Tuijottava mies työpaikalla...

Täällä on toinenkin ketju miesten tuijottelusta, mutta oma tilanteeni on vähän erilainen. Olen ollut jo vuoden verran pää pyörällä erään miespuolisen työkaverini takia. Myönnän olevani itse ihastunut eli se voi värittää omaa käsitystäni hänen toiminnastaan.

Eräs työkaverini on sitä mieltä, että koko mies menee sekaisin, kun hän näkee minut (työkaverini on kerran ollut paikalla, kun olemme törmänneet tämän miehen kanssa yllättäen työpaikalla). Ainakin yhden palaverin hän taisi viettää tiukasti minua tuijottaen. (Ei mitään pientä vilkuilua, vaan avointa tuijotusta ja minä olin se, joka lopulta meni hämilleen.) Ja ainakin kerran olemme uponneet toisemme silmiin, kun törmäsimme käytävällä ja jäimme juttelemaan (tuo juttelu jatkuisi varmaan vieläkin, jollei joku olisi tullut keskeyttämään). Muutenkin kun olemme tavanneet livenä, katsomme toisiamme suoraan silmiin ja meillä on varsin samanlainen huumorintaju (toinen tajuaa puolesta sanasta, mitä toinen tarkoittaa).

Hän on minua noin 10 vuotta vanhempi ja tiedän, että näytän ikäistäni nuoremmalta eli hän voi olettaa, että ikäeromme olisi suurempikin kuin tuo 10 vuotta. En todellakaan ole mikään kaunotar (elopainoa on oikeasti liikaa), eikä minua ole koskaan tuijoteltu sen vuoksi, että "silmä lepäisi". Sen myönnän, että olen luonteeltani iloinen ja maanläheinen :)

Hän vastaa aina töihin liittyviin sähköposteihini (hyvän pääsiäisen/juhannuksen/vapun toivotuksiin taas ei tule erillistä vastausta) ja tiedän, että hän tekee vähän enemmän työtä, jos pyydän häneltä sitä.

Hän ei käytä sormusta, kuten en minäkään, mutta minulla on pieni epäilys, että hän voisi ehkä olla varattu (tai on ainakin jossain vaiheessa ollut). Itse taas olen sinkku. Hän ei ole tehnyt aloitteita, eikä tunnu huomaavan niitä paikkoja, joissa minä yritän tehdä tikusta asiaa. Toisaalta hän antaa rivien välistä ymmärtää sähköposteissaan, että hänelle on ihan ok, että pyydän häntä tekemään enemmän töitä ja olemaan erittäin joustava tietyissä asioissa. Kumpikaan meistä ei ole toisen esimies, vaan työskentelemme eri puolilla isoa organisaatiota ja teemme jonkin verran yhteistyötä.

Kysymykseni on kaikessa yksinkertaisuudessaan, että mitä tätä miestä "vaivaa" ja mitä hän haluaa?
51016
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat
  • Eli hän siis pitää minua venäläisenä ja kuvittelee olevansa toisen maailmansodan eturintamassa valmiina ampumaan. Kiitos tästä.

    Olikohan kellään muulla jotain näkemystä?

    Äänestä

  • alkuperäinen kysyjä kirjoitti:

    Eli hän siis pitää minua venäläisenä ja kuvittelee olevansa toisen maailmansodan eturintamassa valmiina ampumaan. Kiitos tästä.

    Olikohan kellään muulla jotain näkemystä?

    Sitten rautalangasta?......Mikähän sitä miestä vaivaa?...mikähän sitä mahtaa vaivata niin, sen vaan sanon ettei se ole pelkästään kiinnostunut, se on ihastunut jollei suorastaan rakastunut.

    Äänestä

Mikset vai ala juttusille ja koita selvittää oisko mahollisuuksia. Semmosia ei kuitenkaan tule kovin useasti vastaan. Jos rehellisesti lähestyt, mikä probleema.

