Ajattelin täältäkin kysellä fiksuja neuvoja tai kokemuksia huoltajuuskiistoista. Harkinta-aika on parhaillaan meneillään ja meillä on pienet lapset. Lapset asuvat minun eli äidin luona. Isällä on tapaamisoikeus joka toinen viikonloppu. En ole alkoholisti, huumeiden käyttäjä tai väkivaltainen. Ei kyllä lasten siäkään, mutta henkisen väkivallan takia pois lähdin.
Ilmeisesti mennään oikeuteen kun avioero astuu voimaan, näin ainakin lasten isä uhkaa.
Hän haluaa lasten asuvan tykönään, jos ei nyt niin myöhemmin, kun lapset ovat isompia.
Mitenköhän oikeus meidän tapauksessamme asian ratkaisee?
Kovasti monet ovat kannustaneet, ettei äidiltä lapsia viedä.
Ilmeisesti mennään oikeuteen kun avioero astuu voimaan, näin ainakin lasten isä uhkaa.
Hän haluaa lasten asuvan tykönään, jos ei nyt niin myöhemmin, kun lapset ovat isompia.
Mitenköhän oikeus meidän tapauksessamme asian ratkaisee?
Kovasti monet ovat kannustaneet, ettei äidiltä lapsia viedä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
En tiedä millaisesta tapauksesta on kyse, mutta kyllä ne lapset voivat päätyä kummalle tahansa siellä oikeudessa. Henkisesti väkivaltainen ihminen on usein myös erittäin taitava manipuloimaan tuomareita. Eli otapa asianajajaan yhteyttä ihan varmuuden vuoksi. Asianajajan on tärkeää tietää millä tavalla henkisesti väkivaltainen lasten isä on ollut ja minkälainen ihmistyyppi hän on. Taitava asianajaja osaa tuosa hänen julmat puolensa esiin myös oikeudessa,vaikka kyseessä olisikin "vain" henkinen väkivalta. Ei ole lasten parhaaksi joutua sellaisenkaan tyypin armoille ymmärtää järkevät tuomarit. Mutta asianajajan on oltava hyvä ja tuuripeliä se on. Jows oikeuteen ei tarvitse lähteä niin hyvä, mutta jos mies tämän sinne vie niin varustaudu ajoissa!
Helsingissä tuomarit koulutetumpia perheoikeudellisissa asioissa. Muualla maassa tulee kuulemma usein hyvin ikäviä yllätyksiä ja lapsia on mm. määrätty väkivaltaisten ihmisten YKSINhuollettaviksi.
ei kuullosta kovin vakuuttavalta tuollainen uhkailu "Hän haluaa lasten asuvan tykönään, jos ei nyt niin myöhemmin, kun lapset ovat isompia". Nyt on nyt ja sen mukaan mennään. Varmaankin saat lapset, mutta on varmuuden vuoksi parempi ottaa yhteyttä asianajajaan.
olla fiftyfifty tilanteesta mut tosiasiassa se on 1/99 eli revi siitä.
hyvin harvoin 50/50 tilanteesta, koska tässä ajatellaan lapsen etua. Huoltajuus ei ole tasa-arvoasia.
"hyvin harvoin 50/50 tilanteesta, koska tässä ajatellaan lapsen etua. Huoltajuus ei ole tasa-arvoasia"
Huoltajuus on nimenomaan tasa-arvoasia! Jos ilman mitään painavaa syytä molemmat vanhemmat eivät saa yhteishuoltajuutta niin suomessa ei ole oikeutta ja tasa-arvoa. Mutta huomatkaa että huoltajuus ei ole sama asia kuin se missä lapset asuvat. Vanhemmat voivat (ja usein ovatkin) molemmat huoltajia mutta lapset asuvat silti pääasiallisesti vain toisen vanhemman luona. Huoltajuus on vanhemman oikeutta ja velvollisuutta vaikuttaa lapsensa elämään ja kasvatukseen. Sitä ei saisi isiltäkään ottaa pois vaikka äidit usein katsovatkin siinä parempia olevansa ja toteuttavansa samalla lapsenkin etua.
ole todellakaan tasa-arvoasia. LAPSELLA on (monesti teoreettinen) oikeus tavata molempia vanhempiaan. Vaikka vanhemmat saisivatkin yhteishuoltajuuden - ei etävanhempi ole kuitenkaan edes velvollinen tapaamaan lastaan. Etähuoltajalla on tapaamisoikeus eikä tapaamisvelvollisuutta. Lähivanhempi on aina velvollinen huoltamaan lasta ja kantamaan hänestä/heistä vastuun. Jos hän sairastuu tai uupuu, etävanhempi auttaa - niin halutessaan.
