Palstalaisten akuuteimmat ongelmat

vai auttaisiko koulutus asiaa?

3. Terveysongelmia on monenlaisia, mutta ruokavalio lienee yksi syyllinen.

ap. kirjoitti:

vai auttaisiko koulutus asiaa?

3. Terveysongelmia on monenlaisia, mutta ruokavalio lienee yksi syyllinen.

Eivät ovet koulutuksiinkaan ole auenneet, toiset meni edelle (ei pääsykokeita, päätökset tehdään lautakunnissa).

Korkeamman asteen koulutuksia ei ole alkamassa. Pääsykokeisiin ehtii lukemaan myöhemminkin.

Sitäpaitsi koulutuskaan ei auta ellei työtä ihan oikeasti ole ja (maksettavan) työn määrä laskee jatkuvasti. Sitten tähän tulee vielä se tosiasia että kun ei ole "työputkessa" ei ole firmojen rekrylistoilla. Kukaan ei tiedä että täällä olisi yksi kelpoisa tekijä ja massatyöttömyyden takia on aina joku tuttu vailla työtä.

Silloin vaihtoehdoksi jää olla vaan, ja pyrkiä olemaan onnellinen siitä mitä on. Se on se mitä itse pystyy tekemään ihan oikeasti, joka on realistista. Keskittyä elämään omassa muodossaan.

Todellinen muutos voi tapahtua vain sosiaalisessa kontekstissa, yhteisössä. Siihen minä en pysty paljoakaan vaikuttamaan vaikka kovasti haluaisinkin. Voisin tulla jakamaan työtaakkaa tai kouluttautua johonkin spesifiseen työhön mutta tälläisiä linjoja ei oikein ole tarjolla ja kieltämättä alan olla huono itsekään kehittelemään mitään suurempia unelmia tai motivoimaan itseäni kolmanteen ammattiin.

Tässä suhteessa siis paikkani on enemmänkin istuskella merenrannassa ja katsella aavaa. Se on ilmaista ja ylentävää. Jos joku minua tarvii niin ottakoon yhteyttä, itse teen kohtuullisesti ponnisteluja saadakseni kohtuullisen paikan yhteisössä työntekijänä - suuntaudun mielenkiintoni mukaan - mutta väkinäistä vääntämistä en halua elämäni olevan enkä voi asettaa nykyisessä tilanteessa pois sitä vaihtoehtoa että en välttämättä enää koskaan tee päivääkään töitä koska niitä ei ole.

Kun vaihtoehdot ja mahdollisuudet eivät ole kovin kaksiset niin sitten mennään näillä. Saa tarjota parempaakin- ilomielin :)

UPDATE_8577284 kirjoitti:

Eivät ovet koulutuksiinkaan ole auenneet, toiset meni edelle (ei pääsykokeita, päätökset tehdään lautakunnissa).

Korkeamman asteen koulutuksia ei ole alkamassa. Pääsykokeisiin ehtii lukemaan myöhemminkin.

Sitäpaitsi koulutuskaan ei auta ellei työtä ihan oikeasti ole ja (maksettavan) työn määrä laskee jatkuvasti. Sitten tähän tulee vielä se tosiasia että kun ei ole "työputkessa" ei ole firmojen rekrylistoilla. Kukaan ei tiedä että täällä olisi yksi kelpoisa tekijä ja massatyöttömyyden takia on aina joku tuttu vailla työtä.

Silloin vaihtoehdoksi jää olla vaan, ja pyrkiä olemaan onnellinen siitä mitä on. Se on se mitä itse pystyy tekemään ihan oikeasti, joka on realistista. Keskittyä elämään omassa muodossaan.

Todellinen muutos voi tapahtua vain sosiaalisessa kontekstissa, yhteisössä. Siihen minä en pysty paljoakaan vaikuttamaan vaikka kovasti haluaisinkin. Voisin tulla jakamaan työtaakkaa tai kouluttautua johonkin spesifiseen työhön mutta tälläisiä linjoja ei oikein ole tarjolla ja kieltämättä alan olla huono itsekään kehittelemään mitään suurempia unelmia tai motivoimaan itseäni kolmanteen ammattiin.

Tässä suhteessa siis paikkani on enemmänkin istuskella merenrannassa ja katsella aavaa. Se on ilmaista ja ylentävää. Jos joku minua tarvii niin ottakoon yhteyttä, itse teen kohtuullisesti ponnisteluja saadakseni kohtuullisen paikan yhteisössä työntekijänä - suuntaudun mielenkiintoni mukaan - mutta väkinäistä vääntämistä en halua elämäni olevan enkä voi asettaa nykyisessä tilanteessa pois sitä vaihtoehtoa että en välttämättä enää koskaan tee päivääkään töitä koska niitä ei ole.

Kun vaihtoehdot ja mahdollisuudet eivät ole kovin kaksiset niin sitten mennään näillä. Saa tarjota parempaakin- ilomielin :)

nykyään mitään? Kursseja, työhönosoituksia, koulutuksia?

ap. kirjoitti:

nykyään mitään? Kursseja, työhönosoituksia, koulutuksia?

TE keskus on täyteenammuttu ja ylibuukattu, kävin muutettuani paikkakunnalle heti juttelemassa sekä työneuvojan että koulutusneuvojan kanssa tulevaisuuden suunnitelmista.

Mitään ne ei tarjoa koska se mitä tarjottavaa niillä olis viedään oikeastaan käsistä eli siis työttömät OVAT AKTIIVISIA toisin kuin harhaluulo on, koulutukset on mol.fi sivuilla ja sinne voi kokeilla onneaan (kolme kurssia kiinnosti, kolmeen hain, kolmelle ei otettu.) - samoin työpaikat löytyy tuolta (toki esim. monsteriassa etc. niitä on - mutta yleensäkin vaatimukset on kovia ja jotain erikoisosaamisia tarvitaan). Tähän astisista työhakemuksista ja cv-rulijanssseista en ole saanut yhtään mitään takaisin, kukaan ei ole soitellut etc.

Seuraava vaihe on sitten lähtee suoraan kyseleen firmoilta Ihan Mitä Tahansa työtä mutta epäilen että sekään ei vavaa ovia. No koitetaan kuitenkin.

Mitä jää käteen? Seuraava pakkoilmoittautuminen on marraskuussa. Siihen asti luen viikoittan uudet duunipaikat ja alan pian käveleen ovelta ovelle kun muutama juttu saadaan täällä hoidettua paremmin. Pidemmän jakson suunnitelma on opetella fysiikkaa ja matematiikkaa ja lähtee hakeen inssikouluun vaikka se onkin sitten täydellinen taloudellinen katastrofi toteutuessaan - jos siis pääsee sisään.

Tässä mun mahdollisuudet. Tietenkin on tää klassinen "ala murtovarkaaksi ja pölli taulutelkkareita hienostoalueelta" mutta jostain syystä mua ei oikein sellainen viehätä. Toki täällä satamakaupungissa voisi sotkeutua johonkin hämäräkuvioihin että saa penskoille ainakin uudet pyörät ja kenties itselleen auton (joka muuten olisi hyödyksi työnhakemisessa - monet paikat "oma auto tarvitaan.").

Työkkäreiden tehtävä on lähinnä paimentaa ihmisiä, ei niillä ole tarjota massoille mitään kovin kummoisia henk. koht suunnitelmia. Ja tarjonta on kaikissa jutuissa harvaa ja ohutta eikä niistä VOI KIISTELLÄ eli siis itseään ei voi mitenkään myydä tai valmistautua koska mitään pääsykokeitahan työkkärikursseille ei ole vaan siellä virastoissa päätetään ketkä päässe ja ketkä ei. Esim. omat kaupallis-tietotekniset opinnot ei riittäneet siihen että olisin päässyt erikoistuvaan kirjanpitäjän koulutukseen. Se muuten pisti vituttaan ja huolella.

Työhönosoituksia? TYÖTÄ EI OLE. Sitä mitä ei ole - sitä ei voi osoittaa. Jos jossain on työtä - sitä hakee lauma ihmisiä ja mitään ei tarvi erikseen kenellekään osoitella.

Tällä hetkellä olis pari sopivaa työtä auki ja haenkin niihin mutta karu tosiasia on että vaikka täytänkin työhön vaadittavat kriteerit täysin ja omaan taatusti soveltuvaa kokemusta - niin niin omaa täältä tehtailta potkut saaneista 500 muutakin. Edes työnantajaan en voi vedota perheellisenä ja muutenkaan suositella itseäni koska rekryn hoita rekryfirma joka katsonee enemmän sitä että heidän osuus tulee täytettyä kuin sitä että musta sais hyvin kiitollisen ja varman tekijän firmaan. Tällöin siis voin vaikka seisoa päälläni ja luultavasti en tule valituksi koska teihtailta on tulossa rakaiden koneiden kanssa pelanneita janttereita. Mitenkään mua parempia ne ei ole - mutta tiedän että ne nyt vaan sattuu rekryttäjien mielestä sopiin duuniin paremmin. No, haen kuitenkin - piruuttanikin.

Kuulun siis siihen työntekijäkastiin joka on valmis ja halukas tekemään mutta joista kukaan ei kiinnostu ja jotka ei saa jalkaa mihinkään ovenrakoon koska se ei ennenkään ole siellä ollut. Pyllystähän tää on.

UPDATE_8577284 kirjoitti:

TE keskus on täyteenammuttu ja ylibuukattu, kävin muutettuani paikkakunnalle heti juttelemassa sekä työneuvojan että koulutusneuvojan kanssa tulevaisuuden suunnitelmista.

Mitään ne ei tarjoa koska se mitä tarjottavaa niillä olis viedään oikeastaan käsistä eli siis työttömät OVAT AKTIIVISIA toisin kuin harhaluulo on, koulutukset on mol.fi sivuilla ja sinne voi kokeilla onneaan (kolme kurssia kiinnosti, kolmeen hain, kolmelle ei otettu.) - samoin työpaikat löytyy tuolta (toki esim. monsteriassa etc. niitä on - mutta yleensäkin vaatimukset on kovia ja jotain erikoisosaamisia tarvitaan). Tähän astisista työhakemuksista ja cv-rulijanssseista en ole saanut yhtään mitään takaisin, kukaan ei ole soitellut etc.

Seuraava vaihe on sitten lähtee suoraan kyseleen firmoilta Ihan Mitä Tahansa työtä mutta epäilen että sekään ei vavaa ovia. No koitetaan kuitenkin.

Mitä jää käteen? Seuraava pakkoilmoittautuminen on marraskuussa. Siihen asti luen viikoittan uudet duunipaikat ja alan pian käveleen ovelta ovelle kun muutama juttu saadaan täällä hoidettua paremmin. Pidemmän jakson suunnitelma on opetella fysiikkaa ja matematiikkaa ja lähtee hakeen inssikouluun vaikka se onkin sitten täydellinen taloudellinen katastrofi toteutuessaan - jos siis pääsee sisään.

Tässä mun mahdollisuudet. Tietenkin on tää klassinen "ala murtovarkaaksi ja pölli taulutelkkareita hienostoalueelta" mutta jostain syystä mua ei oikein sellainen viehätä. Toki täällä satamakaupungissa voisi sotkeutua johonkin hämäräkuvioihin että saa penskoille ainakin uudet pyörät ja kenties itselleen auton (joka muuten olisi hyödyksi työnhakemisessa - monet paikat "oma auto tarvitaan.").

Työkkäreiden tehtävä on lähinnä paimentaa ihmisiä, ei niillä ole tarjota massoille mitään kovin kummoisia henk. koht suunnitelmia. Ja tarjonta on kaikissa jutuissa harvaa ja ohutta eikä niistä VOI KIISTELLÄ eli siis itseään ei voi mitenkään myydä tai valmistautua koska mitään pääsykokeitahan työkkärikursseille ei ole vaan siellä virastoissa päätetään ketkä päässe ja ketkä ei. Esim. omat kaupallis-tietotekniset opinnot ei riittäneet siihen että olisin päässyt erikoistuvaan kirjanpitäjän koulutukseen. Se muuten pisti vituttaan ja huolella.

