Eipä tällaisen kolmekymppisen naisen taida enää olla kannattavaa haaveilla miehestä ja parisuhteesta ja muusta tällaisesta. Jos sitä miehen jostain löytäisikin, niin ei se mies minua kuitenkaan halua ja rakasta, vaan on vaan tyytynyt minuun paremman puuttessa ja haaveilee niistä parikymppisistä mallivartaloisista kaunottarista (ja todennäköisesti ryntää heti pettämään, jos vain tilaisuus tulee). Ja eikös sitä väitetä, että miehen rakkaus riippuu naisen ulkonäöstä. Ja tästähän voikin sitten vetää sen johtopäätöksen, että se rakkauden kohde vaihtuu siinä silmänräpäyksessä kun kauniimpi nainen osuu kohdalle.
Kaitpa minun olisi kymmenen vuotta sitten oikeasti pitänyt olla vaativa prinsessa ja edellyttää miesten toteuttavan kaikki toiveeni. Nyt olisin todennäköisesti onnellisesti naimisissa rakastavan miehen kanssa. Sen sijaan erehdyin kohtelemaan miehiä reilusti, olemaan ystävällinen, enkä vaatinut mahdottomia. No, nyt sen sitten huomaa; ne kiukuttelevat vaatijat ovat saaneet miehen itselleen ja minä olen yksin. Hetkinen, miten tässä näin kävi, mitä minä tein väärin ?
Enkä minä edes vaadi mahdottomuuksia mieheltä, ainakaan omasta mielestäni. Tosin siitä olen nykyisin varsin epävarma, että mikä oikeastaan on miehen/miesten mielestä liikaa vaadittu ja mikä taas ei. Silloin tällöin kun olen huomannut pidettävän mahdottomana vaatimuksena jotain sellaista juttua, jossa ei mielestäni ole mitään ihmeellisen vaativaa
Kaitpa minun olisi kymmenen vuotta sitten oikeasti pitänyt olla vaativa prinsessa ja edellyttää miesten toteuttavan kaikki toiveeni. Nyt olisin todennäköisesti onnellisesti naimisissa rakastavan miehen kanssa. Sen sijaan erehdyin kohtelemaan miehiä reilusti, olemaan ystävällinen, enkä vaatinut mahdottomia. No, nyt sen sitten huomaa; ne kiukuttelevat vaatijat ovat saaneet miehen itselleen ja minä olen yksin. Hetkinen, miten tässä näin kävi, mitä minä tein väärin ?
Enkä minä edes vaadi mahdottomuuksia mieheltä, ainakaan omasta mielestäni. Tosin siitä olen nykyisin varsin epävarma, että mikä oikeastaan on miehen/miesten mielestä liikaa vaadittu ja mikä taas ei. Silloin tällöin kun olen huomannut pidettävän mahdottomana vaatimuksena jotain sellaista juttua, jossa ei mielestäni ole mitään ihmeellisen vaativaa
Vastaukset 44
Vanhimmat
Sulla on siis ollut miehiä, mutta et ole kiinnostunut yhdestäkään niistä tarpeeksi, jotta olisit sitouttanut miehen? Taas kerran: laskekaa naiset rimaa.
Ei ikinä lasketa rimaa.
Viimeksi perääni huuteli joku kaatokännissä oleva puliukko. Eli pitääkö minun tästä nyt sitten päätellä, että tasoani ovat rappioalkoholistit...
Mitä tuo "laskekaa rimaa" tarkoittaa? Katsos kun me naiset haluamme rakastua. Menemme parisuhteesen mieluiten sellaisen kanssa jota rakastamme (aluksi olemme ihastuneita). Tyyppi, johon emme ole rakastuneita, ei herätä meissä mitään mielenkiintoa. Tarkoittaako tämä riman lasku nyt sitten sitä että pitäisi mennä parisuhteeseen vaikka ei ole rakastunut?
Hei haloo
Onneksi joku uskaltaa sanoa totuuden. Sitä tämä elämä on... naisilla. Suomessa.
