lue lisää

"Sähkölämmityksestä ollaan hiirenhiljaa. Miksei sitä kehuta myynti-ilmoituksissa?"

Olisikos niin että niitä ei tarvitse erikseen mainostaa, hyvä kelpaa mainostamattakin :)

Katsoppa lehdestä miten esim. pieniä kerrostaloasuntoja hehkutetaan, "15 m2 1 huone kk, toimiva pohja, vessanpönttö suihkukaappi olohuoneessa"...

Putkimies kirjoitti:

...aion asu atalossani vielä 20 vuoden kuluttua. Ja vaikken asuisikaan niin kyllä minä sen silti kunnolla rakennan. Jos myyn sen vaikka 10 vuoden päästä niin ei ostajakaan täysin jästipää ole. Kai hän osaa laskea mitä mikin (talo)vaihtoehto kuluttaa.
Sen näkee myynti-imoituksistakin. Jos talossa on kauykolämpö, maalämpö tai öljykeskus niin siitä yleensä mainitaan. Sähkölämmityksestä ollaan hiirenhiljaa. Miksei sitä kehuta myynti-ilmoituksissa?

Lue lisää

Herra putkimies tuolla edellä mainosti öljylämmitystä vaihtoehtona kyselijälle. Mitenkänän sen kanssa on noissa myynti-ilmoituksissa. Itse kun parikymmentä vuotta vanhaa taloa etsin niin öljylämmitteiseen taloon en aio koskaan sortua. Sähkölämmitteinen kyllä kelpaa, kun se kestää. Samoin kaukolämpö.
Jos putkimies on putkimies niin hyvähän se on valita noita tulevia remonttikohteita omaksi asunnoksi. Muulla koulutuksella asia onkin toinen.

Pasanen kirjoitti:

"Sähkölämmityksestä ollaan hiirenhiljaa. Miksei sitä kehuta myynti-ilmoituksissa?"

Olisikos niin että niitä ei tarvitse erikseen mainostaa, hyvä kelpaa mainostamattakin :)

Katsoppa lehdestä miten esim. pieniä kerrostaloasuntoja hehkutetaan, "15 m2 1 huone kk, toimiva pohja, vessanpönttö suihkukaappi olohuoneessa"...

Lue lisää

...on aluvanteet niin kai sinä sen myyntilmossa silloin kerrot? Kyllä kaikki arvoanostava yleensä pyritään tuomaan myynti-ilmoituksessa esiin. Miksi myydä halvemmalla jos enemmänkin voisi saada!

Ostaja kirjoitti:

Herra putkimies tuolla edellä mainosti öljylämmitystä vaihtoehtona kyselijälle. Mitenkänän sen kanssa on noissa myynti-ilmoituksissa. Itse kun parikymmentä vuotta vanhaa taloa etsin niin öljylämmitteiseen taloon en aio koskaan sortua. Sähkölämmitteinen kyllä kelpaa, kun se kestää. Samoin kaukolämpö.
Jos putkimies on putkimies niin hyvähän se on valita noita tulevia remonttikohteita omaksi asunnoksi. Muulla koulutuksella asia onkin toinen.

Lue lisää

...ei ole sinulla mitään merkitystä?

Onko aivan sama meneekö lämmitykseen vuodessa 1000 vai 2000€? Kymmenessä vuodessa 10000€.

Pasanen kirjoitti:

Meiilä menee www.kuopionenergia.fi löytyvän laskurin mukaan lämmitykseen veteen n 10 000 kWh vuodessa. Vaikka tuon tekisi päiväsähköllä 7c, niin ei silti tule kuin 700 euroa. Mutta teillä kun on kerran 290 m2 talossa eikä takkaa käytetä (tuon laskurin mukaan), sähköä menisi 30000kWh vuodessa. --> säästö olisi tuo tuhat euroa vuodessa. Tai sitten maalämpöön uskovaisina unohditte eristeet pois :)
Enivei, alunperin kyseltiin 130 neliöiseen taloon lämmitysmuotoa, mielestäni kunnon eristys ja sähkökaapelit.

Lue lisää

...eipä oo hääppönen kämppä sullakaan...taitaa se vaan nuotten savolaisten jutuissa aina olla tuo vastuu kuulijalla...

Pasanen kirjoitti:

"Sähkölämmityksestä ollaan hiirenhiljaa. Miksei sitä kehuta myynti-ilmoituksissa?"

