..mitä kirjaa voisit lämpimästi suositella palstalaisille?
?
?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Vihan hedelmät.
Mie olen jostakin syystä innostunut dekkareista. Mari Jungstedin kirjat tuli luettua viimeisimmäksi tuossa.. ja Johan Theorinin Hämärän hetki ja Yömyrsky jäivät mieleen jostakin syystä. Hyviä kirjoja on paljon, jokaisessa on aina jotakin hyvää. :)
en ole ehtinyt vielä lukemaan, pitäisi lukaista. Kirjojen suhteen olen kaikkiruokainen, ei siis ole vain yhtä tiettyä tyyliä josta ehkä eniten pitäisin.
Jungstedtin dekkarisarja kiehtoi omalla tavallaan, tapahtumien sijoittuminen Gotlantiin, murhat ja niiden tutkinta ja selvitys tv-toimittajien ja poliisin yhteistyön kanssa.. Joissakin kohdissa ehkä hieman tylsistyinkin kyllä. Ja uusin teos Muurien Kätköissä, ei ehkä ollut mielestäni niin hyvä kuin edelliset.
Johan Theorinin Hämärän hetki sijoittuu Öölantiin, ja halusin tutustua siihen pelkästään siitä syystä, että kirja oli kirjailijan esikoisteos.. Tykästyin ja oli pakko lukea myös hämärän hetki.
Tess Gerritseniltä luin jokin aika sitten kirjan, Katoaminen. Oli aluksi ns. rankkaa luettavaa, mutta kuitenkin huomasin taapertavani nenä kiinni kirjassa ja luin sen hetkessä loppuun. :)
Nyt olen kiinnostunut Minette Walttersin psykologisista trillereistä.. Oli tässä välissä monta vuotta, kun en lukenut mitään... ja nyt taas sitten taidan ottaa sen vuosien kiintiön takaisin.
Siis Hämärän hetken jälkeen piti lukea myös Yömyrsky. Ehkäpä tutustun moneen muuhunkin; vinkkien perusteella! :)
missä kerrottiin iskäpuolesta, joka rääkkäsi lapsiaan.
teki vaikutuksen
se pitäiskin lukea uudestaan.
Kate Holden: Enkelivaihde
http://www.like.fi/kirja.php?id=3970
.
"Nälkä" on karua kerrontaa
"Knut Hamsunin esikoisromaani Nälkä pohjautuu kirjailijan omiin nuoruudenkokemuksiin. 1800-luvulla Hamsun lähti kahteen otteeseen koettamaan onneaan Amerkikkaan, mutta palasi sieltä sairaana ja pettyneenä. Hänen ensimmäiset kirjalliset yrityksesnä eivät saaneet vastakaikua, ja hän joutui elämään niukkojen tilapäisansioiden varassa. Nälkä-romaanissaan Hamsun kuvaa tämän rlämänvaiheen tuntoja, toisaalta pettymyksiä, katkeruutta ja nälän aiheuttamia harhoja, toisaalta optimistista tulevaisuudenuskoa"
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Nälkä_(Knut_Hamsun)
.
Arto Paasilinnan Herranen aika.
Mainiota hömppäluettavaa, tosin juoni puutuu loppua kohti hiukan.
viimeks. Ei tehnyt vaikutusta, koska ei mitään uutta taivaan alla.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33866-4
se kirjoittaa. Helppo lukea.
www.magenta.fi
Siitä löytää ämmien ylieisimmät valehtelut
Uuden kapitalismin kulttuuri
http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=$flypage&product_id=303
M.O.T
Hänen koko tuotantonsa on syvällistä, viisasta ja parisuhteiden kannalta mitä antoisinta luettavaa.
"Olin siinä iässä etten enää etsinyt täydellistä naista. Halusin naisen joka ei olisi täysi painajainen."
"Naiset kirjoittavat pillustaan, tisseistään, kuukautisistaan ja naimisesta. Tylsää. Heitin runot roskiin."
