Siis surkeeta! Täytän kohta 25 ja vaan kaks noin puolen vuoden suhdetta on ollut ja nekin vähän "on-off" meinigillä, eli ei ikinä mitään oikein kunnon seurustelua... Alkaa vähän paineitakin tulla, kun tuntuu että vanhemmatkin jo odottelee, että toisin pikkuhiljaa jonkun miehen näytille, mutta ei...kun ei niin ei.
Ei sillä etten ketään saisi, sillä olen hoikka ja ihan kaunis ja mukavakin vielä :D, mutta oikeanlainen herra vaan puuttuu. Tän viimeisimmän "on-off"-säädön kanssa kyllä haluaisin vieläkin olla, mut se sanoi tajunneensa ettei pysty nyt seurustelemaan :'(...
Josta päästääkiin aasinsillalla siihen asiaan, että harrastaako kaikki oikeesti nykyään yhden illan juttuja? Kun mua ei ainakaan moinen touhu kiinnosta ja vähän mietityttää, että onko maailmassa jäljellä enää ketään muita jolla ois vastaavanlainen arvomaailma kuin mulla :/. Välillä mietin jo että oonkohan vähän liian tosikko tai jotain kun ei pelkät seksisuhteet kiinnosta :(. Ei mua haittaa jos toisella on joitakin yhdenillan säätöjäkin ollut, kunhan ei älyttämästi...ja kunhan hän myös osaisi arvostaa omia periaatteitani.
Mites teillä muilla? Kuinka pitkiä ja millasia suhteita teillä on ollut ( ikä) ?
Ei sillä etten ketään saisi, sillä olen hoikka ja ihan kaunis ja mukavakin vielä :D, mutta oikeanlainen herra vaan puuttuu. Tän viimeisimmän "on-off"-säädön kanssa kyllä haluaisin vieläkin olla, mut se sanoi tajunneensa ettei pysty nyt seurustelemaan :'(...
Josta päästääkiin aasinsillalla siihen asiaan, että harrastaako kaikki oikeesti nykyään yhden illan juttuja? Kun mua ei ainakaan moinen touhu kiinnosta ja vähän mietityttää, että onko maailmassa jäljellä enää ketään muita jolla ois vastaavanlainen arvomaailma kuin mulla :/. Välillä mietin jo että oonkohan vähän liian tosikko tai jotain kun ei pelkät seksisuhteet kiinnosta :(. Ei mua haittaa jos toisella on joitakin yhdenillan säätöjäkin ollut, kunhan ei älyttämästi...ja kunhan hän myös osaisi arvostaa omia periaatteitani.
Mites teillä muilla? Kuinka pitkiä ja millasia suhteita teillä on ollut ( ikä) ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
ikä 23.. toinen suhde noin puolisen vuotta ja toinen melkein vuoden..ja jälkimmäinen taisi olla paremminkin seksisuhde kuin seurustelusuhde... lisäksi jotain parin kuukauden juttuja, jotka vaan on lopahtaneet johonkin.. :/ ..en kehtaa mennä minnekään sukukekkereihin enää kun ei kerran ole avecia enkä kestä sitä utelua..enkä todellakaan tiedä mistä sen miehen sitten löytäisi :D mä kans kiva, nätti ja muutenkin kunnollinen.
Itse olen huomannut sen, että maailma on yliseksistynyt, ihmistä ei arvosteta enää ihmisenä vaan pelkkänä oman seksuaalisten halujen tyydytysvälineenä, ei ihmiset halua nykyään seurustella (varsinkaan nuorina) vaan sitä halutaan "kokea" elämää, eli suomeksi panna mahdollisimman paljon.
Myöskin tää nykyinen kulutuskulttuuri missä kaikki pitää tapahtua nyt ja heti eikä mitää osata arvostaa vaan sitä käytetään hetki kunnes heitetään roskiin ja otetaan uusi tilalle kun vanha kyllästyttää liikaa on myös saapunut parisuhdemaailmaan, eli missä ihmistä käytetään hetki omien itsekeskeisten huvien tyydyttämiseen kunnes on tarpeeksi leikitty yhdellä sielulla jonka jälkeen siirrytään seuraavaan ja tehdään sama.
Mun mielestä ei ole yhtään ihmeellistä, että ihmiset alkavat sitten vanhempana selittämään miten ei kyetä enää sitoutumaan ja kaikki vakavat suhteet ovat jotenkin ahdistavia kun sitä on nuorena tuhottu oma tunne-elämä täysin. Ei ihmisen mieli ole mikään titaanivuori mikä kestää kaiken vaan sun omat valinnat ja teot näkyy siellä lopulta, se mitä sä teet ja miten sä valitset nuorena näkyy sun arvomaailmassa kun sä olet vanhempi.