Olisikos niin että niitä ei tarvitse erikseen mainostaa, hyvä kelpaa mainostamattakin :)

Katsoppa lehdestä miten esim. pieniä kerrostaloasuntoja hehkutetaan, "15 m2 1 huone kk, toimiva pohja, vessanpönttö suihkukaappi olohuoneessa"...

Lue lisää

sehän se on useimpien virheiden aiheuttaja!
Harvemmin noita virheitä mainostellaan.

rakentelija kirjoitti:

...eipä oo hääppönen kämppä sullakaan...taitaa se vaan nuotten savolaisten jutuissa aina olla tuo vastuu kuulijalla...

Ei meillä köyhillä ole varaa kuin 135m2 kämppään...sähkölämmityksellä. sitäpaitsi paras sijoitus lämmitysmuodossa on kun panostaa eristykseen.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Automaatti toimii niin, että yöllä vain lämmittää, jos ei asukas varta vasten kytke päivällä lämmittämään. Meillä on 5-henkinen perhe tarvinnut päiväkäyttöä 4 kertaa 4 vuoden aikana. 300 l varaajan säätö on aika ylhäällä. Ei aivan maksimissa.

Lue lisää

Pitää muistaa että jos lämmin vesi loppuu niin kovin nopeasti sitä ei enää saa vaikka varaajankin kytkee päälle. Eikös niissä ole yleensä 3 kW:n vastukset joka ei tehokas ole veden lämmitykseen jos on käyttöä samaan aikaan.

Ostaja kirjoitti:

Herra putkimies tuolla edellä mainosti öljylämmitystä vaihtoehtona kyselijälle. Mitenkänän sen kanssa on noissa myynti-ilmoituksissa. Itse kun parikymmentä vuotta vanhaa taloa etsin niin öljylämmitteiseen taloon en aio koskaan sortua. Sähkölämmitteinen kyllä kelpaa, kun se kestää. Samoin kaukolämpö.
Jos putkimies on putkimies niin hyvähän se on valita noita tulevia remonttikohteita omaksi asunnoksi. Muulla koulutuksella asia onkin toinen.

Lue lisää

No jos ostat taloa niin eikö kiinnosta käyttökustannukset?? Sanoisin että 20 vuotta vanhan talon lämmityslasku sähköllä on 2 kertainen öljylämmitykseen. Ja sen aikaisilla eristyksillä lämmityslasku on aika suuri, jolloin erotuskin on merkittävä. Voithan panostaa uuteen kattilaan ja polttimeen jolloin kulutus laskee edelleen 30% tai jopa enemmän.

pasi kirjoitti:

No jos ostat taloa niin eikö kiinnosta käyttökustannukset?? Sanoisin että 20 vuotta vanhan talon lämmityslasku sähköllä on 2 kertainen öljylämmitykseen. Ja sen aikaisilla eristyksillä lämmityslasku on aika suuri, jolloin erotuskin on merkittävä. Voithan panostaa uuteen kattilaan ja polttimeen jolloin kulutus laskee edelleen 30% tai jopa enemmän.

Lue lisää

No tokkiinsa niillä käyttökustannuksillakin oma merkityksensä on. Kyse on nyt vain enemmän siitä että miten luotettavaksi/huoltovapaaksi voin arvioida tuollaisen 20v vanhan öljylämmitys systeemin. Sähköpatterit kun näyttävät kestävän ja kestävän. Toisaalta niiden vaihto jopa itse tehtävissä. Tuollisen vesikiertoisen (öljy) systeemin kunnostus/huolto ainakin minun käsitykseni mukaan todella arvokasta.
Oli toisaalta minullakin ed. asunnossa vesipatterit, nehän oli 10v vanhassa rivarissakin patterit kylmänä yksi vuorollaan joka talvi. Kyllä siinä putkimiestä kävi huoltamassa. Onneksi taloyhtiön laskuun sinänsä. Oli termostaattia jumissa jne...
Sähkölämmitteisissä taloissa olen asunut yli 20 vuotta, sinä ainana 2 kostean tilan lämpöpatteria tarvinnut vaihtaa ja siinä kaikki huollot.
Osa meistä maksaa mielellään jnkv korkeampia käyttökuluja jos sillä saa todella huolettoman lämmitysjärjestelmän.

Pasanen kirjoitti:

Ei meillä köyhillä ole varaa kuin 135m2 kämppään...sähkölämmityksellä. sitäpaitsi paras sijoitus lämmitysmuodossa on kun panostaa eristykseen.

Joo sehän ei maksa mitään. Kerroppa paljonko maksaa jos ulkoseinän eristepaksuutta nostetaan esim. 200 mm:stä 250 mm:n vaikka tuossa sinun 135 m2 talossa? Tuo ilmoittamasi 10 000 kWh kuluu päivittäisellä puunpoltolla ja se ei maksa mitään?Lisäksi tuossa laskurissa on käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia aikalailla alakantissa esim. 2 hlöä vain 1800 kWh/a.

Ostaja kirjoitti:

No tokkiinsa niillä käyttökustannuksillakin oma merkityksensä on. Kyse on nyt vain enemmän siitä että miten luotettavaksi/huoltovapaaksi voin arvioida tuollaisen 20v vanhan öljylämmitys systeemin. Sähköpatterit kun näyttävät kestävän ja kestävän. Toisaalta niiden vaihto jopa itse tehtävissä. Tuollisen vesikiertoisen (öljy) systeemin kunnostus/huolto ainakin minun käsitykseni mukaan todella arvokasta.
Oli toisaalta minullakin ed. asunnossa vesipatterit, nehän oli 10v vanhassa rivarissakin patterit kylmänä yksi vuorollaan joka talvi. Kyllä siinä putkimiestä kävi huoltamassa. Onneksi taloyhtiön laskuun sinänsä. Oli termostaattia jumissa jne...
Sähkölämmitteisissä taloissa olen asunut yli 20 vuotta, sinä ainana 2 kostean tilan lämpöpatteria tarvinnut vaihtaa ja siinä kaikki huollot.
Osa meistä maksaa mielellään jnkv korkeampia käyttökuluja jos sillä saa todella huolettoman lämmitysjärjestelmän.

Lue lisää

...on vikaherkkiä jos ne on huolettomasti tehty. Vesikiertoinen järjestelmä on toiminnaltaan hyvin yksikertainen. Omassa talossa oleva järjestelmä on original 50-lukua ja toimii kuin kello. Kattilan käyttöikä ~25 vuotta ja polttimen ~15 vuotta. Ja saa nuokin järjestelmät rahalla huolettomiksi :)

Putkimies kirjoitti:

...on vikaherkkiä jos ne on huolettomasti tehty. Vesikiertoinen järjestelmä on toiminnaltaan hyvin yksikertainen. Omassa talossa oleva järjestelmä on original 50-lukua ja toimii kuin kello. Kattilan käyttöikä ~25 vuotta ja polttimen ~15 vuotta. Ja saa nuokin järjestelmät rahalla huolettomiksi :)

Lue lisää

Sähkölämmitys on toiminnaltaan todella yksinkertainen. Huoltamatta pelaa vuosikymmenet ja ei mitään määräaikaishuoltojakaan vaadi. Järjestelmän uusiminenkin onnistuu paikkoja repimättä, edullisesti. Matkoille lähtiessä ei pelkoa että ainakaan vesipatteri olisi vesivauriota aiheuttamassa ja melkolailla taattua että lämpö asunnosta löytyy kotiin palatessakin. Jokaisessa talossa sähköliittymä ja useimmat muutkin lämmitysmuodot siitä täysin riippuvaisia (maalämpö,pilp jopa öljykin useimmiten sillä harva siihen agregaattia rinnalle hankkii.)
Pitäisikö siis valita jokin muu lämmitysvaihtoehto, koska joidenkin laskelmien mukaan ne voivat tulla himppusen edullisemmiksi tuollaisella 20 vuoden aikajänteellä. Joka tapauksessa optimitilanteessakin säästö jää niin pieneksi että ei sillä tupakka-askia viikossa osta. Ja mikä riesa siitä.