Olet ruma nyt ja olet aina ollut ruma.
Epäilet siis joitakin sinkkunaisia rumiksi. Millä ratkaiset sen ongelman jos olisin? Tai jos ei olisi mutta ei silti toimi?
Kuntoilulla ja tarvittaessa kirurgialla.
Okei. Asia selvä.
Ja jos ei nekään auta saat olla paikalla vastaamassa mitä seuraavaksi. :D Parin vuoden päästä.
Jos vaan on pitänyt itsestään huolta muutenkin kuin ruokkimalla säännöllisesti.
Teinitytöt on toki silleen kauniita mutta ei se tarkoita että se on aikuiselle miehelle ainoa arvo maailmassa - kun vaan viitsit lukea tän palstan tekstejä niin näet mitä mieltä nuoret miehet on ikäluokkansa naisista - eipä ole kovin kaksista luettavaa. Lähdetään nyt siitä että alle kaksvitosista naisista ei ole mihinkään ja tätä sääntöä on tullut testattua jo tarpeeksi elämän aikana.
Se mitä mies kaipaa naisesta on ns. laatu. Jos nainen on pitänyt huolta itsestään ja hänellä on miellyttävä vartalo ja hän on henkisesti kypsä ja konstailematon niin siinä on todellista arvokasta laatua. Kuinka sellaista voi vaihtaa "parempaan" jos "parempi" on vain tuoreempi kuori mutta täysin keskeneräinen sielu?
Eli katso peiliin. Oletko läsä? Jos olet niin hankkiudu eroon siitä.
Sitten ala seurailemaan muita naisia - oikeassa elämässä tai vaikka netissä ellet parempaa keksi. Katso mistä miehet motkottavat heille - ja tee toisin. Tällä tavoin olet saavuttanut parissa vuodessa tilan jossa olet a) Kohtuullisen näköinen ja b) Erittäin miellyttävä miehelle henkisesti, helppo tutustua, oiva napata kainaloon.
Ja sitten koita sellaista temppua että alat luottamaan miehiin muttet sinisilmäisesti. Sähän ammut äijät alas ennenkuin edes olet tavannut ketään? Siis toki - sikoja on joukossa, aivan taatusti. Mitä sitten? Katsele "kuvastoa" kunnes löytyy joku joka ei ole.
Miespelkoisuus on yksi asia mikä karkoittaa miehen - myös ne jotka ovat sinusta aidosti kiinnostuneita ja luonteiltaan sitä hyvää kumppanimateriaalia. Jos karkoitat heidät negatiivisuudella niin et koskaan todellakaan "kelpaa" kenellekään. Vähiten itse itsellesi ajatuksena että olisit mieluisa kumppani jollekulle.
Mulle jäi mieleen kirjoituksesta että henkisesti pitäisi olla täysin helposti käsiteltävä lammas ja läsä pois, auttaakohan sekään kiinteytys. Miehen vaatimuksia ei täytä kukaan jos on oikein vaativa mies?
Sellaisen kaverin kohteeksi joka ei vaadi liikoja vaan sopivasti.
Siis voit sä olla just sellainen kuin haluat mutta mitä epämiellyttävämmäksi sut koetaan jossain suhteessa sitä vähemmän sulle tulee hyviä tilaisuuksia - jos lainkaan.
Kyllä, meillä miehillä ON todellakin mieltymyksiä. Pointti on se että osa meistä on helvetin tyytyväinen hyvään eikä vaihda pois koska tietää sellaisen arvon, ja osa on ikuisia vaikeita teinejä joille mikään lelu ei ole riittävän hyvä.
Ihan samanlaista kriisiä se on pohjimmiltaan sinkkuna olevalla miehelläkin naisten vaatimusten kanssa eläessä, samalla kun hyvät vuodet vaan hupenee ja V-lkäyrä kohoaa.
Olen ihan kaunis, mutta haluan aina parhaan miehen. ;) Ei se muiden mielestä ole silti paras.
Sitten haluat. Toivottavasti saat.
Minusta paras nainen on sellainen joka on sekä saavutettavissa että kaikin puolin ok nainen paikallaan ja tykkää musta. Enempää en viitsi rimaani alentaa.
on se, että muuta kaikki itsessäni ja sitten saat "palkinnoksi" miehen, jolle pinta on tärkein.... Ei kuulosta kovin hyvältä diililtä mun korviin...
Mun unelmatilanne olisi se, että tapaisin miehen ja hän ei olisi minusta edes pientä hiukkaa kiinnostunut. Sitten kun tutustuisimme ja hän oppisi tuntemaan minut, vasta silloin hän kiinnostuisi. Taitaa olla turha toivo suomalaisten miesten seurassa.
Ap:lle. Luulen, että ellet ole poikkeuksellisen hyvin säilynyt, niin ei ainakaan seksuaalista kiinnostusta kukaan mies tunne ikäiseesi. Minä olen saman ikäinen ja kummasti alkaa löytymään ryppyä jos toistakin ja painovoima on tehnyt temppunsa rinnoille. Ei näillä eväillä pysty kilpailemaan parikymppisten kanssa. Toisaalta, miksi edes haluaisin elämääni jonkun, jolle tärkeintä naisessa on terhakat rinnat ja tiukka perse!
Mä olen myös aina ollut mukava kaikkia ihmisiä kohtaan ja palkintona oli se, että miehet kertoivat mulle surujaan, kun prinsessat kohtelivat heitä kuin roskaa. Miehet syyttää naisia että vain pelimiehet kelpaa, mutta ei se ole yhtään eri tavalla toisinpäin.
"Ap:lle. Luulen, että ellet ole poikkeuksellisen hyvin säilynyt, niin ei ainakaan seksuaalista kiinnostusta kukaan mies tunne ikäiseesi. Minä olen saman ikäinen ja kummasti alkaa löytymään ryppyä jos toistakin ja painovoima on tehnyt temppunsa rinnoille. Ei näillä eväillä pysty kilpailemaan parikymppisten kanssa. Toisaalta, miksi edes haluaisin elämääni jonkun, jolle tärkeintä naisessa on terhakat rinnat ja tiukka perse!"
Ei voi olla totta. Ehkä ei voi kilpailla parikymppisen kanssa sileydessä, mutta tuo väitteesi ettei seksuaalista kiinnostusta olisi on aika outo. Kyllä miehiä kiinnostaa. Ryppyvoiteitakin on muutama olemassa.
Se on sitten muusta kiinni, esim. lässyttää miehille liikaa jos ei seksi kiinnosta. Ei kaveri tarvitse olla jokaiselle. Eikä kaverinainen. Vähän jos itseään laittaa niin kiinnostusta on, ei se niin rajua pitäisi olla ne ikä muutokset. Myöhemminkään.
Että älä viitsi latistaa nais sukupuolta, itsetuntohan ylös pitäisi kaikille saada! Miehet arvostavat itseään myös joka tilanteessa. Tietysiti vakavien suhteiden kanssa voi olla ongelmia joillakin kolmekymppisillä naisilla mutta tekee parhaansa ei muuta voi.
Jos sinä haluat elää fantasiamaailmassa, niin se on sinun oma valintasi. Kuitenkin realiteettia on se, että jos mies voisi ottaa kenet tahansa, niin jokainen mies valitsisi alle kaksikymppisen. Meidät kolmekymppiset otetaan vain ja ainoastaan, kun omat resurssit ei riitä nuorempiin. On ihan biologinen fakta, ettei mies voi tuntea seksuaalista halua vanhaa naista kohtaan. En minä siitä tykkää yhtään sen enempää kuin sinäkään, mutta niin se vain menee.
Naiselle tulee ryppyjä vanhetessaan, mikään määrä ryppyvoiteita ei tee muuta kuin hiukan hidastaa tuota prosessia. Onhan noita ikääntyneitä Hollywood kaunottaria, joilla on kaikki keinot käytössään, kirurgia mukaanlukien, eivätkä ole hekään rypyiltä välttyneet.