Säätiö-trilogia
toinenkin kolmen kirjan sarja on
Frank Herbert: Dyyni I-III
Marko Nenonen: Lapiolinjalla - Työttömät pakkotöissä 1948-1971
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/09/lapiolinjalla-tyottomat-pakkotoissa.html
Barbara Cartland: Rakkautta et paeta voi.
kotkot.
Toi on ihan paras. Myös VIctoria Holtin tuotanto on lukemisen arvoinen :)
ja tiivistä tuotantoa, mutta jos siltä tuntuu..niin aloittakaa vaikka Reginalla ensin ja siitä sitten Cosmon kautta Cartlandiin.
Ettei tosiaan huku se lukuinto liian raskaaseen tekstiin heti alkuunsa :)
Noinniinku muuten mä tykkään Holttien yms. ohella eniten yksittäisistä kirjoittajista Wilbur Smithistä. Olen hänen kirjat varmaan kaikki lukenut.. ja vieläpä pariin kertaan. Mut niitä ei kannata heti Cartlandin perään yrittää.. ne on niin pirun paksujakin useimmiten, että yhteen kirjaan menee varmaan 50 Cartalandin sanelemaa hengentuotetta.
kehuu kilvan Smithiä, itse en ole lukenut niitä.
Noin muuten omat lukemiset pyörii ammattikirjallisuudessa ja niitähän ei voi tänne paljastaa. Sitä kaakatusta ei kestäisi kukaan.
Välillä vähän raakoja että ei ihan Holt-kamaa todellakaan ole. Ei kaikki niistä tykkää.
Juu et ala puhuun työjutuista. Siitä ei makseta ylityökorvauksia ja muutenkin mä olen menossa kohta nukkuun :D
Jaa no sitten. Mitä karseempaa ja raaempaa, sen parempi.
Leffoissa katson lähinnä vaan kauhua ja sitä liippaavia...yksi parhaimmista mitä olen pitkään aikaan nähnyt, oli Marttyyrit-elokuva. Siinä oli jo otetta.
Kohtaukset joiden aikana meikäläisenkin naama menee mutruun. Kerran pahikset vähän kuulusteli ja sitä kuulusteluteniikkaa kuvailtiin hyvin yksityiskohtaisesti.. kuinka rautaputki kuumennettiin tulikuumaksi ja työnnettiin kuulusteltavan rectumiin niin että palanut liha haisi ja ripulit valui pitkin reisiä yms. iu..
Tuota leffaa en tiedäkkään, ei ainakaan tule mieleen mutta mättöleffoja mäkin tykkään katsella suuremman rakkauteni eli sci-fin jälkeen.
Sä tossa pätemisessäsi olet huvittava. Mihin sulta tossa viestistäsi muuten unohtui ne mennäKKin ja tullaKKin verbaliset ilmaukset, mitä et yleensä mistään viesteistäsi unohda?
Juu mä ainakin uskon ihan satasella(!), että sä olet tosi lukeva tyyppi. Kotihyllystäsi löytyy takuulla ainakin Keltaisen Kirjaston suurimmat klassikot ( ja varmasti tiedät kyseisen termin ja esim. kys. kirjasarjan kulttuurisen määrityksen kuin vettä vain ja osaisit siitä tarvittaessa verbaalisestikin lukijoillesi kertoa, eikö niin tottakai?) ja sä takuulla palstailmaisusi perusteella muutenkin olet varmaan tosi "inessä" siinä, että mitä kulttuurin saralla ylipäätään muutenkin tapahtuu! Tunnet varmasti henkilökohtaisesti myös kulttuurivaikuttajia tottakai, eikö niin?
Jään vain kaihoten odottelemaan lisää tuota, että alennut kertomaan lisää sivistyksestäsi myös mun kaltaisilleni ihmisille...
siinä oli tunnelmaa.