Työhönosoituksia? TYÖTÄ EI OLE. Sitä mitä ei ole - sitä ei voi osoittaa. Jos jossain on työtä - sitä hakee lauma ihmisiä ja mitään ei tarvi erikseen kenellekään osoitella.

Tällä hetkellä olis pari sopivaa työtä auki ja haenkin niihin mutta karu tosiasia on että vaikka täytänkin työhön vaadittavat kriteerit täysin ja omaan taatusti soveltuvaa kokemusta - niin niin omaa täältä tehtailta potkut saaneista 500 muutakin. Edes työnantajaan en voi vedota perheellisenä ja muutenkaan suositella itseäni koska rekryn hoita rekryfirma joka katsonee enemmän sitä että heidän osuus tulee täytettyä kuin sitä että musta sais hyvin kiitollisen ja varman tekijän firmaan. Tällöin siis voin vaikka seisoa päälläni ja luultavasti en tule valituksi koska teihtailta on tulossa rakaiden koneiden kanssa pelanneita janttereita. Mitenkään mua parempia ne ei ole - mutta tiedän että ne nyt vaan sattuu rekryttäjien mielestä sopiin duuniin paremmin. No, haen kuitenkin - piruuttanikin.

Kuulun siis siihen työntekijäkastiin joka on valmis ja halukas tekemään mutta joista kukaan ei kiinnostu ja jotka ei saa jalkaa mihinkään ovenrakoon koska se ei ennenkään ole siellä ollut. Pyllystähän tää on.

ja oman yrityksen perustaminen, kun olet noin yritteliäs luonne?

kooste palstalaisten ongelmista, jotta ne voitaisiin yhteistuumin ratkaista. Tämä on sitä paljon puhuttua yhteisöllisyyttä.
Toinen asia sitten on, että tiedostavatko ihmiset itse omia ongelmiaan.

ap. kirjoitti:

kooste palstalaisten ongelmista, jotta ne voitaisiin yhteistuumin ratkaista. Tämä on sitä paljon puhuttua yhteisöllisyyttä.
Toinen asia sitten on, että tiedostavatko ihmiset itse omia ongelmiaan.

Kun katsoo asiaa niin että työttömällä on kuitenkin katto pään päällä, ruokaa jääkaapissa ja internetti niin asiat eivät ole kuitenkaan kauhean kurjasti.

Voisi sanoa että osan palstalaisista ongelma on se että he tekevät työtä ja haluavat välttämättä ansaita rahaa keinoilla jotka vievät työt muiltakin. Tällöin ongelmaan ratkaisu on se että osa jättää työt tekemättä mutta ansaitsee rahansa sosiaalisilla tulonsiirroilla niiltä jotka eivät halua jakaa SEKÄ työtä ETTÄ rahaa - jotka ratkaisisisvat 1 ja 2 kohdan "ongelman" jota ei itseasiassa työttömälle ole kunhan hän suhtautuu asiaan oikein.

Työssäkäyvien ongelma on selvästi ajanpuute ja kiukuttelu siitä että toiset saavat aikaa luopumalla rahasta. Tähän ongelmaan vastaus on : "Lopeta työntekeminen ja aloita elämä". Tällöin myös ne joiden ongelma on työttömyys saisivat mennä tekeen laiskotteluvapaalle siirtyvän duunit - ja ottaa ne rahat ja päästä kiroilemaan kuinka hänen siivellään loisitaan.

Konstit on monet sanoi akka kun kissalla pöytää pyyhki ja vaihtelu virkistää sanoi kissa kun akalla lattian lakaisi.

Vähennetään katkeruutta ja lisätään onnea. Kiitos rahoistanne työväestö. Jos joskus halluatte relata töistänne niin ottakaa mut mukaan tekeen, toki vaadin palkan mutta nyt tyydyn laiskotteleen vähemmällä korvauksella. Tasa-arvoo on se että tää sama etuisuus koskee teitäkin JOS haluatte valita niin. Tilallenne löytyy kyllä tekijä työttömistä tai alemmista portaista, ette ole niin tärkeitä että sormestanne jäisi vesilasiin kuoppa ;-)

Miltons kirjoitti:

Kun katsoo asiaa niin että työttömällä on kuitenkin katto pään päällä, ruokaa jääkaapissa ja internetti niin asiat eivät ole kuitenkaan kauhean kurjasti.

