Perin isäni kuoltua verojen jälkeen noin 50 000. Nyt rahoista on syntynyt pienimuotoinen perheen sisäinen sota. Mieheni mielestä rahat on yhteisiä ja niiden käytöstä pitää päättää yhdessä. Hän haluaisi lähteä vuodeksi kiertämään maailmaa(josta olemme puhuneet unelmana). Minä taas ajattelen, että rahoilla pitäisi maksaa pois loppu asuntolainamme ja koen, että minulle on hieman suurempi oikeus päättää rahojen käytöstä, koska ne tulivat minun isältäni. Meillä on tähän asti ollut omat rahat, vain asuntolaina on yhteinen. Minustakin olisi ihanaa lähteä matkalle, mutta minusta se on myös liian vastuutonta, kun saatammehan joutua vaikka työttömiksi ja sitten menettäisimme ehkä kodinkin, jos lainaa on vielä maksamatta. Mieheni on minulle todella vihainen, minä taas ehkä itsekkäästi? pysyn omassa kannassani. Onko kenelläkään mitään ajatuksia, jotka voisi meitä auttaa?
Rahasta riitaa
devil's cash
60212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
teillä avioehto, ja jos on,tälläinen tilanne on yleensä siellä määritelty.
Terveellä järjellä ajateltuna, kukas se oli joka ne peri...
omaisuuden jakaminen avioerotilanteessa. Nyt ei taida olla kyseessä avioero.
Emme ole naimisissa. Mustakin mulla on niihin suurempi oikeus, mutta aloin ajattelemaan, että olenkohan nyt oikeasti ihan kamala itsekäs ämmä.
tulee voimaan jos avioliitto purkautuu. Siihen saakka täysivaltaisilla aikuisilla on omat rahansa.
todellakaan ole. Jos muuten maksat sitä asuntolainaa, pidä huoli, että kuitit on hyperselkeät. Näkyy, että olet silloin ja silloin maksanut tililtäsi rahoilla, jotka perit. Vahingosta viisastuneen neuvona :(
Ei tämä mikään laillinen ongelma olekaan, jos päätän että käytän rahat niin kuin haluan, niin mies ei voi minulle mitään. Se vain ei taida tehdä hyvää keskinäiselle suhteellemme.
Niin ajattelinkin tehdä, vaikka nyt en osaa ajatellakaan eroa, niin tilastot on liian surulliset. En vain voi ymmärtää, miten tästä nousi näin suuri riita. Mies vain mököttää, eikä suostu puhumaan!
Oli nimittäin uusperheessä mielenkiintoinen prosessi ehtoon liitettävine testamentteineen, ettei mitään siirtyisi alaikäisten kautta exille, jos vaikka henki lähtis.
Ja ajatus olikin, mitä ovat sopineet omaisuudesta. Senhän kuittaavat aina molemmat,eli molempien tahto.
olikin, että mitäs sitä tuli sovittua maista ja mammonoista.
Avioehto astuu voimaan vain avioerossa, joten se on paskapaperia mikäli liitto päättyy toisen kuolemaan. Kuolematilanteessa leskellä on lähtökohtaisesti aviopuolison oikeudet omaisuuteen, mutta niitä voi tietysti rajoittaa testamentilla.
ainakin aivan selkeä lause,että jos toinen kuolee, toimitaan tietyllä tavalla. Se on nimittäin eri kuin erotessa.
se on mitätön.
tarkensin vaan tuota juridista puolta, kun paljon on liikkeellä sellaista harhaluuloa, että avioituessa omaisuus laitetaan puoliksi.
Mä en osaa antaa neuvoja teidän suhteellenne. Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa, niin maksaisin myös lainat. Perustelisin sitä niin, että riippumattomuus pankista lisää onnellisuutta paljon enemmän kuin lainarahalla tehty matka.
lakimiehet sitä sorvasi ja maistraattiin kelpasi. Aivan sama.
ja sinä yksin päätät mitä niillä tehdään. Miehesi ehdotus on vastuuton, mutta miksi maksaisit omilla rahoillasi yhteistä asuntolainaa? Maksa vain oma osuutesi.
Meillä on lapsi, joten haluan maksaa lainan pois, koska haluan että lapsella on pysyvä koti. Musta vain tuntuu mahdottomalta tuhlata niitä johonkin, josta ei jää mitään konkreettista käteen.
Pankaa rahat tuonne.
:D Jos en nyt kuitenkaan, on meilläkin niille käyttöä. Nähtävästi liikaakin käyttöä!
muuten kirkon ulkomaanavun tilinumero.
ajateltuna, miten ois kompromissi?