Äänestä

Noista tuijotushetkistä saa tekstisi perusteella kuvan ennemminkin hieman oudosta kuin ihastuneesta tyypistä. Paremminkin tunnistaisin ihastuneen kohtalaisen usein mutta lyhyeen vilkuilevasta vastakkaisen sukupuolen edustajasta. Jokin persoonassasi kuitenkin häntä kiinnostaa. Tuntisikohan esimerkiksi suhteellisen vähän avoimen iloisia ihmisiä. Vaikka tunteita ei vielä olisikaan, niin olet kyllä aika otollinen ihastuttamaan hänet, kunhan otat suoremman taktiikan käyttöösi.

Monetkaan miehet eivät vastaa edes läheisten työtovereidensa toivotusviesteihin, jollaisia lähettävätkin tavallisesti vain naiset, joten siitä ei voi paljon johtopäätöksiä tehdä, mutta jos hän olisi ihastunut, niin luulisi sitä suuremmallakin syyllä haluavan erottua muusta miesporukasta.

Kiinnostavampaa kuitenkin on viestittelysi, jossa pyydät häntä tekemmän enemmän työtä. Ulkopuolinen saa sinusta kuvan hiostajana, vaikka tuskinpa sitä kuitenkaan tuossa tarkoitit. Silti arvelisin, että hänellä on mielikuva sinusta ainakin työkeskeisenä ja pingottavana ihmisenä, mikä ei ole kovin hyvä lähtökohta "siviilisuhteelle".

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pää pyörällä kirjoitti:

Täällä on toinenkin ketju miesten tuijottelusta, mutta oma tilanteeni on vähän erilainen. Olen ollut jo vuoden verran pää pyörällä erään miespuolisen työkaverini takia. Myönnän olevani itse ihastunut eli se voi värittää omaa käsitystäni hänen toiminnastaan.

Eräs työkaverini on sitä mieltä, että koko mies menee sekaisin, kun hän näkee minut (työkaverini on kerran ollut paikalla, kun olemme törmänneet tämän miehen kanssa yllättäen työpaikalla). Ainakin yhden palaverin hän taisi viettää tiukasti minua tuijottaen. (Ei mitään pientä vilkuilua, vaan avointa tuijotusta ja minä olin se, joka lopulta meni hämilleen.) Ja ainakin kerran olemme uponneet toisemme silmiin, kun törmäsimme käytävällä ja jäimme juttelemaan (tuo juttelu jatkuisi varmaan vieläkin, jollei joku olisi tullut keskeyttämään). Muutenkin kun olemme tavanneet livenä, katsomme toisiamme suoraan silmiin ja meillä on varsin samanlainen huumorintaju (toinen tajuaa puolesta sanasta, mitä toinen tarkoittaa).

Hän on minua noin 10 vuotta vanhempi ja tiedän, että näytän ikäistäni nuoremmalta eli hän voi olettaa, että ikäeromme olisi suurempikin kuin tuo 10 vuotta. En todellakaan ole mikään kaunotar (elopainoa on oikeasti liikaa), eikä minua ole koskaan tuijoteltu sen vuoksi, että "silmä lepäisi". Sen myönnän, että olen luonteeltani iloinen ja maanläheinen :)

Hän vastaa aina töihin liittyviin sähköposteihini (hyvän pääsiäisen/juhannuksen/vapun toivotuksiin taas ei tule erillistä vastausta) ja tiedän, että hän tekee vähän enemmän työtä, jos pyydän häneltä sitä.

Hän ei käytä sormusta, kuten en minäkään, mutta minulla on pieni epäilys, että hän voisi ehkä olla varattu (tai on ainakin jossain vaiheessa ollut). Itse taas olen sinkku. Hän ei ole tehnyt aloitteita, eikä tunnu huomaavan niitä paikkoja, joissa minä yritän tehdä tikusta asiaa. Toisaalta hän antaa rivien välistä ymmärtää sähköposteissaan, että hänelle on ihan ok, että pyydän häntä tekemään enemmän töitä ja olemaan erittäin joustava tietyissä asioissa. Kumpikaan meistä ei ole toisen esimies, vaan työskentelemme eri puolilla isoa organisaatiota ja teemme jonkin verran yhteistyötä.

Kysymykseni on kaikessa yksinkertaisuudessaan, että mitä tätä miestä "vaivaa" ja mitä hän haluaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu