Tutustuin netin kautta mieheen, joka vaikutti kiinnostavalta. Juttelimme päivittäin usean viikon ajan, ja kutsuin hänet kylään (asuimme kaukana toisistamme). Hän tuli, ja olin kuin ilmapallo, josta oli päästetty ilmat ulos. Olin pitänyt hänestä niin, keskustelujemme pohjalta, mutta eteeni ilmestynyt mies oli viisi senttiä lyhyempi kuin oli väittänyt, minun pituiseni käppänä. Tukka hapsotti leikkaamattomana ja pesemättömänä. Vaatteet, ikivanha haalistunut teepaita ja halpiksen pöksyt, roikkuivat ryppyisinä. Parta oli siistimättä. Aikamoinen kuvatus kaiken kaikkiaan, ja kaikki nuo olivat asioita, jotka hän olisi VOINUT korjata, jos olisi halunnut.
Tapaaminen sujui kankeasta alusta huolimatta jotenkuten. Palattuaan kotiin hän sitten ilmoitti, että aikoo tulla pitemmäksi aikaa. Hänelle ei tullut mieleen kysyä lupaa tulla pikku asuntooni vieraaksi moneksi viikoksi, vielä vähemmän, että olisi tarjoutunut maksamaan osansa vuokrasta. Kuitenkin täällä ollessaan hän teki työnteon minulle vaikeaksi (työskentelen kotona). Minulle hänen käynnistään on siis vain kuluja, ja tulonikin putoavat. Hän taas kuvittelee saavansa asua ilmaiseksi ja lomailla. Olisihan se ihan okei, jos suunniteltaisiin yhdessä elämistä pitemmällä tähtäimellä. Hän kuitenkin muistuttelee, ettei ole varma, muuttaako luokseni. Jos ei vaikka saakaan taloaan myydyksi. Jos ei vaikka muutakaan. Jos ei vaikka... Minä en ole siis kai kovin tärkeä hänelle, paitsi ilmaisena majapaikkana.
Miksi miehet ovat tuollaisia? Olen ollut niin joustava kuin olen voinut. Mitä muuta voisin tehdä, että löytäisin ihmisen, joka ei käytä minua hyväkseen?
Tapaaminen sujui kankeasta alusta huolimatta jotenkuten. Palattuaan kotiin hän sitten ilmoitti, että aikoo tulla pitemmäksi aikaa. Hänelle ei tullut mieleen kysyä lupaa tulla pikku asuntooni vieraaksi moneksi viikoksi, vielä vähemmän, että olisi tarjoutunut maksamaan osansa vuokrasta. Kuitenkin täällä ollessaan hän teki työnteon minulle vaikeaksi (työskentelen kotona). Minulle hänen käynnistään on siis vain kuluja, ja tulonikin putoavat. Hän taas kuvittelee saavansa asua ilmaiseksi ja lomailla. Olisihan se ihan okei, jos suunniteltaisiin yhdessä elämistä pitemmällä tähtäimellä. Hän kuitenkin muistuttelee, ettei ole varma, muuttaako luokseni. Jos ei vaikka saakaan taloaan myydyksi. Jos ei vaikka muutakaan. Jos ei vaikka... Minä en ole siis kai kovin tärkeä hänelle, paitsi ilmaisena majapaikkana.
Miksi miehet ovat tuollaisia? Olen ollut niin joustava kuin olen voinut. Mitä muuta voisin tehdä, että löytäisin ihmisen, joka ei käytä minua hyväkseen?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lyhyt mies ei olisi päässyt edes ovellesi, jos hän olisi kertonut todellisen pituutensa. Miksi? Tiedät varmaan.
Jostain syystä te naiset löydätte aina ne sätkäkonepummit. Ovat varmaan niin hyviä puhumaan, vai hoivaviettikö saa teidät valtaansa?
Siis miehen nimi oli Toivo :D
Tyydytkö vähempään kuin ansaitsisit?
