En saa mielestäni tuota mieheni ystävää.. tai voin kai jo sanoa että hän on meidän molempien ystävä, sen verran kauan kuitenkin jo tunnettu.. sanotaan tätä ystävää nyt vaikka Mikoksi ja miestäni Olaviksi (nimet on siis vaihdettu..)
Ollaan seurusteltu Olavin kanssa n. 4 vuotta, josta ollaan yhdessä asuttu 3 vuotta, meillä on omakotitalo, eläimiä, lapsi tuloillaan ja kaikki tuntuu olevan hyvin, mitä nyt vähän rahahuolia. Mikon olen tuntenut lähes yhtä kauan kuin mieheni. Nyt tässä viime kuukausien aikana ajatukseni harhailevat jatkuvasti Mikkoon, näen unia hänestä monta kertaa viikossa.. Oloni on aina todella vaivaantunut jos olen sekä mieheni että Mikon seurassa.. ajatukset harhailevat ja haluaisin vain olla Mikon lähellä.. Hän usein hymyileekin minulle, katsoo syvään silmiin puhuessaan, naurattaa ym. Olo tulee kiusaantuneeksi ja yleensä lähden pois paikalta kokoamaan ajatuksia.. Toivoisin tämän menevän ohi, mutta samalla toivon että Mikko tekisi aloitteen..
huomaan, että kiukuttelen jo miehellenikin asioista jotka eivät ennen ole minua vaivanneet, mielessäni ajattelen aina että "ei Mikko tuollainen vaan ole" tai "olisi se mikko parempi mies minulle" tms..
Meneekö tämä ajallaan ohi? Pitäisikö minun vaan välttää tilanteita joissa joudun Mikon seuraan? Tuntuu kuin Mikolla olisi jotain tunteita myös minua kohtaan, hän vilkuilee välillä minua, seuraa mitä teen, jää välillä tuijottamaan kauempaa ym., tai sitten kaikki on vain toiveajattelua... huoh.. mitähän tämänkin kirjoittaminen taas hyödytti?
Ollaan seurusteltu Olavin kanssa n. 4 vuotta, josta ollaan yhdessä asuttu 3 vuotta, meillä on omakotitalo, eläimiä, lapsi tuloillaan ja kaikki tuntuu olevan hyvin, mitä nyt vähän rahahuolia. Mikon olen tuntenut lähes yhtä kauan kuin mieheni. Nyt tässä viime kuukausien aikana ajatukseni harhailevat jatkuvasti Mikkoon, näen unia hänestä monta kertaa viikossa.. Oloni on aina todella vaivaantunut jos olen sekä mieheni että Mikon seurassa.. ajatukset harhailevat ja haluaisin vain olla Mikon lähellä.. Hän usein hymyileekin minulle, katsoo syvään silmiin puhuessaan, naurattaa ym. Olo tulee kiusaantuneeksi ja yleensä lähden pois paikalta kokoamaan ajatuksia.. Toivoisin tämän menevän ohi, mutta samalla toivon että Mikko tekisi aloitteen..
huomaan, että kiukuttelen jo miehellenikin asioista jotka eivät ennen ole minua vaivanneet, mielessäni ajattelen aina että "ei Mikko tuollainen vaan ole" tai "olisi se mikko parempi mies minulle" tms..
Meneekö tämä ajallaan ohi? Pitäisikö minun vaan välttää tilanteita joissa joudun Mikon seuraan? Tuntuu kuin Mikolla olisi jotain tunteita myös minua kohtaan, hän vilkuilee välillä minua, seuraa mitä teen, jää välillä tuijottamaan kauempaa ym., tai sitten kaikki on vain toiveajattelua... huoh.. mitähän tämänkin kirjoittaminen taas hyödytti?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olet siis raskaana? Hormonit ovat vain sekoittaneet pääsi, älä huolehdi, kyllä se ihastus siitä ohi menee!! :)
Joo. Hormoonit ne sekoilee, et sinä. Hoidat hyvin tilanteet poistumalla paikalta. Mutta jos tunnetila vie eteenpäin vielä lapsen tulon jälkeen, pakkohan sitä on kokeilla. Aloita harrastus Mikon kanssa ja testaa mihin päädytte. Mutta älä roikuta miesparkaasi liian pitkään toisena. Vapailla markkinoilla on jo ihan tapeeeksi parisuhteessa petettyjä miehiä.
Tuttu on tunne. Aivan normaalia ihastua toiseen. Silloin kun elämän pitäisi olla mallillaan, on omakotitalo, lapsi pian syntymässä, kaiken pitäisi olla aivan täydellistä. Mutta todellisuudessa se ei mene niin, aina kaipaa jotain uutta, ihminen on seikkailunhaluinen. Noinkin pitkän suhteen aikana arki on ehtinyt tulla vastaan jo monta kertaa.
Suhde toisen miehen kanssa on arjen pakenemista, tunnetta jostain uudesta, perhosia mahanpohjassa ja palavan jälleentapaamisen odottamista.
Kuitenkaan tämä illuusio mikä syntyy kun ajattelee toista miestä, miten olisi parempi sen kanssa, on täyttä kuvitelmaa.
Neuvoisin kyllä pysymään suhteessasi, vasta kun se loppuu, ymmärrät mitä sinulla on ollut ja mitä olet menettänyt.
Puhun kokemuksesta, sillä ihastuin mieheni parhaaseen ystävään, petin miestäni hänen kanssaan.
Kadun sitä lopun elämääni, menetin sen mitä eniten rakastan.
..varma, että Mikosta löytyy sellasia huonoja puolia joita Olavissa ei oo ja mieti vaikka teidän alku aikoja kuinka ihanalta kaikki näytti, kyllä ne ongelmat tulis vastaan Mikonki kans ja miltä tuntuis kasvattaa Mikon kans Olavin lasta ja sit vaikka Olavi löytäis jonku uuden upeen naisen jonka kanssa sais lapsia ja Mikko kyllästyis suhun ja lähtis..
Ajatuksiin voi vaikuttaa, älä ruoki niitä!!!