Teette sen jonkun matkan, vaikka pidemmänkin johonkin ja lopuilla asuntolainaa pois.
Mä en raha-asioista kyllä riitaa saa aikaseksi, en sitten millään. Nää on aina näin ulkopuolisena hauskoja nää ihmisten "rahariidat", kun itse oon sellanen et mulle on ihan sama. Aika helposti suostuisin kyllä siihen mitä toinen sanoo, koska aina on kummassakin puolessa omat etunsa ja haittansa. Eli ihan sama.. Kerranhan täällä vaan eletään.. kannattaaks tätä elämää kuluttaa johonkin turhanpäiväiseen kinaamiseen? :)
Minä olen kuitenkin köyhästä kodista, isäni ei ollut maisemissa ja äiti oli köyhä, joten minulle raha ei todella ole ihan sama. Lainan maksun jälkeen jää muutama tonni käytettäväksi ja vaikka autokin pitäisi vaihtaa uudempaan, niin siitä olen valmis luopumaan. Meillä on lapsi, niin en voi ajatella, että ihan sama, lapsettomalle se on eri asia, kun ei ole vastuuta lapsen onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Musta tämä ei ole mikään turhanpäiväinen kina. Kerran eletään, mutta minä elän mieluummin kauniissa omakotitalossamme kuin vuokrakaksiossa. :)
tuon rahan sellasena "ylimääräisenä" rahana. Siksi sillä ei ois niinkään väliä. Normaalisti ois kummallakin omat tulot siihen päälle, jotka tähänkin asti on ollut. Ne on ne rahat, jolla eletään ja joilla on väliä, tottakai ihan jo lapsen kannaltakin.
Ihan sama kuin vaikka lottovoittop. Sekin ois sellaista ylimääräistä rahaa, joka ei oo pois normituloista mitenkään..
Mä ajattelen sen näin.
On vain tarpeellista ja tarpeetonta rahaa. Tarpeettomalla rahalla voi ostella Ferrareita ja maailmanympärimatkoja, mutta juuri nyt he tarvitsevat rahaa lainan maksamiseen.
lainanmaksu!
Ja tottakai jos toista rakastaa, ajattelee luonnollisesti, että ollaan yksikkö "me". Ei vaan minä ja mun rahat ja sinä ja sun rahat, vaan yksikössä ne on suurissa asioissa me ja meidän rahat.
Musta tuo on maailman luonnollisin asia, et puolisot maksavat toistensa puolesta asioita. Se on yhteiseen hyvään tarkoitettu, yhteistä tulevaisuutta varten.
Minusta kuitenkin on enemmän yhteistä hyvää ja yhteistä tulevaisuutta, että omistamme oman kotimme, kuin se, että olisimme yhdessä matkalla. Mun mieheni taitaa ajatella kuin sinäkin.
että ajatteleekin. Jos sekin on enemmän tällanen päivä kerrallaan-ihminen "Ei huolta huomisesta, nyt eletään tätä hetkeä"-tyyppi.
Mutta, niinkuin edellisessä viestissäni sanoin, niin lyhentäkää vaan sitä lainaa. Kyllä tosta rahasta nyt johonkin pieneen yhteiseen kivaan luulis hiukan irtoovan sen lisäksi.
miten te sen kanssa maapallon kiertäisitte? Eiks se ois fiksumpaa maksaa nyt se laina pois ja jatkossa laittaa vaikka lainan kustannusten verraqn säästöön sitä matkaa varten. Siinä ehtis lapsikin kasvaa...
Lapsi on vasta kolmevuotias. Emme menisi mihinkään vaaralliseen paikkaan, emmekä tekisi mitään extremeä. Niin minä juuri haluaisinkin tehdä kuin ehdotat. Varmaan teenkin, vaikka en tiedä mitä mies siihen sanoo.
3-vuotiaan kanssa matkustaminen on varmasti raskasta, väsyyhän se siihen. Jos se on sitten kiukuttelemista ja sitä, että sinä tai jompi kumpi jää hoitamaan sitä majapaikkaan toisen pyöriessä ulkona, ei se niin kivaa tulisi olemaan. Avatkaa vaikka uusi tili (tai sijoittakaa muualle) sitä matkaa varten, johon sitoudutte laittamaan rahaa joka kuukausi. Siinä kertyy samalla hätävara, jos jotain yllättävää tapahtuu.
Kai se nyt voi matkaa vähän siirtää? Ei 3-vuotias edes muista siitä juuri mitään vanhempana ja hieno kokemus se matka ois lapsellekin muistettavaksi.