Ostaja kirjoitti:

Sähkölämmitys on toiminnaltaan todella yksinkertainen. Huoltamatta pelaa vuosikymmenet ja ei mitään määräaikaishuoltojakaan vaadi. Järjestelmän uusiminenkin onnistuu paikkoja repimättä, edullisesti. Matkoille lähtiessä ei pelkoa että ainakaan vesipatteri olisi vesivauriota aiheuttamassa ja melkolailla taattua että lämpö asunnosta löytyy kotiin palatessakin. Jokaisessa talossa sähköliittymä ja useimmat muutkin lämmitysmuodot siitä täysin riippuvaisia (maalämpö,pilp jopa öljykin useimmiten sillä harva siihen agregaattia rinnalle hankkii.)
Pitäisikö siis valita jokin muu lämmitysvaihtoehto, koska joidenkin laskelmien mukaan ne voivat tulla himppusen edullisemmiksi tuollaisella 20 vuoden aikajänteellä. Joka tapauksessa optimitilanteessakin säästö jää niin pieneksi että ei sillä tupakka-askia viikossa osta. Ja mikä riesa siitä.

Lue lisää

...suurempi kuin tuo tupakka-aski. Sitäpaitsi sähkö on ekologisesti hyvin epäillyttävä vaihtoehto. Vaikka sinä et henkilökohtaisesti välittäisi siitä millaisessa maailmassa elät niin muut välittävät. Luultavasti sähkönkäyttöä lämmitykseen tullaan jollain tapaa suitsimaan koska muuten hallitus ei pääse päästötavoitteisiinsa.
Öljy ei sinänsä ole sun ekologisempi mutta hyötysuhteeltaan kuitenkin sähköä parempi.
Sähköhän on jalostettua energiaa. Tiesitkö että kun esim. öljy, turve tai vesivoima muunnetaan sähköksi ja siitä takasin lämmöksi niin yli 50% energiasta jää matkan varrelle?

Putkimies kirjoitti:

...suurempi kuin tuo tupakka-aski. Sitäpaitsi sähkö on ekologisesti hyvin epäillyttävä vaihtoehto. Vaikka sinä et henkilökohtaisesti välittäisi siitä millaisessa maailmassa elät niin muut välittävät. Luultavasti sähkönkäyttöä lämmitykseen tullaan jollain tapaa suitsimaan koska muuten hallitus ei pääse päästötavoitteisiinsa.
Öljy ei sinänsä ole sun ekologisempi mutta hyötysuhteeltaan kuitenkin sähköä parempi.
Sähköhän on jalostettua energiaa. Tiesitkö että kun esim. öljy, turve tai vesivoima muunnetaan sähköksi ja siitä takasin lämmöksi niin yli 50% energiasta jää matkan varrelle?

Lue lisää

Ekomies ei taida öljyllä taloa kuitenkaan lämmittää, onneksi. Tosin kattilat lienee vuosien aikana kehittyneet.
Sähkön ei taideta kovin paljoa öljyllä ja turpeella tuottaa. Lämpövoimala kyllä Oulussakin on mutta se tuottaakin kaukolämpöä ja sähköä maailman parhaalla hyötysuhteella. Olen myös ydinvoiman kannattaja, kun saataisiin vielä toinenkin uusi mylly maahamme. Eipä tule hiilidioksidipäästöjä.

Ostaja kirjoitti:

Ekomies ei taida öljyllä taloa kuitenkaan lämmittää, onneksi. Tosin kattilat lienee vuosien aikana kehittyneet.
Sähkön ei taideta kovin paljoa öljyllä ja turpeella tuottaa. Lämpövoimala kyllä Oulussakin on mutta se tuottaakin kaukolämpöä ja sähköä maailman parhaalla hyötysuhteella. Olen myös ydinvoiman kannattaja, kun saataisiin vielä toinenkin uusi mylly maahamme. Eipä tule hiilidioksidipäästöjä.

Lue lisää

Fossiilisill atuotetaan 36,7%. Jos turve lasketaan mukaan on prosentti 44. Öljylämmitys pientalossa ei tosiaankaan ole kovinkaan ekoa.
CHP eli sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tietenkin suositeltavaa. Ydinvoima on ekoa kunhan se tehdään oikein.



http://www.energia.fi/page.asp?Section=174&Item=605

rakentelija kirjoitti:

Joo sehän ei maksa mitään. Kerroppa paljonko maksaa jos ulkoseinän eristepaksuutta nostetaan esim. 200 mm:stä 250 mm:n vaikka tuossa sinun 135 m2 talossa? Tuo ilmoittamasi 10 000 kWh kuluu päivittäisellä puunpoltolla ja se ei maksa mitään?Lisäksi tuossa laskurissa on käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia aikalailla alakantissa esim. 2 hlöä vain 1800 kWh/a.

Lue lisää

sitä että yläpohjaan tuli 400mm villaa, tuulensuojaksi runkoleijonat ja selektiivilasit. Hintaa tuolle investionnille en osaa sanoa. Oletan että takaisinmaksu on järkevä aika.

Nuo puut mitä polttelen ei todellakaan maksa mitään(toistaiseksi), pappani on haalinut kymmeneksi vuodeksi puita :) Edellisen peräkärryllisen hän jopa toi meille kotiin, jos niille jotain hintaa etsitään niin se aika kun pinosin niitä kasaan (tätäkään ei voi hinnoitella, tein jotain fyysistä työtä enkä maannut sohvalla--> elää pidempään) ja 0.2 l vettä( lämmitysenergia) papan teehen ja kolme marie piparia.

Jos välillä vähän asiaakin, oikeasti tuntuu siltä että nykyaikaisen talon lämmittäminen ei kyllä hirmuisia tehoja vaadi, ainakaan näin lauhaan aikaan etelä-Suomessa. Talo on pohjois-etelä suunnassa, paljon ikkunoita etelään --> aurinko lämmittää päivisin jo melkein liikaakin. Illalla vähän takkaa polttelee niin ei tarvitse kuin laattalattioita öisin lämmitellä ettei varpaat palele. Olen tyytyväinen sähkölämmittäjä :)

Itse olen asunut 200m2 talossa 2v jossa on em. systeemit Devireg550 12cm laatta ILTO. Edullinen ja varmatoiminen systeemi.
Ainut ominaisuus joka hieman harmittaa on että kun lähes koko lattia-ala on laatalla lämpöä on ajaa laatankautta melko paljon jottei tunnu kylmältä jalkaan. Uunissa riittäisi puhtia enemmänkin muttei voi käyttää koko kapasiteettiä.

Pasanen kirjoitti:

tai vaihtaa lämmitysmuodon....5% max. Toivottavasti kuulut tuohon joukkoon niin pääset nauttimaan säästöistäsi; edellyttäen että olet hengissä, me sähkölämmittäjät nautimme säästöistämme jo elinaikanamme :)

Ei kannata liian pitkälle tulevaisuuteen katsoa...ei niitä säästöjä täältä mukaan saa, vaikkei omakohtaista kokemusta olekaan.

Lue lisää

niinpä niin rakennetaan vaan tää suomi täyteen niitä
"halvan investoinnin taloja"tietysti omakohtasesti
parhaan "tilin" tekee mutta pitkässä juoksussa taitaa kalahtaa omaan nilkkaan tai ainakin toiseen

jos tuo devin hinta asennetuna on tosiaan 5ke, ei hintaeroa ole (m.o.t.=mikä oli toivottu)

Lattialämpölenkit saa tuon kokoiseen taloon alle 1000 Eur. Termostaatit max 1000 eur, huom. Kaikkien termostaattien ei tarvi olla kalliita devin 550:siä. Esim sauna ph wc Khh jne voi toteuttaa tavallisella microtempillä. a. 50 eur.
Lenkit voi levittää itse kun sopii sähkärin kanssa. Kytkentä työtä sähkäriltä, n. 3-4 h lämmityksen osalta. Tunti veloitus max 30-40 eur.
Tässä todellisia hintoja. Ei maksa 5000 euroo millään.

Tarkennus kirjoitti:

Lattialämpölenkit saa tuon kokoiseen taloon alle 1000 Eur. Termostaatit max 1000 eur, huom. Kaikkien termostaattien ei tarvi olla kalliita devin 550:siä. Esim sauna ph wc Khh jne voi toteuttaa tavallisella microtempillä. a. 50 eur.
Lenkit voi levittää itse kun sopii sähkärin kanssa. Kytkentä työtä sähkäriltä, n. 3-4 h lämmityksen osalta. Tunti veloitus max 30-40 eur.
Tässä todellisia hintoja. Ei maksa 5000 euroo millään.

Lue lisää

3-4000 on aika hyvä kaikkinensa. Sähkärit repivät hyviä katteita paikoin 550-termostaatista. Vaikuttaa asiaan paljon.

Jos laitatkin tuohon 130 neliön taloon sähkökattilan n. 2000 eur , lattialämmityksen 3000 eur ja lto koneen pyörivällä kennolla 1500 eur tulee yht n 6500 eur.