Miksi sinun pitäisi olla hyväksikäytettävänä?
Toiset ihmiset ovat sellaisia, että mitä enemmän joustat, sen enemmän he vaativat.
Kaiken lisäksi hän on antanut vääriä tietoja itsestään...
Vaatimukseni ovat nykyään hyvin joustavia. Ei miehen pituus esimerkiksi merkinnyt juuri mitään, alkujärkytyksestä toivuttuani. Eniten surettaa se, etten ole nyt enään varma, onko hän tosissaan suhteeni, vai pitääkö minua jonkinlaisena statussymbolina. Ehkä hänelle olen sellainen, vaikken jollekin kuvankomealle, pitkälle, rikkaalle miehelle olisikaan. Minä kiinnyin häneen. Nyt tunnen olevani hyvin epävarmalla pohjalla. Surettaa.
Ja mitenköhän niin toi olis ihan okei jos suunnittelisitte yhdessä asumista? Siis että mies loisii sun kämpillä ja häiritsee sun työntekoa, voisitko jatkaa sitä vuosikausia? Ettekö te vois välillä viettää aikaa miehen kämpillä niin voisitte vuorostaan tyhjätä miehen jääkaappia? Tuommoinen liian nopea kotiutuminen naisen kämpille kyllä vaikuttaa että mies etsii vaan sitä ilmaista huoltopaikkaa palveluineen.
Itse haluan jo tutustumisen alkuvaiheessa nähdä miehen asunnon, joskus kun näkee jo kämpästä että mies ei arvosta itseään sen vertaa että laittais asunnon siedettävään kuntoon, vaan kämppä on täynnä jotain ikivanhoja, rikkinäisiä, eripari huonekaluja. Mitään tarjottavaa ei ole jne. Siinä vaiheessa jo tiedän miten suhteen tulee käymään.
No, jos mies on ihana niin sitten hän on , mutta aloittajan viestistä saa kyllä sellaisen kuvan, että nyt on huijattu tyttörukka ihan olan takaa.
Minusta siinä ei ole mitään pahaa jos haluaa ensitreffeillä pyytää jo kotiinsa mutta HALOO, ei se tarkoita sitä, että seuraavaksi mies tulee matkalaukun kanssa asumaan viikoiksi.
Nyt nainen kerrot tälle unelmaprinssille, että miten juttu jatkuu jos jatkuu, etkä voivottele siellä kotona, että miten tässä nyt näin kävi.
Mies tietää, että olet kiltti ihminen ja käyttää siksi tilaisuutta hyväksi.
Ja jos mies on valmis valehtelemaan asioista kuten pituus, niin mites niiden muiden asioiden laita on....?
Myykö talonsa vai ei, oletko varma, että talo on miehen myytävissä???
potku persuksille tollaselle ukolle ja ovesta ulos.
selvästi valehdellut sinulle asioita. Miksi ottaisit valehtelijan? Ja ketäänhän ei ole pakko ottaa. Aika röyhkeää tunkeutua asuntoon ja ikään kuin itse miettiä, muuttaisko vai ei...
Vinkki: lopeta yhteydenpito moiseen.
Tuo mieshän on ihan täys pummi! Tulla nyt sun asuntoos edes kysymättä et käykö tämä sulle ja häiritä sit siinä samalla sun työntekoas..huhhuh mikä tyyppi!!
Kyllä sun pitää nyt sanella sille jätkälle säännöt eli kaivakoon kuvettaan jos meinaa viel sun asunnossas puukata ja sit vois kans huomioda asioita niin et sillä välin ku sinä teet töitäs, hän hoitakoon kotityöt..tai muuten kenkää!!
Siis mun miehellä ei ois käyny mielessäkään toimia noin, yhdessä päätetään millo ollaan yhdessä ja kumman luona ja ruokakulut yleensä pistetään suunnilleen fifti-fifti..näin se "normaalissa" suhteessa kuuluu mennä. :)