Näin miehenä tuntuu siltä että osa naisista on jatkuvassa kilpailutilassa mitä tulee ulkonäköön ja viehättävyyteen sekä suosioon.
Te naiset tunnutte arvostelevan toisianne jatkuvasti, varsinkin ulkonäköön liittyvissä asioissa.
En yleistä, ette tietenkään kaikki mutta ainakin minun tuntemistani suurin osa.
Edellinen tyttöystäväni oli harvinaisen hyvä esimerkki tästä.
Hän oli todella hyvännäköinen, suomalais-eestiläinen tummahiuksinen kaunotar.
Valitettavasti itseluottamusta ei ollut nimeksikään, ja hän tuntui olevan minulle mustasukkainen lähes kaikista naispuolisista kavereistani.
Huomasin kuitenkin että kavereistani ne naiset, jotka eivät ole erityisen kauniita vaan ihan tavallisen näköisiä, hän skippasi kokonaan eikä tuntenut oloaan uhatuksi minun jutellessani näiden kanssa.
Sen sijaan muutamat todella hyvännäköiset ja ulkonäköönsä panostavat naispuoliset ystäväni saivat hänet melkein raivostumaan, tietenkin hän yritti sitä peitellä parhaansa mukaan.
Aina kun olimme porukassa jossa siis tyttöystäväni ja muita "hyvännäköisiä" naisia, ilmassa oli jatkuva jännitys ja tuo purkautui välillä hyytävänä piikittelynä ja "vittuiluna"
Hän ei koskaan puhunut näistä ystävistäni mitään pahaa, mutta aina kun puheenaihe jostain syystä kääntyi näihin, huomasin hänen ottavan halventavan asenteen ja arvostelevan suoraan heitä.
Parhaiten tuon huomasi esim. viikonloppuna kun olimme ottaneet alkoholia.
Sopivassa humalatilassa hän alkoi usein purkamaan mieltään, puhumaan näistä em. naisista ja oikein vittuilemaan mustasukkaisena "mikset ole sen ja sen kanssa, sehän on niin hyvännäköinen" yms.
Toinen lievempi esimerkki oli tyttö jonka kanssa seurustelin opiskeluaikana pari vuotta.
Tuo tyttö oli myöskin tosi kaunis, mutta erilainen luonteeltaan.
Hänen itsetuntonsa oli kohdallaan ja muutenkin luonteensa oikein ihana ja tasapainoinen.
Huomasin kuitenkin hänessäkin tuota samaa ilmiötä aina välillä.
Esim. viikonloppuna ravintolassa, jos lähettyvillä oli muita hyvännäköisiä naisia, hän yritti "omia" minut kokonaan tulemalla kainaloon kiinni ja keskittämällä huomion itseensä.
Kuitenkaan en ole koskaan missään parisuhteessani pettänyt, en ole harrastanut kertaakaan yhden illan juttuja, olen "vanhanaikainen" seurustelujuttuihin ja seksiin liittyen ja se tuli noille molemmille selväksi eli mitään aihetta mustasukkaisuuteenkaan ei olisi pitänyt olla.
Tuo on kai pelkästään itseluottamukseen liittyvä asia, mutta omista tutuistani olen huomannut tuota vain naisilla. Miehillä ei tuota esiinny ainakaan minun huomatakseni, joten mistä tuo naisten jatkuva kilpailuvietti ja paremmuudentarve johtuu?
Te naiset tunnutte arvostelevan toisianne jatkuvasti, varsinkin ulkonäköön liittyvissä asioissa.
En yleistä, ette tietenkään kaikki mutta ainakin minun tuntemistani suurin osa.
Edellinen tyttöystäväni oli harvinaisen hyvä esimerkki tästä.
Hän oli todella hyvännäköinen, suomalais-eestiläinen tummahiuksinen kaunotar.
Valitettavasti itseluottamusta ei ollut nimeksikään, ja hän tuntui olevan minulle mustasukkainen lähes kaikista naispuolisista kavereistani.
Huomasin kuitenkin että kavereistani ne naiset, jotka eivät ole erityisen kauniita vaan ihan tavallisen näköisiä, hän skippasi kokonaan eikä tuntenut oloaan uhatuksi minun jutellessani näiden kanssa.
Sen sijaan muutamat todella hyvännäköiset ja ulkonäköönsä panostavat naispuoliset ystäväni saivat hänet melkein raivostumaan, tietenkin hän yritti sitä peitellä parhaansa mukaan.
Aina kun olimme porukassa jossa siis tyttöystäväni ja muita "hyvännäköisiä" naisia, ilmassa oli jatkuva jännitys ja tuo purkautui välillä hyytävänä piikittelynä ja "vittuiluna"
Hän ei koskaan puhunut näistä ystävistäni mitään pahaa, mutta aina kun puheenaihe jostain syystä kääntyi näihin, huomasin hänen ottavan halventavan asenteen ja arvostelevan suoraan heitä.
Parhaiten tuon huomasi esim. viikonloppuna kun olimme ottaneet alkoholia.