Voisi sanoa että osan palstalaisista ongelma on se että he tekevät työtä ja haluavat välttämättä ansaita rahaa keinoilla jotka vievät työt muiltakin. Tällöin ongelmaan ratkaisu on se että osa jättää työt tekemättä mutta ansaitsee rahansa sosiaalisilla tulonsiirroilla niiltä jotka eivät halua jakaa SEKÄ työtä ETTÄ rahaa - jotka ratkaisisisvat 1 ja 2 kohdan "ongelman" jota ei itseasiassa työttömälle ole kunhan hän suhtautuu asiaan oikein.

Työssäkäyvien ongelma on selvästi ajanpuute ja kiukuttelu siitä että toiset saavat aikaa luopumalla rahasta. Tähän ongelmaan vastaus on : "Lopeta työntekeminen ja aloita elämä". Tällöin myös ne joiden ongelma on työttömyys saisivat mennä tekeen laiskotteluvapaalle siirtyvän duunit - ja ottaa ne rahat ja päästä kiroilemaan kuinka hänen siivellään loisitaan.

Konstit on monet sanoi akka kun kissalla pöytää pyyhki ja vaihtelu virkistää sanoi kissa kun akalla lattian lakaisi.

Vähennetään katkeruutta ja lisätään onnea. Kiitos rahoistanne työväestö. Jos joskus halluatte relata töistänne niin ottakaa mut mukaan tekeen, toki vaadin palkan mutta nyt tyydyn laiskotteleen vähemmällä korvauksella. Tasa-arvoo on se että tää sama etuisuus koskee teitäkin JOS haluatte valita niin. Tilallenne löytyy kyllä tekijä työttömistä tai alemmista portaista, ette ole niin tärkeitä että sormestanne jäisi vesilasiin kuoppa ;-)

jotka voisivat työllistää työttömiä. Tarvitaan vain joku sanomaan sekin asia ääneen.

ap. kirjoitti:

jotka voisivat työllistää työttömiä. Tarvitaan vain joku sanomaan sekin asia ääneen.

Ei pysty muuttumaan palkaksi etenkään jos tilauskannat ovat romahtaneet jne.

Yrittämisellä on perustansa markkinataloudessa ja kun markkinatalous nikottelee ei se linja ole toimiva.

Ratkaisut pitää hakea paljon alempaa, ihan koko yhteiskunnan periaatteiden tasolta. Olen sanonut ja sanon jatkossakin että vain 100% tavoitetyöllisyys on ainoa järkevä ja hakemisen arvoinen tila yhteiskunnallsiesti. Se että siihen päästään vaatii vähän enemmän kuin yhden ihmisryhmän "suopeutta". Se vaatii mullistusta kaikilla tasoillaan.

Muuten ei tule kehitystä joka jatkuu. Näi o näreet.

muita huolehdittavia itsensä lisäksi. Sosiaalinen elämä kapeutuu ja varsinkin työttömän miehen on toivotonsa pyrkiä suhteeseen ellei hänellä ole rahaa tapaamisten järjestämiseen.

ap. kirjoitti:

muita huolehdittavia itsensä lisäksi. Sosiaalinen elämä kapeutuu ja varsinkin työttömän miehen on toivotonsa pyrkiä suhteeseen ellei hänellä ole rahaa tapaamisten järjestämiseen.

teillä tulee sellainen pakkomielteinen tarve suhteeseen? Häh? Onko niin kauhea olla yksin itsensä kanssa?

Ps. Mulla ei ole naisseuran saanti koskaan ollut ongelma. Eikä se seuran saanti olisi ongelma edelleenkään. Ongelmia on ollut kyllä siinä, että naiset ovat haluneet suhdetta ja minä en.

on peräisin?

ap. kirjoitti:

on peräisin?

mitä oon jossain menneessä elämässäni tehnyt. Oisinko ollut joku sarjamurhaaja tai jotain..ehkä pahempaakin... Ei tulis yllätyksenä.:/