Maksatte asuntolainan pois ja alatte säästää jollekin sijoitustilille jolle saa hyvää korkoa suunnilleen vastaavaa summaa maailmankiertoreissuun vastaavilla erillä kuin asuntolainaa on kuoletettu. Tällä tavalla talous ei horjahda taatusi mihinkään, saa säästöjä joko unelmia tai pahaa päivää varten ja entiset lainan korkomenot muuttuukin korkotuloiksi säästötilillä.
Siitä viidestäkytätonnista kyllä riittää yhdelle juhla-aterialle ravintolassa, pitkän kaavan mukaan. Syötä se mies ensin kunnolla ja sitten esitä tää idea. Täydellä vatsalla asiat on paaaaaaljon helpompi sopia.
Meillä on sitä lainaa suunnilleen 46 000 maksamatta, niin siitä jäisi johonkin matkaankin, mutta ei maailmanympärimatkaan, johon menisi varmaan koko summa. Mä olen ehdottanut tuota ihan samaa kuin sinäkin, mutta miestä harmittaa, että voisimme sitten lähteä vasta useamman vuoden kuluttua.
Aikaisemmin se matka oli unelma mutta kiitos tämän järjestelyn se voi olla jonain päivänä totta. Käytännön elämä tulee kuitenkin ensin - joten miehen kannattaisi olla hyvin kiitollinen tilanteessa että unelmat voivat käydä toteen vaikka siihen hetki voi mennäkin.
Rahojen kohtalo ei kuulu miehellesi mitenkään ja voit maksaa niillä omaa osuuttasi asuntolainasta.
Ap. ilmeisesti aikoo maksaa miehenkin osuuden, minkä takia ihmettelen suuresti miksi mies mököttää.
Mies haluaisi tunkea kokonaan sen hänelle kuulumattoman omaisuuden omaan peffaansa ja aikas turhaankin tarkoitukseen vieläpä. On se turha jos on muita velkoja vielä. Eka velat pois ja sitten vasta muita.
Juu, nimenomaan vain perinnönsaajan omaa osuuutta sillä pitää maksaa. Ei toisen osuutta, hän saa kyllä hyötyä siitä alentuneina korkoina tms.
Mä haluan maksaa koko summan siksi, että musta ne asuntolainan korot on vähän kuin heittäisi rahaa roskiin. Kyllä minä kuitenkin tavallaan ajattelen, että ne on meidän rahoja, mutta en niin paljoa, että suostuisin laittamaan kaiken lomaan. Meillä ei kuitenkaan ole mikään ruhtinaallinen palkka kummallakaan ja miehen töistä puolet porukasta on jo nyt lomautettu.
Mä olen juuri tuolla linjalla, että ensin koti kokonaan omaksi ja sitten voidaan käyttää rahaa johonkin turhempaankin.
Tyhmyytesi. Voi antaa ne vaikka suoraan äijällesi että se voi matkustaa kavereittensa kanssa vaikka Tallinnan ja hassata ne huoriin siellä :)
Ei ne ole teidän rahoja vaan sinun, ja sinun velvollisuutesi perinnön antajaakin kohtaan on se että teet niillä jotain selvästi itteesi hyödyttävää, etkä anna niiden kadota taivaan tuuliin etkä toisten taskuihin. Jos ne olis toisille tarkoitettu, niin ne olis niille annettukkin. Kyllä miehesi pystyy osuutensa maksaan päivärahoistaankin ja sä voit avittaa sitä pitämällä sen ruuissa. Ei tuossa ole mitään ongelmaa ellei toinen, siis se jolle ei rahat kuulu, heittäydy erittäin ahneeksi. Jos heittäytyy, kannattaa siitä tehdä johtopäätöksiäkin. Itse en missään nimessä mene kärkkyyn toisen rahoja tai perintöjä. Se on moraalitonta.
Noissa yleensä käy vielä niin että muutaman vuoden päästä tulee ero, ja rahat on hukkunut. Sitten ottaa lujaa päähän ja harmittaa "oi,miksiolinniintyhmä..??
Mutta tee ihan miten haluat, mutta nyt et sitten voi enää sanoa muutaman vuoden päästä etteikö sua oltais varoitettu :)
Niin kyllä minä olen eron varalta aikeissa pitää huolen, että on selvää, että olen aikanaan maksanut enemmän asunnosta. Mutta ajattelen, että ne säästyvät korkorahat on mieheltäkin meidän perheen hyväksi. Ja rehellisesti sanoen myös pelkään, että tilanne vain pahenisi, jos minulla ei enää olisi velkaa ja hänellä olisi.
omistatte asunnon (kiinteistön/osakkeet) puoliksi, niin ei ole väliä kuka sen lainan on maksanut. Jos maksat pankkilainan pois, niin lainaa miehellesi (vaikka korottomasti) hänen osuutensa, niin turvaat selustasi eron varalle.