Sopivassa humalatilassa hän alkoi usein purkamaan mieltään, puhumaan näistä em. naisista ja oikein vittuilemaan mustasukkaisena "mikset ole sen ja sen kanssa, sehän on niin hyvännäköinen" yms.
Toinen lievempi esimerkki oli tyttö jonka kanssa seurustelin opiskeluaikana pari vuotta.
Tuo tyttö oli myöskin tosi kaunis, mutta erilainen luonteeltaan.
Hänen itsetuntonsa oli kohdallaan ja muutenkin luonteensa oikein ihana ja tasapainoinen.
Huomasin kuitenkin hänessäkin tuota samaa ilmiötä aina välillä.
Esim. viikonloppuna ravintolassa, jos lähettyvillä oli muita hyvännäköisiä naisia, hän yritti "omia" minut kokonaan tulemalla kainaloon kiinni ja keskittämällä huomion itseensä.
Kuitenkaan en ole koskaan missään parisuhteessani pettänyt, en ole harrastanut kertaakaan yhden illan juttuja, olen "vanhanaikainen" seurustelujuttuihin ja seksiin liittyen ja se tuli noille molemmille selväksi eli mitään aihetta mustasukkaisuuteenkaan ei olisi pitänyt olla.
Tuo on kai pelkästään itseluottamukseen liittyvä asia, mutta omista tutuistani olen huomannut tuota vain naisilla. Miehillä ei tuota esiinny ainakaan minun huomatakseni, joten mistä tuo naisten jatkuva kilpailuvietti ja paremmuudentarve johtuu?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oma havaintoni on se, että miehet ovat mustasukkaisia ja kateellisia toisille miehille. Erityisen mustasukkaisia exälle tai muille tutuille miehille. Ketään toista miestä ei koskaan saisi kehua millään elämän osa-aluella. Jos esim. sanoisin uudelle miehelle, että "meillä ex aina hoitti koneet ja laitteet" niin siitä seuraisi itkupotkuraivari, älämölö, mökötys, kiukuttelua, ja raivoamista tyyliin "enkös minä sitten osaa mitään." Siis tilanteessa jossa kerron rehellisesti että ex hoiti esim. kodinkoneiden asennukset, korjaukset yms. jutut.
Urheilusuoritusten, koulumenestyksen, palkan, aseman, ulkonäön, työpaikan suhteen...aina sama juttu. Ketään toista miestä ei saa koskaan kehua.
Ulkonäkö ja seksielämä tietysti vielä erikseen. Ketään toista miestä ei saa koskaan kehua komeaksi ja tietysti kaikkien muiden miesten seksitaitoja pitää vähätellä jotta mies olisi tyytyväinen.
Eli ihan saman juttu toisinpäin, ilmenee hieman eri asioissa.
Itse pötkin pakoon jos kohtaan mustasukkaisia ja kateellisia miehiä. En jaksa buustata kenenkään itsetuntoa.
No jos me naiset emme ko. laista käytöstä koe ongelmaksi miksi ihmeessä se sinulle tuntuu olevan sitä. Todellakin ällöpiirre miehessä!
Sanoinko sen olevan itselleni ongelma?
Ei ole. Satuinpa kiinnittämään asiaan huomiota ja kyselen siksi, onko kenelläkään tietoa mahdollisista syistä siihen.
Onko kyseessä naisten perustila vai onko tuohon joku syykin?
Itse nimittäin olen tyytyväinen itseeni ja ihmettelen siksi tuota kilpailuviettiä, ei se mielestäni ole ainakaan merkki hyvästä itseluottamuksesta. Ja jos näin on niin mikä sen huonon itseluottamuksen aiheuttaa.
Liibalaaba.
"Katso kuule peiliin!". "Syytä ittees vaan!". "Ei ole minun ongelma!"
Kertoisiko joku, miten vastata aikuiselle henkilölle, joka kokee, että hänen (epäasiallinen) käytöksensä on poikkeuksetta muiden ihmisten vastuulla, heidän syytään ja siten myös heidän ongelmansa? Elän tilanteessa, jossa hyviä neuvoja todella tarvittaisiin.
on vaan kovempi kilpailuvietti, pärjäähän tytöt koulussakin poikia paremmin.
Näitä tapauksia löytyy niin akoista kuin myös ukoista. Huomion kipeys, elvistelyllä peitetty heikko itsetunto yhdistyneenä kovaan kilpailuviettiin sekä usein voimakas tarve kontrolloida ympäristöä. Jos lähellä pyörii noita piirteitä omaava henkilö, tietää se ongelmia, kriisejä ja katastrofeja. Kannattaa ottaa kaveriin etäisyyttä, ellei itse satu olemaan sillä tavoin kieroutunut, että patologinen käytös kiehtoo. Useimmat törmäävät pissipääsyndroomaa sairastaviin työelämässä, koska nämä ovat siellä menestyvää ja usein johdon arvostamaa väkeä. Joskus työpaikasta lähtö on ainoa keino oman mielenterveyden säilyttämiseksi.