Ajattelisin et ainaskin Vänksy ja Alruna ehkä pitäis tästä
Juhani Mattila - Uupunut nainen
http://www.juhanimattila.com/UupunutNainen.htm
.
Mies joka luuli vaimoaan hatuksi
http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513122768/
.
Hmm, toi voisi tosiaan olla mielenkiintoinen kirja täytyy sanoa. Kiitti vinkistä :)
Omasta puolestani vastaan aloitukseen, että muhun suurimman vaikutuksen tehnyt kirjan on ehdottomasti Kai Aaltosen kirjoittama riimuopas Sanat ovat lohikäärmeitä. Siinä on.. Siinä on :D Toinen tosi hyvä kirja on Marilyn Mansonin elämänkerta Helvettiin ja takaisin, sen suorastaan ahmin parissa päivässä. Niin erikoisen hyvä!
Uupunut mistä? Telepaattisista viesteistä ulkoavaruuteen?
Henry Miller: Kravun Kääntöpiiri ja Louis-Ferdinand Céline: Niin Kaus Kuin Yötä Riittää.
Onhan noita muitakin, muta nämä 2 nyt tuli ekana mieleen.
"Kravun kääntöpiiri" (Miller) juu: hitsi miten hardcore-kyseenalaistaja jätkä siinäkin ja kuvittele, että 1920(!!)-luvulla. Millerin kirjallisuus on eittämättä omansalaistansa neroutta. Sitä ei kukaan toki tietysti tiedä, että mitä sekin sitten siellä esim. Ranskassa heiluessaankin teki tai että mikä todella on "elämäkuvausta", mutta kyllähän se pakko on myöntää, ettei montaa vastaavaa kirjailijaa ole, jonka teokset kestäisivät aikaa siten, kuin H. Millerin.
Mieshän kirjoitti seksistä, irtosuhteista, suoraan puhuen yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, miehen yksinäisyydestä ja naisten kärsimyksistä aikana, jolloin valtaosa ihmisistä pelkäsi julkisanassa lausua edes sanaa " paneminen" sanktioiden pelossa.
Juu Millerillä on paikkansa kirjallisuudessa, vaikka aika räävitön tyyppihän sekin kirjallisuudessaan eittämättä on.
:)
Toi on hämmentävä toi "uskaltaudun keskustelemaan"...mutniin, kakkoseks jää jokainen, jos yrittää.
;)
Eimut tohon Milleriin: se on vittu ku lyötäis jollain 20-kilosella mädäntyneellä lohellä päin pläsiä: se on siinä ja pysyy. Jos ei Herää, niin ei. Äijän muu tuotanto pelkkää paskaa, mutta tää 1 uskomatonta Kerrontaa.
Ja Céline taas samasta syystä. Pitää vaan huomata, koska jätkällä rupee iso pyörä heittämään. Sitten jotkut Bukowskit yms. samaa linjaa- Cervantesia ja Shakespearea en kyllä unohtaisi. Näitä skitsoja Suuria Äijiä, jotka osannut kertoa sen, mikä on Olennaista.
Mutniin, listaan olis sitten tän jälkeen jo pikku pakkokin lisätä Philip K. Dick:in Valis- aika puhdas kuvaus (piri)psykoosista.
http://en.wikipedia.org/wiki/VALIS
http://www.torrentreactor.net/find/valis--pdf
http://deoxy.org/pkd_tcs.htm
rakastelemaan! Tuota jaksa katella erkkikään.
Käöy kateeeksi vaan,
Tota oleks sä lukenut sen Kravun Kääntöpiirin alkuperäisteoksena, vaiko käännöksenä? Itse oon lukenut vain suomenkielisen käännöksen ja se käännös oli sitten vielä aikansa parhaimmistoon kuuluneelta runoniekalta nimeltä Pentti Saarikoski, joten ainakin sen mun lukemani painoksen osalta on pakko antaa tunnustus myös Saarikosken lyyriselle ymmärrykselle.;) Saarikoski muistaakseni muuten myös mm. valitteli Kravun Kääntöpiirin kääntämisen vaikeutta ja ilmaisi Millerin sanavaraston olleen niin uskomattoman laaja, että hän ihasteli sitä.