Vaan visusti talteen, jotta mahdollisen eron sattuessa osataan osittaa oikein eli sulle isompi määrä.
Siinä mielessä tuo lainanmaksaminen on parempi idea, vaikka kokonaan siihen laittaisit ne rahat, että niistä jää sitten ne kuitit joilla saa muutettua jakosuhdetta. Jos ne rahat hassaa elämiseen ja matkusteluun, ei jää mitään vaan jako menee tasan. Voi mennä vaikka sillain että jos miehes saa jossain vaiheessa 10 000e ja maksaa sillä lainaa, niin osituksessa se saa enemmän vaikka sun isompi potti meni elämiseen.
taata asunto, eli käyttää järkevästi.
Ja kuten mainittu. Katso, että kuiteista löytyy sinun nimesi.
Mikäli tulee työttömyyttä, siinä vaiheessa ei tarvitse laskea jokaista senttiä.
Kuten on jo mainittu, sinä perit isältäsi nuo rahat ja ne on sinun.
Miehesi lienee enemmän kateellinen kuin vihainen siitä, että sinulla on enemmän käyttövaraa, mitä hänellä.
Ja siksi hän käyttäytyy, miten käyttäytyy.
Toivottavasti ei ole kateellisuutta, se olisi kurjaa. En minä kuitenkaan niitä rahoja mihinkään omaan hemmotteluun aio käyttää, vaan yhteiseen kotiin. Musta tuntuu, että miehellä on ehkä jonkinlaista alemmuudentunnetta tässä mukana, vaikka minusta siihen ei ole syytä. Tienaan muutaman satasen enemmän ja se on ennenkin aiheuttanut huonoa fiilistä, koska mieheni kai ainakin alitajuisesti ajattelee, että miehen tulisi ansaita enemmän. Toisaalta luulisi, että silloin hän ei haluaisi mitään näistä rahoista. Toivon, että hän puhuisi asiasta kanssani, että saataisiin jokin selvyys.
Taitaa miestä vituttaa, kun tyttöystävä sai kivan summan rahaa. Vähän niin kuin lottovoiton. Raha tekee ahneeksi, kuten näemmä puolisosi. Olisiko miehesi valmis tekemään saman sinulle, jos hän perisi rahat ja hän haluaisi matkalle ja sinä maksaa lainan? Veikkaanpa, että löytäisit itsesi hyvinkin pian maailmanympärimatkalta.
Turha sitä on myöskään katsella miehen mököttelyä, se on pikkulasten tapa saada tahtonsa läpi, ei aikuisen miehen tapa asettua sinun asemaan ja ymmärtää sinua ja aikomuksiasi sekä ehkä antaa periksi (hammasta purren) ymmärrettyään sen, että ne ovat kuin ovatkin SINUN rahojasi. Älä anna periksi, ajattele lapsenne ja myös teidän itsenne tulevaisuutta!
Niin luulen, että tulen tekemään vaikka pelkään, että se vain pahentaa tilannetta. En kuitenkaan voi käyttää rahoja asiaan, jonka ajattelen tässä tilanteessa olevan tuhlausta, kun rahoille on oikeaakin käyttöä. Aivan varmasti olisin jo lentokoneessa, jos asiat olisi toisinpäin. :)
silloin, kun sitä on liian vähän ja äkillinen saanti.
Periaatteessa sama saitko sen perintönä tai olisitko voittanut lotolla/arvalla tmv.
Kolmivuotiaan lapsen kanssa matka ei välttämättä ole niitä helpoimpia, vaikka kävisitte vai turvallisissa maissa.
Mutta miten lopulta luokitellaan "turvallinen maa"?
Maailman voi myös kiertää siten, että suunnittelee matkareitin ja sitä mukaan etsii työpaikan.
Näin saa käsityksen omalta osalta maiden toiminnasta ja matkakassakin täyttyy.
juttuja, kyllä. Mutta se on niin, että kun rahaa on jollain, siitä riidellään aina. Omat rahat? Mitä ne on? Onko miehellä omaa rahaa? Jos on, ei luulis vinkuvan.
Jos maksaa velat pois, voi olla joskus mahdollista kiertää maailmaa omilla rahoilla. Jos lähtee nyt on se sama kuin menisi velaksi.
