http://www.kostdoktorn.se/till-matens-forsvar
Pollan har ett lysande råd: Om du bryr dig om din hälsa, då bör du antagligen undvika produkter med hälsopåståenden på. Varför?
Polleni nneuvo on loistava:
Jos välität terveydestäsi niin vältä kaikkia tuotteita joiden väitetään olevan terveellisiä.
Ett hälsopåstående på en produkt betyder att den antagligen inte är mat. Och mat är vad du vill äta.
Tuotteet joiden väitetään olevan terveellisiä eivät todennäköisesti ole ruokaa ja ruokaahan sinä haluat syödä.
Ät inget dina förfäder på stenålder inte haft en aning om vad det var.
Älä syö mitään mitä esiisäsi kivikaudelta eivät olisi tunnistaneet ruoaksi.
Ät inget som inte kan ruttna.
Älä syö mitään mikä ei pysty märkänemään
Ät inget med ingredienser som är a/okända, b/ omöjliga att uttala, c/ fler än fem i antal, d/ innehåller sirap/fruktossirap
Älä syö mitään jonka aineosat ovat A: tuntemattomia B: joidenn nimi on mahdoton lausua C: enemmän kuin 5 aineosaa D: sisältää sirappia tai fruktoosisiirappia.
Under de femtio år som vi ständigt matats med nutritionsråd (särskilt rådet att minska fettintaget och ersätta det med kolhydrater) som var tänkta att göra oss friskare, har vi istället blivit sjukare och fetare. Kanske inte så förvånande när man betänker att vad som pågått är den mest radikala förändringen av våra matvanor sedan införandet av jordbruket för 10,000 år sedan. Införandet av den ”västerländska kosten” med alla dess industriframställda och processade matliknande substanser.
50 vuoden aikana jolloin meitä on jatkuvasti syötetty ravintoohjeilla (erikoisesti neuvolla vähentää rasvaa ja korvata se hiilihydraateilla) joiden luultiin tekevän meidät terveemmäksi olemme sen sijaan tulleet sairaammiksi la lihavammiksi. Ehkä ei niinkään yllättävää kun ajatellaaan että se mitä on tapahtunut on suurin muutos ruokailutottumuksissamme sitten maanviljelyksen esillemarssin 10000 vuotta sitten (pohjolassa n.4000v sitten) nimittäin länsimaisen ravinnon käyttöönotto kaikkine teollisuusvalmistettuine ja prosessoituine elintarvikkeita muistuttavine aineineen.
Pollan har ett lysande råd: Om du bryr dig om din hälsa, då bör du antagligen undvika produkter med hälsopåståenden på. Varför?
Polleni nneuvo on loistava:
Jos välität terveydestäsi niin vältä kaikkia tuotteita joiden väitetään olevan terveellisiä.
Ett hälsopåstående på en produkt betyder att den antagligen inte är mat. Och mat är vad du vill äta.
Tuotteet joiden väitetään olevan terveellisiä eivät todennäköisesti ole ruokaa ja ruokaahan sinä haluat syödä.
Ät inget dina förfäder på stenålder inte haft en aning om vad det var.
Älä syö mitään mitä esiisäsi kivikaudelta eivät olisi tunnistaneet ruoaksi.
Ät inget som inte kan ruttna.
Älä syö mitään mikä ei pysty märkänemään
Ät inget med ingredienser som är a/okända, b/ omöjliga att uttala, c/ fler än fem i antal, d/ innehåller sirap/fruktossirap
Älä syö mitään jonka aineosat ovat A: tuntemattomia B: joidenn nimi on mahdoton lausua C: enemmän kuin 5 aineosaa D: sisältää sirappia tai fruktoosisiirappia.
Under de femtio år som vi ständigt matats med nutritionsråd (särskilt rådet att minska fettintaget och ersätta det med kolhydrater) som var tänkta att göra oss friskare, har vi istället blivit sjukare och fetare. Kanske inte så förvånande när man betänker att vad som pågått är den mest radikala förändringen av våra matvanor sedan införandet av jordbruket för 10,000 år sedan. Införandet av den ”västerländska kosten” med alla dess industriframställda och processade matliknande substanser.
50 vuoden aikana jolloin meitä on jatkuvasti syötetty ravintoohjeilla (erikoisesti neuvolla vähentää rasvaa ja korvata se hiilihydraateilla) joiden luultiin tekevän meidät terveemmäksi olemme sen sijaan tulleet sairaammiksi la lihavammiksi. Ehkä ei niinkään yllättävää kun ajatellaaan että se mitä on tapahtunut on suurin muutos ruokailutottumuksissamme sitten maanviljelyksen esillemarssin 10000 vuotta sitten (pohjolassa n.4000v sitten) nimittäin länsimaisen ravinnon käyttöönotto kaikkine teollisuusvalmistettuine ja prosessoituine elintarvikkeita muistuttavine aineineen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viimeisimmässä Suomen Kuvalehdessä Helena Petäistö kirjoittaa suomalaisesta voista. Monta kuukautta jääkaapissa ollut voipaketti on syötävää, toisin kuin ranskalainen voi, mikä härskiintyy kolmessa viikossa. Mitä mahtavatkaan suomalaiset meijerit sotkea voihin!
Täytyy kai tarkistaa valmistajalta. Niitäkin löytyy varmasti jotka fuskaa. Itse en moiseen voihin ole törmännyt.
Ennen kun sitä ei niin paljon käyttänyt niin i säilynyt yli viimeisen käyttöpäivän kovin pitkään. Väri alkoi vaihtua ja härskiintyminen oli helppo havaita.
Kuten näet säilyvyys annetaan 1-2kk. Kyllä sen huomaa kun maku ei enää ole hyvä. Liekö Petjistön makuaisti pilalla ja samanaikainen nuha?
Kaupassa olevan voin ainekset: Kerma ja suola (maittohappokulttuuri lisätty muiden bakteerien poissulkemiseksi)
Fetthalt 80% Frysning Svensk Smör går utmärkt att frysa. Förpackningsstorlek 125 g normalsaltat
250 g osaltat och normalsaltat
250 g normalsaltat KRAV
500 g normalsaltat och extrasaltat
1 kg osaltat och normalsaltat
10g normalsaltat Förvaring Bör förvaras i sval eller kyl, ej över +10° C. Hållbarhet Svenskt Smör har mycket god hållbarhet. Det smakar bäst inom 1-2 månader efter förpackningsdag, men kan ätas så länge det smakar gott. Ingredienser Grädde, salt (normalsaltat: 1,2%, extrasaltat: 1,8%),mjölksyrakultur. Näringsvärde Energivärde: 3000kj/720 kcal
Protein: 0,5 g
Kolhydrat: 0,5 g
Fett: 81 g
Varav mättat
fett: 53 g
Fleromättat
fett: 2,5 g
Vitamin A: 670 ug
Aikanaan kun kylmäsäilytystiloja ei ollut joka kodissa, niin varsinkin kesällä jotkut suolasivat voin tosi vahvasti. Säilyi lämpimässäkin paremmin. Tällainen tosi suolainen voi ei oikein itselleni maistunut, vaikka suolankäyttöä ei mitenkään tuohon aikaan rajoitettu niinkuin nyt. Isoäidillä suolavoilla voidellun korpun syöminen väänsi itkun helposti.
Isoäitini eli itsenäisesti ilman ihmeempiä sairauksia lähes 90-vuotiaaksi. Kuoli tulipalossa.