Lapsen etu on se, että hänen olosuhteensa vanhempien eron myötä muuttuu mahdollimman vähän.
Viranomaiset ovat tämän vahvistaneet kysyttyäni sitä useammasta paikasta että huoltajuus ei ole tasa-arvoasia. Niin ei voi tehdä, mutta kun kysyin perusteluja miksi, vastausta ei haluttu antaa.
Eiköhän tämä kerro jo paljon viranomaistoiminnasta ja sen mielivaltaisesta käytöksestä jossa kärsijöinä ovat lapset aj etävanhempi.
Asiaa ei voisi paremmin enää kirjoittaa. Hyvä että jollakin on sentään järki tallella.
Hyvää kesää sinulle!
Lapsia ei äidiltä ihan kummassa viedä,ei vaikka et olisikaan ns. taharaton.Siis tarkoitan,että äidillä aina ensisijainen oikeus lapsiin.Joskus isä olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto pääasialliseksi vanhemmaksi.Sinun tapauksessa ei pelkoa,että isä saa lapset luokseen,jos ei oikeasti ole mitään luurankoja kaapissa.Kun muksu täyttää 12v. hän itse saa päättää,kumman luona haluaa asua.Ja sen ikäistä pitää jo vanhemmankin kuunnella ilman mustasukkaisuutta.
Voimia sinulle.Koettakaa nyt muistaa,ettei eronne ole lasten vika ja että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin ilman syylliyyden taakkaa.Itsekin olen kovan työn tehnyt jättääkseni omat tunteet taka-alalle lasten etujen vuoksi.Mutta se kannattaa.
niin käy että lapset saan pitää luonani. Kiitos vastauksista! Olemme kyllä allekirjoittaneet tapaamisoikeus-ja elatusmaksulaput. Toisen lapsen asumis- ja yhteishuoltajuuslappua isä ei suostunut allekirjoittamaan.
Kaipa nekin allekirjoitetut laput jotain merkkaavat. Asianajaja sanoi, ettei ole 9vuoteen, joina on työskennellyt, tullut yhtään tapausta tällaisessa tilanteessa vastaan, että äidiltä olisi lapset pois otettu. Joten yritän toivoa positiivisesti..
isä vaan kiusata sinua näillä uhkailuilla. Jos sinä olet halunnut erota, ottaa se miehen, kuin miehen luonnon päälle. Enkä väitä että jos asia olisi toisinpäin, ettei se naisenkin luonnon päälle ottais :) Eli saattaa jopa yrittää tällä manipuloida että et haluisikaan erota, koska pelkäät että hän saa lapset. Oma ex uhkaili myös vusoia sitten, ja yritti sillä että olisin jäänyt. Mutta kun en korvaani lotkauttanut, on asia kääntynyt päälaelleen, eikä se lasten tapaaminen joka toinen viikonloppukaan ole niin kauheen varmaa. Huomaavat hyvinkin pian kuinka paljon ne lapset velvoittaa jos niiden kanssa yksin jää. Käänteistä psykologiaa on joutunut vuosien varrella käyttämään paljon. Eli jos hermostun kun isä jättää tapaamisia väliin, tilanne pahenee, mutta jos sanon että ota sitten kun otat että ei mulla mitään menoa olekkaan, ja kotona on tosi tylsä olla yksin, niin johan alkaa taas tapaamiset sujumaan :D Eli toisin sanoen tekee asiat niin että ne eivät missään nimessä ole minun mieliksi. Mutta yrittänyt opetella tätä ajatusmallia vuosien ajan, ja sen mukaan eletään :D
Teille tulee yhteishuoltajuus joka tuomitaan aina jos muita painavia perusteita ei ole ( lapsiin kohdistuva väkivalta tai päihteet)
Todennäköisesti lasten toive ratkaisee aika paljon ( mitä he kertovat sos viranomaisille ( vanhemmat eivät saa olla läsnä) mitä kotona on ollut, minkälainen isä ja äiti on, mitä he toivovat ym)
Myös se kumpi tarjoaa lapselle se tutun sosiaalisen ympäristön ( jää vanhaan kotiin)
Kummalla on paremman edellytyksen lasten kokonaisedun kannalta ( raha, aika, vakaat kasvuolot)
Kummalla on suurempi halu tukea lapsen ja etävanhemman välistä yhteydenpitoa.
