Olemme nyt suunnitelleet minun muuttoa tässä kesäkuusta lähtien miehen luokse. Sitä ennen ollaan puhuttu, kesäkuussa tultiin siihen tulokseen että olisi aika.
Nyt muuttoon voi laskea päiviä yhden käden sormilla. Suunnittelin kaikkea - yksin mies ei oikein ollut mukana. Nyt juttelimme mesessä ja otin puheeksi muuton. Ja yllätys oli melkoinen.
Kysyin, oliko mies nyt varma tästä ja hän sanoi ei. Olin monesti kysynyt aiemmin ja nyt mies sen sanoi. Pelkää, että muutun liikaa ja alan kaivata ''entisiä tuttavuuksia.'' Olin aivan hämilläni. Kun kysyin miksi hän alunperin suostui, hän sanoi, että hänestä oli typerää olla yrittämättä jos hän myöhemmin katuisi. Eli oli kallistunut siihen että yritä nyt vaikka et halua koska et myöhemminkään edes voi. Minusta tämä oli ihan kamalaa, varsinkin kun mies itse oli kysynyt että haluatko muuttaa luokseni?
Koko maailmani romuttui tänään. Olen sanonut jo asunnon irti, työpaikan ja uudessa kaupungissa on uusi työ. Palkka on vain euron parempi mutta vuokrat melkein kaksinkertaiset ja minulla ei ole rahaa vuokrata asuntoa yksin. Tuntuu, että pilasin nyt elämäni. Jos muutan miehen luo, mietin aina, että hän alkoikin katua eikä ollut varma asiasta, vaan piti vain muuttaa.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Mies on asunut ennenkin avoliitossa ja kertoi joskus kun olimme vain ystäviä, että hänelle päätös muuttaa exän kanssa yhteen oli hänelle todella helppo ja oikea päätös. Nyt sattuu, kun minun kohdalla näin ei ollut. He olivat olleet vielä vähemmän aikaa yhdessä kuin me, ennen kuin muutivat yhteen.
Vielä pari päivää sitten oli normaalia lirkuttelua, rakas yms. ja nyt tuli tämä. Olen ihan sekaisin enkä ole kehdannut vanhemmilleni tai kavereilleni kertoa tätä. Kaipaisin neuvoja, en tiedä enää yhtään mitä tehdä..
Nyt muuttoon voi laskea päiviä yhden käden sormilla. Suunnittelin kaikkea - yksin mies ei oikein ollut mukana. Nyt juttelimme mesessä ja otin puheeksi muuton. Ja yllätys oli melkoinen.
Kysyin, oliko mies nyt varma tästä ja hän sanoi ei. Olin monesti kysynyt aiemmin ja nyt mies sen sanoi. Pelkää, että muutun liikaa ja alan kaivata ''entisiä tuttavuuksia.'' Olin aivan hämilläni. Kun kysyin miksi hän alunperin suostui, hän sanoi, että hänestä oli typerää olla yrittämättä jos hän myöhemmin katuisi. Eli oli kallistunut siihen että yritä nyt vaikka et halua koska et myöhemminkään edes voi. Minusta tämä oli ihan kamalaa, varsinkin kun mies itse oli kysynyt että haluatko muuttaa luokseni?
Koko maailmani romuttui tänään. Olen sanonut jo asunnon irti, työpaikan ja uudessa kaupungissa on uusi työ. Palkka on vain euron parempi mutta vuokrat melkein kaksinkertaiset ja minulla ei ole rahaa vuokrata asuntoa yksin. Tuntuu, että pilasin nyt elämäni. Jos muutan miehen luo, mietin aina, että hän alkoikin katua eikä ollut varma asiasta, vaan piti vain muuttaa.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Mies on asunut ennenkin avoliitossa ja kertoi joskus kun olimme vain ystäviä, että hänelle päätös muuttaa exän kanssa yhteen oli hänelle todella helppo ja oikea päätös. Nyt sattuu, kun minun kohdalla näin ei ollut. He olivat olleet vielä vähemmän aikaa yhdessä kuin me, ennen kuin muutivat yhteen.
Vielä pari päivää sitten oli normaalia lirkuttelua, rakas yms. ja nyt tuli tämä. Olen ihan sekaisin enkä ole kehdannut vanhemmilleni tai kavereilleni kertoa tätä. Kaipaisin neuvoja, en tiedä enää yhtään mitä tehdä..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos vain mahdollista (!!!) soitat heti vuokranantajalle ja perut muuttosi. Jos on ottanut siihen toisen niin etsi uutta asuntoa. Voitko muuttaa joksikin aikaa kavereillesi, vanhemmillesi, jne.? Tavarat myös väliaikaiseen paikkaan, jos tarvetta tällaiseen. Kerro myös miten näin kävi. Ei sen kummempaa.
Sama juttu työn kanssa, soita heti työnantajalle ja peru irtisanomisesi. Kerro miten on käynyt. Tuskin on ehtinyt palkata (??) uutta tilallesi, mutta jos näin on etsi uusi työ. Jne.
