Maastopyöräily ei ole vain liikuntaa vaan parhaimmillaan se on elämäntapa. Itse menen mieluiten nimenomaan pyörällä metsään, vieläpä mahdollisimman syvälle metsään ajelemaan uusia reittejä ja nauttimaan maisemista. Metsä antaa liikunnan, rauhan ja motivoi jälleen uudelle lenkille. Metsä on haaste, mahdollisuus ja paikka jossa saa keskittyä omaan suoritukseen luonnon rauhassa kaukana yhteiskunnasta ja sen vaatimuksista. Metsässä ihminen on oman menemisensä ja luonnon herra. Ohjaustanko antaa vallan mennä pyörällä sinne minne kukaan muu ei uskalla mennä eikä pääse pyörällä. Hyvällä pyörällä kuski menee ihan mihin haluaa kun muut menevät sinne minne pääsevät. Liikennesäännöt päättyvät kun metsä alkaa, siitä alkaa yksilönvapaus. Siksi maastopyörä on aina ollut valintani. Metsässä ei ole nopeusrajoituksia.
Puolet lajista on ajamista, mutta toinen puoli on hyvällä pyörällä elvistely ja osasarjoilla prassailu. Kun joku ajelee Aceralla on hillittömän hauskaa todeta itse ajavansa XT:llä, XTR-RC:llä tai vaikkapa Deore LX:llä ja vieläpä hyvillä kiekoilla ja keulalla. Mitä kalliimpaa palikkaa, sit'ä parempi aina.
Maastopyöräily sinänsä ei ole lainkaan kallis laji. Hyvä pyörä maksaa 1000-5000 euroa, riippuu pyörästä ja varusteet maksavat 200-1000 euroa. Pikkusumma hyvistä varusteista jotka kestävät pitkään. Pyörä on periaatteessa kertaostos, vain osta ja huollot maksavat jälkeenpäin ja juuri niin paljon kuin pyörään haluaa satsata.
Metsä vain on aina vetänyt puoleensa. Maantie ei houkuttele pyöräilemään lähellekään samalla lailla kuin metsiköt. Juurikin tästä syystä huonoon rahatilaanteeseen iskenyt pyörävaras aiheutti meikeläiselle lähes totaalisen katastrofin. Nyt olen saanut pyörän, joka on rakennusprojekti vielä pitkän aikaa, mutta ajokelpoinen sellainen. Uusi pyörä paremmassa tilanteessa kenties ensi keväänä on suunnitelmissa. Nakamura oli ihan mahdoton hyväksyä minkäänlaisena harrastepyöränä samoin kuin DBS Intruder, joka jäi onneksi kaupunkikäyttöön. Minä kun en kehtaa ajella millään halpakuralla, varsinkaan julkisella paikalla. Kunnon pyörä pitää olla.
Mitä tulee DBS Intruderiin, siihen on jo parempi runko tulossa ihan periaatteen vuoksi. Pyörä palvelee sen jälkeen edelleen kaupunkipyöränä. Jossakin vaiheessa jätän sen vain ja ainoastaan työmatka- ja kauppareissukäyttöön koska hommaan kaupunkikruisailuun kustomi cruiserin, kelpaa sitten kruisailla menemään.
Tulevaisuudessa satsaan eniten nimenomaan maastopyörään. Maastoajelu on eniten juttuni, mutta toki ajelen maantiepyörällä lenkkejä maantiellä edelleen. Otan ehkä jossakin vaiheessa Dirtin mukaan harrasteeseen, mutta siihen on pitkä matka koska en katso tarvitsevani Dirttiä juuri nyt. Parantelen olemassaolevaa maantiepyörää ja maastopyörää osa osalta. Kaupunkipyörä saa osakseen uuden rungon ja siinäpä se sitten onkin.