Eipä ole tullu seurusteltua, vaikka pikkuhiljaa haluaisinkin. Pari kertaa baarissa on ollut yöseuraa tarjolla, mutta yhdenyönsuhteet eivät kiinnosta. Kysyin näiltä naisilta puhelinnumeroa, että olisi voinut tavata myöhemmin selvinpäin, en saanut. Muutamat naiset, joita tavannut, ovat karkonneet samantien kun olen kertonut, etten ole seurustellut.
Niin ja ikäähän on 24
olet kahden miehen käyttämä, miksi sinun kanssasi enää pitäisis seurustella tosissaan?
Voi teitä lapsia. Vasta 25 ja jo nyt useita suhteita takana, ja silti itkette huonoa osaanne. Näin 27-vuotiaana toinen jalka haudassa kulkevana harmaahapsena ei voi kuin ihmetellä.
Omalle kohdalle on monestakin syystä vaikea kuvitella seksisuhde, mutta jos estojani, rumuuttani, tyhmyyttäni, töykeyttäni ja muita huonoja puoliani ei lasketa, en silti luultavasti kiinnostuisi pelkistä seksisuhteista. En tietenkään voi olla varma. Sen vain tiedän, että ainoa suhteeni (joka sekin tapahtui silloin, kun olin jo vanhempi kuin sinä nyt) ei ollut pelkkä seksisuhde enkä ymmärrä, miksi sellaisia pitäisi harrastaa ja itseään harrastamattomuudesta syyttää, jos ne eivät kerran kiinnosta. Varmaan aika monia ei kiinnosta, vaikka tämän foorumin agitaattorit olisivat naisista ja suhteista mitä mieltä hyvänsä.
naisen markkina-arvo laskee kuin lehmänhäntä 25v jälkeen. Se on myös ikä (kauneus on alkanut häviämään ja biologinen kello tikittämään) jolloin naiset alkavat katsoa miehessä muuta kuin ulkonäköä. Nimittäin rahaa.
Sinun markkina-arvo on alkanut vasta nousta ja saat kohta hätistellä YTM:llä nuoruutensa panettaneita naisia kimpustasi.
Älä anna muijiesi nähdä, että kirjoittelet tälle palstalle, se nimittäin laskee miehen markkina-arvoa ziljoonakertaisesti. LOL.
Tunnistan sinusta piirteitä joita on itsessänikin.
Ikää on 34, olen seurustellut elämäni aikana kolmasti,muutamia lyhyitä suhteita (pari vko - puolen vuotta) ja yksi nelivuotinen avioliitto. Sinkkuna olen ollut paljon.
Yhden illan juttuja on kolme kappaletta, en voi kuvitella että hyppäisin satunnaisen naisen kanssa sänkyyn vain seksi mielessäni. Molemmat yhden yön jutun naiset olivat mallia "erittäin mukava", hyvää seuraa ja nauttivat seurastani ihan muutenkin kuin vain sänkyynpääseminen mielessä. Heidän kanssaan oli hyvä olla ihminen ja "oma itsensä" ja siksi se seksikin sitten toimi niin hyvin. Jos kyse olisi ollut vain panemisesta ilman aitoa kontaktia persoonaan olisi jäänyt molemmat tekemättä.
Olennaista on se että tiedostaa itsensä olevan ihan täysin normaali sellaisena kuin on. Kaltaisillemme kumppanuus ja se toinen ihminen on paljon tärkeämpää kuin se fyysinen seksi - mitenkään väheksymättä hyvän seksin nautittavutta... :) Olemme kainalokääröjä, suhdesekstaajia, henkilökohtaiseen yhteyteen panostajia, aitoja ihmisläheisiä rakastajatyyppejä. Koska rima on korkealla suhteen laadun ja merkityksen suhteen on melko loogista että tämän tyylin rinnalla kulkee tietty määrä pettymyksiä ja väärät kumppanit ovat vääriä kumppaneita. Toisaalta "kiinnikkeet" joita toisiin tehdään sitten kun kumppani on se oikea ovatkin sitten terästä lujemmat mutteivät kiristä jos molemmat sitä haluavat.
Et ole tiukkapipo, et ole vääränlainen, et ole kelvoton. Olet juuri sellainen kuin sinun kuuluukin olla saavuttaaksesi asioita joita haluat. Siis rohkeutta ja avoimutta - uskallusta tarjota sitä mikä itsessä on parasta vaikka kaikki sitä eivät vastaan otakaan tai halua samaa samoilla säännöillä. Meitä todellakin on jotka koemme tuon mistä kerroit - oikeaksi.
itellä kans vähän sama ongelma. siis kyllähän sänkyseuraa löytyis, mutta mitään vakavempaa ei.. ja näin se on aina ollu. en oo noista yhen illan jutuista ollu ikinä kiinnostunu. ei vaan nappaa. mies 23v.