Miesten itsearvostus on valitettavasti useimmiten täysin harhaista, joten sellaista en voi toivoa kenellekään naiselle.
"Mun unelmatilanne olisi se, että tapaisin miehen ja hän ei olisi minusta edes pientä hiukkaa kiinnostunut. Sitten kun tutustuisimme ja hän oppisi tuntemaan minut, vasta silloin hän kiinnostuisi. Taitaa olla turha toivo suomalaisten miesten seurassa."
Onko sinulla tarjota mitään miehelle? Miksi mies jaksaisi alkaa ottamaan sinusta selvää, jos ei kiinnosta pätkävn vertaa tehdä jotain asian eteen (eli kehittää niitä puolia itsessään, jotka tuottavat miehelle mielihyvää)?
"Ei näillä eväillä pysty kilpailemaan parikymppisten kanssa. "
No tuolla asenteella ei kyllä voi kilpailla kuin jämäpaloista.
"Mä olen myös aina ollut mukava kaikkia ihmisiä kohtaan ja palkintona oli se, että miehet kertoivat mulle surujaan, kun prinsessat kohtelivat heitä kuin roskaa. Miehet syyttää naisia että vain pelimiehet kelpaa, mutta ei se ole yhtään eri tavalla toisinpäin."
Sulla on perinteinen kaveripojan ongelma, mutta toisinpäin. Eli kyllä tuokin ovi toimii kumpaankin suuntaan.
"Onko sinulla tarjota mitään miehelle? " On, mukava, kiltti ja hauska luonne, älyä ja sivistystä.
" Miksi mies jaksaisi alkaa ottamaan sinusta selvää, jos ei kiinnosta pätkävn vertaa tehdä jotain asian eteen (eli kehittää niitä puolia itsessään, jotka tuottavat miehelle mielihyvää)?" Jos tarkoitat ulkonäköä, niin mitä ihmettä kuvittelet minun tekevän pinnallisella miehellä? Ei minulle ole sellaisesta miehestä mitään iloa, joten toivottavasti tosiaan näytän siltä, että älyävät pysyä kaukana.
30 vee ei ole vanha. 10 vuodessa kaksikymppinen on kolmekymppinen, hyvin nopeasti. Myyttejä liikkuu ja sä levität niitä. On miehiä jotka arvostavat itseään, ja myös naista.
Ja eikä millään pahalla mutta ikäiseni miehet myös ovat seksuaalisesti kiinnostuneita ja muutenkin. Jos joku etsii vain alle parikymppisiä kannattaa miettiä mihin myytteihin se liittyy, tai onko taipumusta ihan vaan muuten nuorempiin. Malesiassa ym maissa etsitään jotain neitsyttä suurinpiirtein, mutta tämä on länsimaa... ja ajattelava mies kyllä tajuaa muutkin mahdollisuudet. Arvostaen.
No minkäs teet.
Naisena jatkat vain passiivista elämääsi ja torjut ne miehet jotka tekevät aloitteita sinun suuntaasi. Kun eivät vaan jotenkin... vedä jalkoja alta.
Vaan oleppa kaltaiseni kolmikymppinen mies. Joka nuorempana kohteli naisia kunnioittavasti, oli kiltti ja valitettavasti se mukava mies, liian mukava. Eli en koskaan päässyt mukaan parisuhdeleikkiin. Tunnen kyllä monta alkoholistia, pelimiestä ja vaimon hakkaajaa joilla ei ole naisia puuttunut.
Tässä tilanteessa peli on tosiaan menetetty. "Siis etkö ole edes asunut naisen kanssa". Näiden sanojen jälkeen jokainen mahdollinen kiinnostuksen kohteena oleva nainen katoaa kuin pieru saharaan.
kolmekymppiset naiset ovat poikkeuksetta ties monen miehen nussimia läsähtäneitä ämmiä. Hyh, hyh.