Tiedän mistä puhut, mutta itselläni ei ole _jatkuvaa_ kilpailuviettiä tai paremmuudentarvetta ja muista naisistakin tunnen vain kourallisen, joilla ko. ilmiötä voisi kuvata jatkuvaksi.
Itselläni se ei ainakaan johdu mistään muusta kuin epävarmuudesta omasta itsestäni ja omasta viehättävyydestäni. Välillä näitä epävarmuuksia tulee, sillä olen todella rakastunut mieheeni, enkä olisi koskaan voinut kuvitella tapaavani ketään minulle niin täydellisesti joka osa-alueella sopivaa ihmistä. Pakostihan sitä välillä tulee pelko, että sen onnen menettää.
En ole huomannut, että kyseessä olisi vain naisiin liittyvä ominaisuus, vaan tiedän myös miehiä, joilla samaa ilmiötä esiintyy.
tuollainen mustasukkaisuus tai oman mussukkansa omiminen voi johtua toisen tunteiden epämääräisyydestä, tai ristiriitaisesta käytöksestä. Eli ei olla varmoja sen oman kullan tunteista, ollaan epävarmoja.
Joskus syynä mustasukkaisuus, kilpailutilanteissa ehkä itseluottamuksen puute, tai sitten noin toimivalla ei itsellään ole puhtaat jauhot pussissa, ja on näkevinään "omaa käytöstään" myös oman mussukkansa käytöksessä.
Miehet muuten tekevät tuota. Jopa minä olen aiheuttanut naisen vaikkapa kaverimiehen naaman venähtelyä ja/tai esittämisen alkamista, omistushalun syttymistä tai lähinnä säälittäviä riidanhaastamis-, vittuilu- tai dissaamisyrityksiä. Klik klik.
Joo, siis tuo on totta, että osa naisista on todella mustasukkaisia ja se tulee esiin juurikin noin. Mutta voin näin naisena lohduttaa, että niin on miehetkin: sä et sitä huomaa, kun et niitten kanssa seurustele. Kyllä mulle on saarnattu miespuolisista kavereista ja kaikkein hauskin tapaus alkoi selittää, että katselen hänen työkaveriaan, koska sillä on iso pippeli... Paitsi mistä mä sen tietäisin, kun en hänen työkavereitaan ole nähnyt alasti! Mutta hän oli ihan tosissaan... Lisäksi hän tiesi aivan tasan tarkalleen, että keskikoko on mun koko, mä en kenenkään munan koon perässä juokse... Että moro! Joku oli mustis menestyksestä, tai mistä milloinkin, ehkä se vaan tulee eri tavalla esiin, ja kyllä, myös ulkonäöstä: kun se teidän valmentaja on sen-ja-sen-näköinen. Sitten jotkut on ns. lievästi, murjottaa, martyyrisoi vähän, tulee esiin vaan kännissä jne. Tuttua, tuttua on!
Ja kyllä näitä siis muillekin sattuu, miehille ja naisille.
Mutta miksi sitten joku on mustasukkainen... Jaa-a. Kuten olet huomannut, ei se liity ulkonäköön, nainen voi olla kauniskin ja silti kadehtia muita kauniita. Tai vaikka kuinka menestynyt voi aina ajatella, että jollain on kuitenkin jotain enemmän... Aina voi pelätä, aina on joku jolla on jotain, mitä itsellä ei vaan olo, ja pitää oppia hyväksymään oma vajavaisuutensa....
Kaikki voi olla hyvin ja jotkut vaan herättää sen epävarmuuden. Ainahan se sitä itsetunnon heikkoutta on, sitä, että on pakonomainen omistamisen ja hallinnan tarve. Toista kun ei voi omistaa, vahtia eikä hallita, yrittää voi, mutta harvoin lopputulos on kovin hyvä. Sitten ollaan niin epävarmoja, ettei luoteta vapaaseen valintaan ja tahtoon.
En ole koskaan keksinyt siihen mitään parannuskeinoa, kai se on vaan sen ihmisen itse tajuttava.
Olen täysin varma että kukaan ihminen ei ole täydellinen.Kateus on kadehtijan oma sairas päähänpinttymä jonka fantasioi jotenkin tosi ikäväntuntuiseksi.Jotkut provosoivat hienostuneesti esiin toisissa kateuden tunteita,mutta silloinhan terve ihminen tajuaa välttää yhteentörmäyksiä.En itse ymmärrä rintakateutta ollenkaan,sillä edes Janina ei ollut muuta kuin ahkera Ultrabra-liivien käyttäjä.Niissä kuka tahansa tekee Bazoombasit ekalle vastaantulevalle paparazzikuvaajalle.Siis Wau-efektin,ottakaa tästä kuva..Kun alaviistoon suunnataan linssillä on valokuva täydellinen,mutta vain se valokuva.Kuvattu nainen voi riisua push-upit ja jestas mikä pannulappujen pettymys.