On myös muistettava että hyvä lto kone ottaa jopa n. kaksi kertaa enemmän energiaa talteen kovilla pakkasilla kuin pilpit, joiden ulospuhallettavan jäteilman lämpö pysyttelee joitain asteita plussalla. Oman koneeni (Pyöriväkennoinen) jäteilman lämpö lähentelee -20 astetta huippupakkasilla!!! Samaan päästäneen uusilla vastavirtavaihtimilla(ei kokemusta itselläni vielä).

Tämä on edullisin vaihtoehto suoralle kuivalle sähkölle ja antaa kuitenkin kaikki mahdollisuudet vaihtaa lämmönlähdettä tulevaisuudessa.

Lisäksi kovien pakkasten aikana,jolloin suurin osa energiasta kulutetaan (jopa esim yli 200kWh päivässä josta osan voi tietenkin korvata takalla tms.) järjestelmä on selkeästi pilppejä taloudellisempi, koska ulospuhallettavan jäteilman lämpötila on selvästi kylmempää kuin pilpeissä. Jopa tavallinen lto-kone toimii pakkasella taloudellisemmin kuin pilppi, sillä lto kone käyttää vain n.200 W tehoa toimiakseen ja pilpin kulutus on noin kolminkertainen jotta sama energiamäärä saadaan talteen poistoilmasta talvikelissä. SIIS pakkaskelissä poistettavan jäteilman lämpötila yksinkertaisimmassakin lto-koneessa on sama kuin pilpissä mutta energiaa ja liikkuvia rikkoontuvia osia käytetään vähemmän tuon saavuttamiseksi.

Sen sijaan eteläruotsissa ja muissa lämpimissä maissa pilpit ovat erinomaisia värkkejä ja toimivat niissä oloissa joihin ne on suunniteltu. Näin on myös kevään ja syksyn välinen aika Suomessa.

ajatuksia kirjoitti:

Jos laitatkin tuohon 130 neliön taloon sähkökattilan n. 2000 eur , lattialämmityksen 3000 eur ja lto koneen pyörivällä kennolla 1500 eur tulee yht n 6500 eur.

On myös muistettava että hyvä lto kone ottaa jopa n. kaksi kertaa enemmän energiaa talteen kovilla pakkasilla kuin pilpit, joiden ulospuhallettavan jäteilman lämpö pysyttelee joitain asteita plussalla. Oman koneeni (Pyöriväkennoinen) jäteilman lämpö lähentelee -20 astetta huippupakkasilla!!! Samaan päästäneen uusilla vastavirtavaihtimilla(ei kokemusta itselläni vielä).

Tämä on edullisin vaihtoehto suoralle kuivalle sähkölle ja antaa kuitenkin kaikki mahdollisuudet vaihtaa lämmönlähdettä tulevaisuudessa.

Lisäksi kovien pakkasten aikana,jolloin suurin osa energiasta kulutetaan (jopa esim yli 200kWh päivässä josta osan voi tietenkin korvata takalla tms.) järjestelmä on selkeästi pilppejä taloudellisempi, koska ulospuhallettavan jäteilman lämpötila on selvästi kylmempää kuin pilpeissä. Jopa tavallinen lto-kone toimii pakkasella taloudellisemmin kuin pilppi, sillä lto kone käyttää vain n.200 W tehoa toimiakseen ja pilpin kulutus on noin kolminkertainen jotta sama energiamäärä saadaan talteen poistoilmasta talvikelissä. SIIS pakkaskelissä poistettavan jäteilman lämpötila yksinkertaisimmassakin lto-koneessa on sama kuin pilpissä mutta energiaa ja liikkuvia rikkoontuvia osia käytetään vähemmän tuon saavuttamiseksi.

Sen sijaan eteläruotsissa ja muissa lämpimissä maissa pilpit ovat erinomaisia värkkejä ja toimivat niissä oloissa joihin ne on suunniteltu. Näin on myös kevään ja syksyn välinen aika Suomessa.

Lue lisää

Uteliaisuudesta kysyisin sun iv-koneen merkkiä ja mallia. Eikö ole ollut jäätymisen kanssa ongelmia?? Vai onko tosiaan niin ettei pyörivä kenno jämähdä jäähän? Kennothan on heti tukossa jos säätiedotus lupailee pakkasta...

ajatuksia kirjoitti:

Jos laitatkin tuohon 130 neliön taloon sähkökattilan n. 2000 eur , lattialämmityksen 3000 eur ja lto koneen pyörivällä kennolla 1500 eur tulee yht n 6500 eur.