Naisen tulee olla nuori, kaunis ja koskematon miehen tavatessa hänet, muuten suhde ei kestä. Niin se vain on. Kokeile etsiä itseäsi 10-20v vanhempia miehiä, he voivat nähdä noita ominaisuuksia sinussa.
"Kaitpa minun olisi kymmenen vuotta sitten oikeasti pitänyt olla vaativa prinsessa"
Sekoitat asioita. Ei vaativuus naisesta tee miehen silmissä haluttavaa. Sun ongelma on tainnut olla, ettet ole ollut riittävän aktiivinen. Sanoppas, montako deitti-ilmoa olet tehnyt, monellako trefillä olet ollut? Sitten, jos olet vähän nirso, ei siinä mitään väärää, mutta sitten täytyy olla vielä aktiivsempi: flirttailla, tehdä aloitteita jne.
Ei ole vielä liian myöhäistä. Mutta nyt aktivoidut ja alat miettimään keinoja, joilla tutustua miehiin.
"Sekoitat asioita. Ei vaativuus naisesta tee miehen silmissä haluttavaa. Sun ongelma on tainnut olla, ettet ole ollut riittävän aktiivinen. Sanoppas, montako deitti-ilmoa olet tehnyt, monellako trefillä olet ollut? Sitten, jos olet vähän nirso, ei siinä mitään väärää, mutta sitten täytyy olla vielä aktiivsempi: flirttailla, tehdä aloitteita jne.
Ei ole vielä liian myöhäistä. Mutta nyt aktivoidut ja alat miettimään keinoja, joilla tutustua miehiin. "
Jep jep, ja sitten mies naureskelee kavereilleen kuinka nainen (minä siis) jahtaa häntä epätoivoisena. Eli pelko siitä, että nolaan itseni, estää aika tehokkaasti aloitteiden teon. (Lisäksi minulle tulee jostain syystä aloitetta yrittäessäni aina sellainen tunne, että teen jotain väärää.)
Joitain kertoja olen yrittänyt, mutta lopputuloksena on ollut vain erittäin vaivautunut tunnelma, jossa minä yritän keksiä jotain sanottavaa, ja mies vaikuttaa lähinnä ihmettelevän että, mitä h...vettiä olen tullut häiritsemään häntä.
En minä sitä väitä ettenkö haluaisi tehdä aloitteita, tai että olisin sitä mieltä, että aloitteet olisivat vain miesten heiniä. En todellakaan. Olisihan se hienoa, että tosta noin vaan uskaltaisi mennä juttelemaan kenen kanssa vaan, ja aina keksisi jotain fiksua ja hurmaavaa sanottavaa tilanteessa kuin tilanteessa. Ja kenties olisin löytänyt sen miehenkin itselleni. No kuka senkin nyt sitten tietää.
Olisi kyllä kiinnostava tietää, että paljonko parisuhteista on syntynyt miesten ja paljonko naisten aloitteesta. Valitettavasti kun on myönnettävä, että ainakin välillä minusta tuntuu siltä, että minussa on jotain vikaa, jos joudun olemaan se aloitteellinen osapuoli, sillä naisen kait pitäisi kyetä olemaan niin kerta kaikkisen hurmaava, että mies haluaa lähestyä häntä. (Jeps, myönnän olevani hitusen vanhanaikainen tietyissä asioissa)
Sinun todellakin pitää osata jutella miehille, joita menet iskemään. Minä olen miehenä väsynyt siihen, että naisia pitää aina ja joka saamarin tilanteessa "tulkita". Olen lakannut yrittämästä, koska ne rivien tai korvien välit ei vaan aukene mulle, kun en osaa ajatella spiraalimaisesti. Siis avaa suusi.
Harjoittele kiinnostavaa dialogia epäkiinnostavien miesten kanssa kaveripohjalta, niin ei mene luu kurkkuun tositilanteessa. Homma toimii, noin minä löysin aikanaan naisen itselleni.