Kyllä, metsä on minun juttuni. Saan liikunnan ilon nimenomaan maastopyöräillessä kaikkein parhaiten. Mutta en harrasta vain maastopyöräilyä vaan myös maastopyöriä, halpa ei minulle kelpaa. Kun rahatilanteeni paranee ostan ja tavoittelen ostoksissa nimenomaan aina parempaa ja entistä kalliimpaa pyörää kunnes löydän paketin johon viimein olen tyytyväinen. Veikkaan, että se taso menee jossain Commencal Meta 666 tai Trek Fuel EX 9.5-tasolla. Sitten kun pyörä maksaa sellaiset 4000-5000 euroa. Tällä hetkellä hintataso jota tavoittelen on noin 1000-1500 euroa. Siitä sitten aikanaan ylöspäin kun säästöt alkavat karttua.
Puolet lajista on ajamista, mutta toinen puoli on hyvällä pyörällä elvistely ja osasarjoilla prassailu. Kun joku ajelee Aceralla on hillittömän hauskaa todeta itse ajavansa XT:llä, XTR-RC:llä tai vaikkapa Deore LX:llä ja vieläpä hyvillä kiekoilla ja keulalla. Mitä kalliimpaa palikkaa, sit'ä parempi aina.
Maastopyöräily sinänsä ei ole lainkaan kallis laji. Hyvä pyörä maksaa 1000-5000 euroa, riippuu pyörästä ja varusteet maksavat 200-1000 euroa. Pikkusumma hyvistä varusteista jotka kestävät pitkään. Pyörä on periaatteessa kertaostos, vain osta ja huollot maksavat jälkeenpäin ja juuri niin paljon kuin pyörään haluaa satsata.
Metsä vain on aina vetänyt puoleensa. Maantie ei houkuttele pyöräilemään lähellekään samalla lailla kuin metsiköt. Juurikin tästä syystä huonoon rahatilaanteeseen iskenyt pyörävaras aiheutti meikeläiselle lähes totaalisen katastrofin. Nyt olen saanut pyörän, joka on rakennusprojekti vielä pitkän aikaa, mutta ajokelpoinen sellainen. Uusi pyörä paremmassa tilanteessa kenties ensi keväänä on suunnitelmissa. Nakamura oli ihan mahdoton hyväksyä minkäänlaisena harrastepyöränä samoin kuin DBS Intruder, joka jäi onneksi kaupunkikäyttöön. Minä kun en kehtaa ajella millään halpakuralla, varsinkaan julkisella paikalla. Kunnon pyörä pitää olla.
Mitä tulee DBS Intruderiin, siihen on jo parempi runko tulossa ihan periaatteen vuoksi. Pyörä palvelee sen jälkeen edelleen kaupunkipyöränä. Jossakin vaiheessa jätän sen vain ja ainoastaan työmatka- ja kauppareissukäyttöön koska hommaan kaupunkikruisailuun kustomi cruiserin, kelpaa sitten kruisailla menemään.
Tulevaisuudessa satsaan eniten nimenomaan maastopyörään. Maastoajelu on eniten juttuni, mutta toki ajelen maantiepyörällä lenkkejä maantiellä edelleen. Otan ehkä jossakin vaiheessa Dirtin mukaan harrasteeseen, mutta siihen on pitkä matka koska en katso tarvitsevani Dirttiä juuri nyt. Parantelen olemassaolevaa maantiepyörää ja maastopyörää osa osalta. Kaupunkipyörä saa osakseen uuden rungon ja siinäpä se sitten onkin.