Jos väität olevasi henkisen väkivallan uhri niin se asettaa myös samalla kyseenalaiseksi sen kuinka hyvin kestät henkistä painetta joka todellakaan ei ole hyvä juttu jos vastapuolella sattuu olemaan taitava lakimies.
Ja se että isä haluaa lapset nyt tai vähintään myöhemmin on oikein sossun ja oikeuden märkä päiväuni ( mies osoittaa siis kyvyn tehdä sovittavia ratkaisuja)
Asuinolot, kummalla on tarjota paremmat resurssit ( esim omat huoneet lapselle)
Missä tuomio piirissä juttu käsitellään
ja suomessa ei viedä sen pahemmin äidiltä kuin isältäkään lapsia. Se kummasta tulee lähivanhempi on hyvin monesta asiasta kiinni ja tärkein on se lasten mielipide.
Onko tuosta henkisestä väkivallasta jotain näyttöä tai diagnoosia ? Jos ei ole, niin oikeus ei lotkauta korvaansakaan sellaiselle.
Kokemusta on, ex esitti minusta (isä) perättömiä väitteitä ja hävisi rosiksessa. Minulla oli näyttö ja todistajat monesta exää-ei-niin-mairittelevista asiasta
Se ken oikeudessa syyttää on näytettävä toteen todisteet toisen syyllisydestä. Se ken syyttää toista ilman riittäviä todisteita saattaa joutu itse syytetyksi perättömästä lausumasta oikeudesta.
Eli jos todisteet eivät tue väitöstä niin oikeuden on aina ratkaistava se syyteyn eduksi.
Jos kerran ec esitti perättömiä lausumia niin kait käytit oikeutta ja syytit häntä myös perättömästä lausumasta oikeudesta, tämä on muuten suomen lain mukaan tuomittava teko.
Viitasi nimen omaan siihen että jos toinen väittää joutuneesa henkisen väkivallan uhriksi niin sille oltava selkeä näyttö jos siihen vetoaa oikeudesta... ja aika usein se on musta tuuntuu tasolla - ja se ei ole mikään näyttö...ottamatta kantaan mitä oikeasti on sattunut.
Ihmettelen vain miksi juopoille ja lääketokkuraisille iseillekin määrätään tapaamisoikeutta ja jopa yökyläoikeuksia lapsiin tässä maassa. Mieheni ansiosta tunnen monia juppolalleja, nuoriakin, joilla on lapsia ja juopotteluhaluja edelleen riittää. Ja kuulemma tällaisille työttömille juopoille luusereillekin myönnetään 50% huoltajuus heidän näin halutessaan. Itse ainakin erotessani ja tietäessäni mieheni jupottelutavat ja ystäväpiirin, en todellakaan tule ikinä kuuna päivänäkään vapaaehtoisesti tällaiselle luuserille mitään oikeuksia lapsiin antamaan. Miehen tapojen vuoksihan meillekin ehkä tulee ero, lapset ovat moisesta tunarista jo aivan tarpeeksi kärsineet. Toivottavasti huoltajuuskiistoissa huomioidaankin keino evätä epäsopivilta iseiltä kaikki oikeudet. Pitäisi olla laillista, jotta tulisivat luuserit ehkä joskus järkiinsä. Saavatpahan sitten juopotella ja naiskennella loppuiän rauhassa ilman tapaamisvelvoitteita. Elatusvelvollisuus tietysti pitää säästää korvatakseen kivut ja säryt vuosien varrelta. Kyllä lait ovat hanurista, joillei tällaista lasten oikeutta terveisiin vanhempiin huomioida. Alkoholisti ei ole terve.
Tämän lisäksi lapset ovat eroissa kiusaamisvälineitä joka on niin väärin. Mitä ihmiset oikein ajattelevat. Tuntuu ettei äidit osaa käyttää järkeään. Lapsella tulee olla oikeus kumpaankin vanhempaansa 50/50.