Laske kuule sitä epätodellista odotustasoasi varsinaisen oman tasosi tasalle. Et ole sen kummee tavalinen tussutiina kuin muutkaan joten jos kiinnostaa hakkaajat ja muut sekopäät niin ota ne. Vai ei ole löytynyt kemiaa... tuu tänne niin parin päivän hakkaamisen jälkeen löytyy sultakin sitä kemiaa.. Vitun tonttu
"Jep jep, ja sitten mies naureskelee kavereilleen kuinka nainen (minä siis) jahtaa häntä epätoivoisena."
Ei mies naureskele. Takertuminen ei silti auta, jos aloite ei näytä tuottavan tulosta, anna olla.
"Eli pelko siitä, että nolaan itseni, estää aika tehokkaasti aloitteiden teon. (Lisäksi minulle tulee jostain syystä aloitetta yrittäessäni aina sellainen tunne, että teen jotain väärää.)"
Aivan sama ongelma on miehillä.
Deitti-ilmojako et ole kokeillut? Baareissa tutustunut miehiin? Kannattaa ilman muuta kokeilla muitakin tapoja kuin etsimällä seuraa baareista.
"Olisi kyllä kiinnostava tietää, että paljonko parisuhteista on syntynyt miesten ja paljonko naisten aloitteesta."
Parisuhteista varmasti noin 90 prosenttia syntyy miehen aloitteesta. Lopuissa 10 prosentissa tapauksista on yleensä tilanne se että aloitteen tekevä nainen tuntee miehen jo ennestään jotain kautta ja mies on jo antanut merkkejä kiinnostuksesta eli nainen ei tee aloitetta riskillä vaan hänellä on jo hyvä aavistus että mies ei tule antamaan pakkeja.
"Valitettavasti kun on myönnettävä, että ainakin välillä minusta tuntuu siltä, että minussa on jotain vikaa, jos joudun olemaan se aloitteellinen osapuoli, sillä naisen kait pitäisi kyetä olemaan niin kerta kaikkisen hurmaava, että mies haluaa lähestyä häntä. (Jeps, myönnän olevani hitusen vanhanaikainen tietyissä asioissa)"
Myönnät olevasi vanhanaikainen mutta myönnät olevasi myös itserakas prinsessa.
"Myönnät olevasi vanhanaikainen mutta myönnät olevasi myös itserakas prinsessa."
Eli että naisen ujous on itserakkautta, mutta miehen ujous taas ei.
Mielestäni tällä palstalla vauhkotaan ihan liikaa aloitteen tekemisestä. Ainahan suhteen syntymiseen tarvitaan kaksi, eli jompikumpi tekee aloitteen ja toinen reagoi (toivottaavsti positiivisesti) siihen. Ilman tätä vastakaikua ei mitään synny ... eli eiköhän mies ja nainen ihan yhdessä luo suhteensa! Jotenkin tuntuu että sekä miehet että naiset haluavat että toinen tekee kaiken! Ja vielä sen verran, että tilannetajua tarvitaan ... jos tekee aloitteen, mutta toista ei näytä kiinnostavan, se pitää tajuta ja sitä tulee kunnioittaa! Ja tietty tilannetajua myös sen suhteen kenelle tekee aloiteen ... ehkäpä sille avoimen oloiselle hymyilevälle, juuri sinua vaivihkaa vilkuilevalle tyypille, eikä sille mutruhuulelle joka tuijottaa tuoppiaan tms ...
sinulle tulee epävarma olo koska miehet ei kiimaisina yritä iskeä sinua, se on narsistin merkki. Lopeta valittaminen ja tee itse niitä aloitteita tai ala lesboksi jollei pelin säännöt miellytä.
"Mielestäni tällä palstalla vauhkotaan ihan liikaa aloitteen tekemisestä."
Kuinka niin? Mielestäni siitä ei puhuta ollenkaan tarpeeksi. Sitä ei lasketa mukaan että naiset narisee kun miehet ei tee aloitteita.
"Ainahan suhteen syntymiseen tarvitaan kaksi, eli jompikumpi tekee aloitteen ja toinen reagoi (toivottaavsti positiivisesti) siihen."