Cervantesia tai Bukowskia en juurikaan ole lukenut. Shakespearea en paljoa ollenkaan (näytelmäkässäreitä pari). Shakespearea muuten jos ymmärrät ja olet enemmän lukenut, nostan sulle kyllä hattua. Shakespearen kiehtovin kirjallinen anti kun käsittääkseni ei ( tai niin ne jotkut kulturellit ainakin väittää...) ole näitä fame-näytelmäfilmatisoituja juttuja välttämättä ollenkaan. Tuli taas tunne, että pitäisi lukea enemmän kaunokirjallisuutta...
Toi piri-aiheinen kirja ei sori kyllä välttämättä kiinnosta.:) Tietysti jos siinä kiehtovaa psyyken kuvausta on, niin ehkä sitten.
Laitan kirjavinkkejäsi mieleen.
Penan suomentamana kyllä. Ihan taida ei riitä taidot alkuperiäisen lukemiseen- juuri niiden vanhiojen slangisanontojenkin vuoksi.
Céline kylä ehdottomasti luettava- kuten myös Dick:in Valis, vaikka nimellisesti scifiä onkin, niin se genre ei ole se, joka sen kirjan määrittää loppujen lopuksi.
Kirjastoon vaan hopihopi, jahka ehdit ;)
Mä käyn kirjastossa melkein joka viikko, mutta valitettavasti se on paljon kuivempaa kirjallisuutta, se mitä mun pitäisi lukea.
Mutta kiva, kun kannustat.:D
Kolahti heti täböillä. Nyt olen lukenut jo koko tuotannon ja voi suositella kaikille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Apassikanjoni
joka ei samaistu liikaa kirjan henkilöihin, muuten saattaa masentua
Halldor Laxness: Salka Valka
Mies sai kirjasta Nobelin aikoinaan eikä suotta.
Hiukan synkkä juttu, mutta vaikuttava.
Kun kirjan on lukenut, tietää miksi
Islantilaiset ovat sellaisa kuin ovat.
Samalta kirjailijalta "Islannin kello" on myös hyvä.
Viljelykasvien nimistö Ella Räty & Pentti Alanko. Esittelee kasvit latinankielisine nimineen, jee Ette kuitenkan ole siitä kiinnostuneet, jotenka en suosittele.
"Yksinäisen nettirunkkarin muotokuva". Suosittelen sen lukemista, kunhan saan sen valmiiksi, vilitememontehuutavallemömmömiehelle.
erittäin kiva kirja, kertoo 25 viiden vuoden vankeuden suorittamisesta Siberiassa.
Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkeli on se kirja, jonka luen aina, kun tuntuu siltä, ettei mulla oo mitään ja tarvitsen ehdottomasti ainakin uuden auton. Muistuttaa mua siitä, että oikeesti asiat on tosi hyvin. Ollaan kaikki terveitä, on mukava koti, ruokaa ja vaatteita ja joskus jopa sirkushuvejakin. Turhan mammonan ja roinan perään haikailu unohtuu vähäksi aikaa.
myös minusta yksi parhaista kirjoista minkä olen lukenut. Amerikan ihmemaa ei valitettavasti yltänyt samalle tasolle alkuunkaan mikä oli pienoinen pettymys, vaikka hyvä kirja sekin, mutta esikoiskirja on huikaiseva ja mukaansatempaava lukuelämys.
ensimmäisen kirjan sain joskus lahjaksi:
Hyvä käytös, hyvät tavat : käytöksen kultainen kirja / Eija Kämäräinen
Helsinki : WSOY, 2005
vaihtoehtoisesti
Miinan ja Manun käytöskirja
:>>>
En kerro. Suurimman vaikutuksen muhun tehneet kirjat kertoisivat itsestäni liikaa.