Meillä on niin, että molemmilla on omat rahat ja oma pankkitili ja lisäksi yhteinen tili, johon molemmat laittaa saman verran ja sieltä maksellaan lainaa ja ruoat ja lapsen menot. Loput saa kumpikin käyttää haluamallaan tavalla.
Lisäksi jos maksan velat, niin ne korkorahat säästyy kokonaan.
Oletko laskenut, paljonko niissä korkorahoissakin säästäisit? Kirjoita paperille vaikka kaikki nämä lainanpoismaksamisen hyvät puolet ja näytä lappu miehellesi. Lainanmaksussa kun ei ole mitään huonoja puolia, joten voitat tämän kinastelun mennen tullen. Miehesi on aika myöntää olevansa väärässä, vaikka kipeää ja kolhun egolle tekisikin :)
Tuo on hyvä idea. En ole vielä ajatellut, kun tämä on niin tuore asia. Tämä miehen reaktio tuli mulle niin täytenä yllätyksenä, että senkin takia olen ollut vähän lamassa.
mäki maksasin velta pois..vaikkaki mä olen sanonu vanhemmilleni etten taho periä yhtään mitään..elikkäs niien talot etc muu omaisuus tulee niien tuhlata eläessään..en halua periä mitään..=o)
..vaiks ainoa perillii olenki..
mu muilla oliki jo hyvii ehotuksii..joteka eipä oo paljokaa lisäiltävää..=o)
lahjoittaa talonsa ja muun omaisuutensa Miehen logiikka ry:lle miittejä yms. ryyppäjäisiä varten.
ne tuhlatkoo itte elämäsä aikana tienaamasa varat..en mä niit tartte..mullon oma omaisuus jo hankittuna..=o)
...nuorena ko alottaa nii kerkee..
=o)
musta on tyhmää kyttää kenekää omaisuutta perinnöksi..romuu se kaikki vaa on mitä niilt jää..loppuviimeksi..ja vaikka ne rahaksiki saa muutettua nii emmä ainaskaa tartte niit..mieluusti he käyttäköö ite nautiskeluu vaikka sitte vanhoina..taikka kun sillee tahtovat..ei ne mun ole..=o)
mä oon niit neuvonu myymää sitte myöhemmi ko on hyvä taloudellii tilanne suomes nii talosa ja ostaa jonku edullisemman mökin omaks..mis ei ole nii pal kuluja ko tossa ja mällää ne loput rahat niiko lystää itte..mitä saapi myynneistään..eteki ku ovat sitte eläkeläisii..eikä työtkä velvota..=o)
sinunkin omaisuutesi, koska äkkiähän se raha aina kuluu ja talotkin kuluvat. Pistäs asia mietintämyssyn alle.
meki mällätää tää omaisuus sitte kun olla vanhoja taikka halutaa lähtee suomesta viettelee lokosii eläkepäivii ukon kans etelää..=o)
..kun ei oo niit perillisiikää nii mikäs meit pitelee me mennää mihin tahotaa..ja muutetaa omaisuutta käteiseksi sit mukaa kun sille sitte tuntus..=o)
...nää on sijotuksii eikä näihi piä kiintymän..mistä saapi voittoa nii poies vaan..=o)
mu teille mä en anna mitää..kahvet voisin tarjoo jossaki jos nähtäs..sii kaik..
=o)
teidän ottolapsia ja Taivaan isä määräsi teidät antamaan meille sen, mikä teidän on!
hilijaa...emmä ole teitä penskoikseni tahtonnu ja taivaanisää en uso muuteskan..=o)
jotta..yym..
voit kuitenkin antaa vanhempiesi tiedot, niin voimme yhdistyksen nimissä ehdottaa perintöomaisuudellemme yleishyödyllisen käyttötarkoituksen. Net Forum Addict Experimental Rehabilitation Centerissä olisi tarkoitus vieroittaa nettiaddikteja tarjoamalla heille sijaisriippuvuus kotimaisin tuottein ja ennennäkemättömin menetelmin.
tyhmiä et ne maalimalle ne rahat laittas..=o)
...ei menis lävitte..isukki jahtais poies tommoset ehottelijta...taikka sulkis luurin..
=o)
Ei mulla tulis mieleenkään alkaa tappeleen naisen rahoista, varsinkaan tuhlaamistarkoituksessa! Noin iso raha kuuluu sijoittaa järkevästi.
Itse jakaisin rahan niin että puolella tai kahdella kolmanneksella lyhentäisin lainaa, jäljelle jäävästä sijottaisin suuren osan ja vähän käyttäisin huvituksiin.
Varsinkin kun ette ole edes naimisissa, ei miehellä ole asiaa sun rahoihisi!