Olipa taas niin diplomaattisen manipuloivasti ilmaistu. :) 90 prosentissa tapauksista se aloitteen tekevä "jompikumpi" on mies.
"Ilman tätä vastakaikua ei mitään synny ... eli eiköhän mies ja nainen ihan yhdessä luo suhteensa!"
Eivät luo, vaan melkein kaikki vastuu niiden syntymisestä on sysätty miesten harteille. Voit kirjoittaa kauniita sanoja niin paljon kuin tykkäät muttei se todellisuutta miksikään muuta.
"Jotenkin tuntuu että sekä miehet että naiset haluavat että toinen tekee kaiken!"
Tuntemuksesi ovat väärässä. Korjaan lauseesi vastaamaan todellisuutta: Naiset haluavat, että miehet tekevät kaiken!
"Ja tietty tilannetajua myös sen suhteen kenelle tekee aloiteen ... ehkäpä sille avoimen oloiselle hymyilevälle, juuri sinua vaivihkaa vilkuilevalle tyypille, eikä sille mutruhuulelle joka tuijottaa tuoppiaan tms ..."
Suurin osa naisista ei koskaan tee aloitteita.
"sinulle tulee epävarma olo koska miehet ei kiimaisina yritä iskeä sinua, se on narsistin merkki. Lopeta valittaminen ja tee itse niitä aloitteita tai ala lesboksi jollei pelin säännöt miellytä."
Ja miksi minun täytyisi jahdata miehiä, jos muidenkaan naisten ei tarvitse ? Eli sehän tarkoittaa sitä, että minä olen muita naisia huonompi
Kappas, Miess1985 yrittää siinä kätkeytyä uuden nimimerkin taakse. Mites olis seuraavaksi "aivopieru?"
"Kuinka niin? Mielestäni siitä ei puhuta ollenkaan tarpeeksi. Sitä ei lasketa mukaan että naiset narisee kun miehet ei tee aloitteita"
Miehethän täällä kitisevät, että naiset eivät tee aloitteita, vaikka minä itse, ja muut tuntemani naiset kyllä niitä tekevät. Kuin myös miehet. Eli täällä kitisevät lähinnä ne, jotka eivät niitä itse osaa tehdä ja odottavat jotain ihme taikaiskua taivaalta.
"Olipa taas niin diplomaattisen manipuloivasti ilmaistu. :) 90 prosentissa tapauksista se aloitteen tekevä "jompikumpi" on mies."
Yritin siis sanoa, ettei se niin justiinsa kumpi ekana sanoo "moi", vaan se juttu joka siitä lähtee on se tärkeä asia. Dialogoiin tarvitaan aina kaksi, ja jos sitä ei synny "ei synkkaa".
"Tuntemuksesi ovat väärässä. Korjaan lauseesi vastaamaan todellisuutta: Naiset haluavat, että miehet tekevät kaiken!"
Eivät taatusti halua, ja kuka tampio rupee yksin suhdetta rakentamaan jos ei saa vastakaikua? Ihmiset ovat vain niin arkoja tekemään mitään itse - sekä miehet että naiset!
"Suurin osa naisista ei koskaan tee aloitteita."
Pointtini olikin se, että omalla käytöksellään TODELLAKIN voi vaiktuttaa siihen, tehdäänkö sinulle aloitteita vai ei. Pitää olla ns helposti lähestyttävä, olkoon sitten mies tai nainen, jos haluaa seuraa.
"Pointtini olikin se, että omalla käytöksellään TODELLAKIN voi vaiktuttaa siihen, tehdäänkö sinulle aloitteita vai ei."
Mutta kyllä se on surkea strategia miehellä odottaa naiselta aloitetta, käyttäytyy miten käyttäytyy.
...vertaat itseästi muihin naisiin. Sinä elät omaa elämääsi, muut omaansa. Jotkut pääsee elämästä helpomalla, jotkut löytää miehen pienemmällä vaivalla. Sellaista elämä on, mutta ei se ole mikään syy luovuttamiseen.