Populaariviihdettä luen loppupeleissä aika vähän. Pari ihan hyvää ja ehkä joitakin palstalaisiakin mahdollisesti ehkäpä viihdyttävää(?), viime aikoina iltapuhteella lukemaani teosta saattaisivat olla mm. Stieg Larssonin " Miehet, jotka vihaavat naisia" ( keskivertoa tarinankerrontaa, mutta kuitenkin verraten omaperäinen dekkaristi musta kyseessä, joka valitettavasti kuoli ennen aikojaan ja joka popul.rikosviihdekirjallisuuden ohessa nosti esiin Folkhemin historiaa uudeltakin kantilta - elokuvafilmatisoinnin kirjan pohjalta haluaisin nähdä, joskin sitä on sanottu huonoksi) ja Oksasen Finlandia-voittaja "Puhdistus". Oksaseen voisi tietysti sen verran sanoa, että jos joku olisi 90-luvulla kirjoittanut Puhdistuksen kaltaisesti teemoitellun teoksen, ei sille olisi myöntänyt erkkikään pönöttäjistä mitään "Finlandia"- arvoa. Oksanen on musta kohtuullisen hyvä kirjoittaja, mutta mielestäni ehkä yliarvostettukin. Hänen hienoutensa ja arvonsa kirjoittajana on musta pääosin Viron kansan kätketyn kärsimyksen esiin nostamisessa.
Tietysti varmaan suuri osa palastakirjoittajista lukenee(?) lähinnä Aku Ankkaa p*skahuusissa, joten pitäytykööt omissa suosikeissaan ( ne sellaiset). Tossa kuitenkin pari kirjavinkkiä ( jotain asiaan sanoakseni).
vanhempaa Imre Kertész: Kohtalottomuus
vieläkin vanhempaa Maria Jotuni: Huojuva talo
joka on tehnyt minuun vaikutuksen, on Umberto Econ Foucaultin heiluri. Täällä on ihmisiä niin erilaisilla ajattelumaailmoilla etten osaa suositella mitään yksittäistä kirjaa juuri nyt.
Ruusun nimi oli parempi.
IMHO.
Heikki Hietamies - Sossu (tositapahtumaan perustava kertomus työmiehestä, jota pyydettiin SDP:n eduskuntavaaleihin ja petettiin)
Maria Peura - On rakkautesi ääretön (kertoo insestistä) Muistaakseni voitti palkinon
Härkönen - Loppuunkäsitelty (koskee sisarensa itsemurhaa)
Teemu Oksanen - Aasiakas on aina väärässä (saa nauraa kippurassa).
Mikäli ei kiinnosta ostaa kirjaa, voi lukea nettiversioita http://www.aasiakas.net/
Sarjakuvat on hyviä pääntyhjennysteoksia.
oli kirja, josta mäkin tykkäsin. Se oli kirjoitettu todella sydänverisesti kipeästä aiheesta. hieno kirja Killille.
Aku Ankan taskukirja 129 Joron jäljillä.
aukeama värillinen?
Oi niitä aikoja lapsuuden.
sateineen ja itikoineen päivineen.
On.
Okalinnut. En muista kirjoittajaa. Siitä on elokuvakin.
oikein TV-sarja?
Olihan siitä.
lukemaani kirjaa Marko Hautalan "Käärinliinat" voisin suositella tällä hetkellä kaikille. Se oli hyvä, koskettava ja ajatuksia herättävä kertomus mielisairaalaelämästä. Sen kun luki loppuun, niin ei pystynyt hetkeen ajattelemaan tai tekemään mitään muuta, kun ajatukset oli vieläkin niin vahvasti sen kirjan tapahtumissa.
http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513150235#
se kertoi myös. Sen unohdin sanoa.