On myös muistettava että hyvä lto kone ottaa jopa n. kaksi kertaa enemmän energiaa talteen kovilla pakkasilla kuin pilpit, joiden ulospuhallettavan jäteilman lämpö pysyttelee joitain asteita plussalla. Oman koneeni (Pyöriväkennoinen) jäteilman lämpö lähentelee -20 astetta huippupakkasilla!!! Samaan päästäneen uusilla vastavirtavaihtimilla(ei kokemusta itselläni vielä).

Tämä on edullisin vaihtoehto suoralle kuivalle sähkölle ja antaa kuitenkin kaikki mahdollisuudet vaihtaa lämmönlähdettä tulevaisuudessa.

Lisäksi kovien pakkasten aikana,jolloin suurin osa energiasta kulutetaan (jopa esim yli 200kWh päivässä josta osan voi tietenkin korvata takalla tms.) järjestelmä on selkeästi pilppejä taloudellisempi, koska ulospuhallettavan jäteilman lämpötila on selvästi kylmempää kuin pilpeissä. Jopa tavallinen lto-kone toimii pakkasella taloudellisemmin kuin pilppi, sillä lto kone käyttää vain n.200 W tehoa toimiakseen ja pilpin kulutus on noin kolminkertainen jotta sama energiamäärä saadaan talteen poistoilmasta talvikelissä. SIIS pakkaskelissä poistettavan jäteilman lämpötila yksinkertaisimmassakin lto-koneessa on sama kuin pilpissä mutta energiaa ja liikkuvia rikkoontuvia osia käytetään vähemmän tuon saavuttamiseksi.

Sen sijaan eteläruotsissa ja muissa lämpimissä maissa pilpit ovat erinomaisia värkkejä ja toimivat niissä oloissa joihin ne on suunniteltu. Näin on myös kevään ja syksyn välinen aika Suomessa.

Lue lisää

lämmön talteenotto on ilmanvaihtokoneiden eliittiä,mutta moiset murskaluvut toteutuvat pohjoissuomessa ehkä alle 10 kertaa vuodessa=hyvin pieni viiva vuotuisessa energian kulutuksessa.Pitää myös muistaa mitä kaikkea PILP pitää sisällään. Hinta alle 5000€ sisältää: lämmivesivaraajan varolaitteet shuntti sähkökattilan kiertovesipumpun paisuntaastian ilmanvaihtokoneen suodattimet ulkolämpötilan mukaan säätyvän tuloilman esilämmityksen ja lämmönjakopiirin. PILP:in lisäksi ei tarvita kuin jakotukit ja putket. Ja suurimman osan vuodesta se toimii täydellä hyötysuhteella. Onhan sekin jotain että kaikki hukkalämpö (ihmiset,takka,kodinelaktroniikka kylmälaitteet,,,)myös oman kompuran tuottama lämpö saadaan hallittuun kiertoon myös kesällä(käyttövesi,lämmönjako,tuloilma).
Tällä laitteella saadaan erittäin hyvä hyötysuhde ja LVI asennusten "piilokulut" saadaan pysymään kurissa.Sääli vain että moisia laitteita ei valmisteta suomessa.

pasi kirjoitti:

Uteliaisuudesta kysyisin sun iv-koneen merkkiä ja mallia. Eikö ole ollut jäätymisen kanssa ongelmia?? Vai onko tosiaan niin ettei pyörivä kenno jämähdä jäähän? Kennothan on heti tukossa jos säätiedotus lupailee pakkasta...

Lue lisää

Pyörivän kennon kai saa myös jäätymään jos kone on liian pienellä nopeudella ja pyykinkuivatus ja saunominen ovat samaan aikaan kun ulkona on kova pakkanen. Itselläni on vanha mekaanisella ohjauksella oleva malli mutta uusimpiin saa digiohjaukset ja niitä ei kai enään saa jäätymään ellei ohjauksissa ole vikaa. Oma koneeni jäätyi vain ensimmäisenä talvena kun talossa oli rakennekosteutta ja ilmamäärätkin olivat säätämättä. Sulatus kävi niin että koneen kansi auki kone sammuksiin ettei hihna lyö suotta tyhjää ja kun huurre oli hävinnyt niin kansi paikoilleen ja kone käyntiin.