Mikä oikeus äideillä on viedä lapsen oikeudet ottaessaan lapsen suojakilveksi. En voi naisena käsittää niiden äitien järjenjuoksua jotka toimivat kaappaamalla lapset itselleen. Tulee väistämättä mieleen narsisti. Kuka mies sellaista naista edes katsoo suhteessa jos on noin mielivaltainen että miettii lasten ottamista mukaansa noin vain. Kyllä naisessa on oltava jotain pahasti vialla jos ei kykyne hakemaan perheneuvolasta ensin apua. Se on selvä kaappaus isältä eikä mikään muu. Kyllä mielivaltainen nainen tekee itselleen ja lapsille koiran palveluksen. Eivät ne naiset osaa suhdetta rakentaa vaan lähtevät ongelman sattuessa karkuun. On kyllä raukkamaista touhua.
Lasten oikeuksien mukaista on ainakin suojella heitä alkoholisti-hamesankari-iseiltä. Kyllä pitäisi tuomarienkin tajuta millainen malli lapselle on lapsen edun mukaista. Juopoilta ainakin kaikki oikeudet lapsiin pois ja korvausvelvollisuus kivusta ja särystä äitiä ja lapsia kohtaan tottakai säilytettävä. Itsehän ovat työttömät, juopot lusmut tiensä valinneet ilman perhettä, joten ihan oikein olisi koventaa näille oikeuksia lapsiinsa. Nämähän luuserit riitä rattijuoppojakin yleensä ovat ja muutenkin huonoa mallia yhteiskunnassa. Käy lapsia sääliksi tuollaisilla vanhemmilla. Toivon vain, että Suomen lainsäädäntö osaa todella katsoa lasten etuja kenen käytösmalleja lapsille on oikeus antaa. Pahoin vain pelkään, että juoppoja hyysätään tässäkin asiassa.
Kuka järkevä edes tekee lapsia juopoille, mutta näitähän riittää suomessa. Nämä lapsen ( syntymättömän) etua polkevat naiset ovat yhtä yleisiä kun ne miehetkin.
Se kuinka monen hameen helman perään mies juoksee tuskin vaikuttaa siihen millainen on isänä.
Jos suomessa katsottaisiin lapsen etua ja ne vanhemmat jotka eivät täytä kriteereitä ( olipa aviossa / avossa / yksin / eronneita / leskiä) joutuisivat luopumaan vanhemmistaan niin suomessa ei sitten valtaosa edes asuisi biologisten vanhempien kanssa.
Laspella on oikeus tavata molempia vanhempia mutta kohtuudella voidaan vaatia että nämä vanhemmat jolla on oikeus olla lapsia lähellä ovat selvin päin. Silloin kun lapsi ei ole sielä tehköön ihan mitä lystää, sillä ei ole vaikutusta lapseen.
Käytännössä lapsen etu ei ole se peruste mikä määrää lapsen asumisen vaan siihen vaikuttaa niin monet asiat kuten tuomiopiirin yleinen käytäntö, selkeä raha ( koska monesti lapsen etu olisi ettei hän asuisi kummankaan vanhemman luona) isän tai äidin henkilkohtainen etu ym
Lapsen oikeus suomessa on pelkää sanan helinää ja kauniita lauseita mutta totuus on että niitä vain ei ole.
Hitto. Ei äideillä mitään etuoikeuksia lapsiin ole. Kehtaattekin valittaa ja mustamaalata isiä. Suurin osa isistä ei halua alkaa taistelemaan äidin kanssa lapsista. Ne jotka alkavat. Niistä 70% luovuttaa kesken prosessin ja lopuista 80% saa lastensa kanssa olla tekemisissä enemmänkin kuin 2 vkl/ kk. Itse taistelen lapsista, jotka äiti olisi kuljettamassa niin kauas, ettei muu kuin vkl tapaamiset ole toimivia. Tilanne on nyt se, että väliaikais määräyksellä lapset on määrätty asumaan isänsä kanssa. Ei äiti mikään korvaamaton kapine ole. Lapsi tarvitsee huolenpitoa ja turvaa. Sen kykenee antamaan niin isä kuin äitikin.
Yksi taistelija