Soita heille heti jos mahdollista, mutta viimeistään heti huomenaamulla.
Mutta älä muuta miehen luo, jos suhteen jatkuminen ja eläminen suhteessa on noin epävarmaa. Pitäkää vielä edes tovi kaukosuhdetta ja pohtikaa tuleeko suhteestanne mitään. Epävarmalta vaikuttaa.
Tuossa sait todella hyvät ohjeet kuinka toimia, älä edes haaveile yhteenmuuttamisesta tuon miehen kanssa.
Sinulla on oma elämä, oma tyo, asunto jne. Pidä niistä kiinni.Kyllä se oikea erikoisystäväkin aikanaan tulee kuvioihin jos on tullakseen
Kiitoksia, pitää yrittää...ongelma vain on että:
- Asuntoon on jo hankittu vuokralainen, joten sitä en voi enää perua.
- Työpaikka, jossa olin, on nyt palkannut jälkeeni 3 uutta, eli en usko että minua tarvitaan, ainakaan heti...
Eli ehdin tosiaan kaiken pilata, kun hän niin ''varma'' aiemmin oli
Joten älä kuitenkaan muuta!!!
Etsi asunto/asuinpaikka, ja sitten töitä!
Ja jos mies ehdottaa uudestaan jossain kohti samaa, niin käske muuttaa luoksesi, joten älä tee samaa virhettä uudelleen!
Ei muuta töpinäksi, niin saat tilanteen vielä rauhoittumaan parhainpäin! Tsemppiä ja sitkeyttä!!!
Muuta sinne sen epäröinnistä huolimatta. Katotte miten alkaa sujumaan ja jos ei ala niin sitte etit itelles uuden asunnon. Meillä oli semmonen tilanne että sain yllättäen työpaikan miehen kaupungista ja tästä tiedosta mulla oli viikko aikaa muuttaa. Meille tuli molemmille vähä järkytyksenä ja pelättiin että mitä tästä tulee ku suoraan joudutaan muuttaan saman katon alle. Mutta ei olla kyllä kumpikaan kaduttu, hyvin on menny.
TÄRKEINTÄ OLISI TIETÄ ¨Ä ENNEN VASTAUSTA MINKÄ IKÄISIÄ OLETTE. Meinaan nuo nuoret miehet on juuri tuollasia soudetaan huovataan ja taas...
On hirveet
ä yrittää näyttää parastaan työssä jos on koti asioissa noin vaikea tilanne. Kuitenkin kiinteistöfirmoilla on aina vapaana väliaikaisia asuntoja joita vuokraavat päivän periodillakin . Meinaan tapahtuu niitä fiaskoja elämässä muillakin on vesi vahinkoa paloa yms. yhden ukon mielipiteet sinun elämässä ei pitäisi vaikuttaa työn aloittamiseen. Nyt pääpystyyn. Soitat paikkakunnan kiinteistövälitys toimistot läpi uskon että jonkun nurkan sulle antavat heti kun olet kerran työssä mukana.
Kuinka monessa asiassa ihminen loppupeleissä edes on varma? Ei se silti tarkoita, etteikö homma voi lähteä toimimaan. Mikset kokeilisi kuitenkin. Oma mieheni ei halunnut muuttaa yhteen, mutta hyvin on viihdytty sen jälkeen kun asioita vähän edesautoin :)
Meillä kävi toisinpäin ja nykyään vain riitelemme.
Kokemuksesta yritin aiemmin sanoa, että et muuttaisi vielä yhteen...
Kaikki suuret päätökset pistää miettimään ja epäröimään.
Aika vähän tulisi elämässä tehtyä mitään, jos pitäisi aina olla satavarma joka asiasta mihin ryhtyy...
no, jos ensiksi sovitaan että muutetaan yhteen (niin kuin aloittajan viestistä ymmärsin) niin kyllä on munaton mies jos sitten alkaa piipittämään kun toinen on irtisanonut asuntonsa ja työpaikkansa.
Jos omalla kohdalleni näin sattuisi niin menisi luotto koko miehestä. Eihän tuollaiseen tuuliviiri uskalla luottaa joka sanoo yhtä ja tekee sitten toista.
Hyviä neuvoja olet saanut, nyt vain alat rakentamaan uudestaan omaa elämääsi ja tosiaan, jos mies tämän jälkeen alkaa ehdottamaan että muutetaan vaan yhteen, niin suosittelen odottamaan että kasvaa mieheksi ja osoittaa sinulle että oikeasti haluaa jakaa elämänsä kanssasi eikä puhu vain lämpimikseen.
Kuka pakotti kysymään: Oletko varma?
Sitä saa mitä tilaa.
Jos a.p. ei olisi lähtenyt kyselemään mitään, ei mitään ongelmaa olisi ( jos on nytkään ).
Kenenkään ei tarvitsisi "piipittää" yhtään mitään, ja muutto olisi sujunut ongelmitta.
Mutta ei, naisten pitää aina saada analysoida ja pohtia ja etsiä ongelmia...