Älä ole hölmö. Ei se tarkoita, että sinä olet huonompi.
Kyllä, ihan keneltä vaan se on surkea strategia!
"Joitain kertoja olen yrittänyt, mutta lopputuloksena on ollut vain erittäin vaivautunut tunnelma, jossa minä yritän keksiä jotain sanottavaa, ja mies vaikuttaa lähinnä ihmettelevän että, mitä h...vettiä olen tullut häiritsemään häntä."
Tuo tarkoittaa vain yksinkertaisesti sitä, että teidän "kemianne eivät kohdanneet".
eikö se riitä että sanoo että on huono olo jos on?
Kuka yli 30v mies jaksaisi katsella 20v teiniä? En minä ainakaan.
Ei silläkään ole väliä kuinka paljon on kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta.
Olipa mies tai nainen, en usko että se "onko käynyt hyvä viuhka ihmissuhteissa" loppupeleissä merkkaa mitään.
Uskon että puolin ja toisin tärkeämpää on se minkälaisen kuvan ihminen itsestään antaa.
Siihen vaikuttaa moni asia.
Ulkonäöllä on oma osuutensa, jokainen voi tehdä sen eteen tarvittaessa jotakin. Jos ei viitsi pitää huolta itsestään, osoittaa ettei arvosta ihmisisä joiden kanssa on tekemisissä tai ei arvosta itseään.
Korosta parhaita puoliasi! Se piristää myös itseäsi, kohentaa itsetuntoa ja saat taatusti helpommin kontaktia muihin ihmisiin!
Käytös on toinen merkittävä seikka. Huomioi kannsaihmisiä, pyri olemaan myönteinen ja opettele keskustelemaan ihmisten kanssa jos ei se ole sinulle luontevaa. Toisia ihmistä kuuntelemalla oppii paljon elämästä ja ihmissuhteista. Sen voi opetella aluksi vaikka lasten tai vanhusten seurassa. Siitä tulee luonnollinen asia ja kuin huomaamatta tutustuu hyvin erilaisiin ihmisiin, ehkä eräänä päivänä myös siihen ihmiseen jonka kanssa huomaakin synkkaavan...
Itse olen huomannut että avoimuus ja iloisuus vaikuttaa niin että minua pidetään helposti lähestyttävänä, viehättävänä ja lämpimänä persoonana. Luonnostaan olen enemmän ujo, mutta olen onnistunut murtautumaan siitä ulos, opetellut seurustelemaan ihmisten kanssa. Itsevarmuus on kasvanut ja vastakkainen sukupuoli on sen jälkeen myös ottanut kontaktia paljon luontevammin.
Minulla "rima" on ollut tunnepuolella. Ulkonäöltään komeat miehet eivät sytytä ellei heissä ole jotakin enemmän... Hyväsydämisyyttä, huumorintajua, luotettavuutta ja tasapainoisuutta.
Sukulaissielu voi kävellä vastaan missä vaan... Ehkä ulkokuori ei alussa käännä päätäsi, mutta katse silmiin kertoo jo enemmän. Maailman komein mies/nainen on kuitenkin se johon joskus olet rakastunut, se joka rakastaa vilpittömästi sinua ja johon voit luottaa... Sitä kannattaa odottaa ja valmistaa itseään olemaan sellainen jota on helppo rakastaa.
Ja vielä: Ei kannata vatvoa liikaa sitä mikä elämästä puuttuu, vaan keskittyä niihin asioihin jotka tuovat iloa ja rakentavat sinua ihmisenä. Jos vaikkapa sinkkuudesta tekee liian suuren ongelman, alkavat kanssaihmisetkin helposti pitää sinua kummajaisena...jos itse korostat lakkaamatta sitä että sinulla on tämä ongelma! Ei sinkkuus ole parantumaton tauti... Se on monille ohimenevä elämäntilanne jossa on hyvätkin puolensa.
Koska on liian myöhäistä löytää "se suuri rakkaus"? Ei koskaan, niin kauan kuin on elämää jäljellä!