Kyllä, metsä on minun juttuni. Saan liikunnan ilon nimenomaan maastopyöräillessä kaikkein parhaiten. Mutta en harrasta vain maastopyöräilyä vaan myös maastopyöriä, halpa ei minulle kelpaa. Kun rahatilanteeni paranee ostan ja tavoittelen ostoksissa nimenomaan aina parempaa ja entistä kalliimpaa pyörää kunnes löydän paketin johon viimein olen tyytyväinen. Veikkaan, että se taso menee jossain Commencal Meta 666 tai Trek Fuel EX 9.5-tasolla. Sitten kun pyörä maksaa sellaiset 4000-5000 euroa. Tällä hetkellä hintataso jota tavoittelen on noin 1000-1500 euroa. Siitä sitten aikanaan ylöspäin kun säästöt alkavat karttua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Puolet lajista on ajamista, mutta toinen puoli on hyvällä pyörällä elvistely ja osasarjoilla prassailu"
Ai, tuota en olekaan kirjoitustesi perusteella havainnutkaan :)
Ehkä olisi kuitenkin aika kasvaa aikuiseksi. Minkäänlainen prassailu ei nimittäin ole kovin kypsää toimintaa vaan materialistisen ihmisen itsetehostusta. Siis että uskotaan että kalliit vehkeet tekevät ihmisestäkin paremman vaikka prassailija ei tietysti itse noin välttämättä sitä ajattelekaan. Mutta sehän siinä on todellisuudessa takana. Päteminen ja itsetehostus. No elämä varmaan palauttaa toivottavasti sinutkin joskus takaisin maanpinnalle ja huomaat mikä on elämässä oikeasti tärkeää ja arvokasta. Ja se ei löydy osista vaan jostain ihan muualta. Mutta ehkä ehdit joskus siellä metsässä mietiskellä myös noita vähemmän materialistisia asioita...
Ja seuraavaksi tarjoat Jumalaa ja Jeesusta kuin mikäkin kaupustelija. Uutisia sinulle. En usko yhdenkään uskonnon Jumalaan enkä varsinkaan kristinuskon Jeesukseen. Maailma on juuri tasan sellainen kuin millaisena se meille näyttäytyykin, eli materialistinen, tieteellinen ja fysiikan lakien alainen. Ei ole olemassa mitään älyllistä voimaa ihmisen itsensä lisäksi. Jokainen on yksin oman elämänsä Jumala ja Saatana. Sanalla sanoen olen siis ateisti. Joten älä yritäkään tarjota mitään mikä ei ole materialistista. Uskovaiset ovat heikkotahtoisia hölmöjä jotka eivät uskalla tunnustaa päätyvänsä lopuksi ihan vain mullaksi maahan. Mietiskele sinä vaan niitä ei materialistisia toiveuniasi paratiisista niin minä nautin sillä aikaa elämästä, ilman kirkon moraalista pakottamista vielä kaiken lisäksi. Luterilaiset ovat vastenmielisiä.
Ikuiseen unimaailmaan kuoltuamme menemme ?
Mitä unia silloin näkee ?
Pyöräilyuniako ei kuollut näe ?
ei liity mitenkään mihinkään. Mistäs keksit, että seuraavaksi tarjotaan Jeesusta?
Ei tää oo edelleenkään mikään blogi. Me muulla höpiseen noita juttujas! Idiootti. Mee vaikka www.blogit.fi-sivustolle.
Hienosti sanottu!
"Puolet lajista on ajamista, mutta toinen puoli on hyvällä pyörällä elvistely ja osasarjoilla prassailu"
Nakamura? Tunturin tiagrat? Kyllähän noilla prassailee! Harvalla pojalla noin kovat pyörät ja osasarjat löytyy.
"Mutta en harrasta vain maastopyöräilyä vaan myös maastopyöriä, halpa ei minulle kelpaa."
Mihinkäs sen tuntsan Dura-Ace päivitys jäi? Eikös se ihminen ollutkaan maantiellä parhaimmillaan.
Jätkä taitaa polkea ainoastaan tietokoneen näppäimistöä ajolasit huurussa ja suu vaahdossa. Ei siinä mitään, kyllähän nuo kirjoitukset saavat hymyilevaan varmasti jokaisen polkupyörällä liikkujan/harrastajan. Tahantonta komiikkaa tai ei.
fillaristimiehen jutut. Jo on aikaa kaverilla suoltaa täyttä peetä kaiket päivät. Virtuaalipyöräilijä se on, sanon minä.
En usko!
Elvistelyä ja brassailua? BULLSHIT! Puhu vaan omasta puolestasi. Minulle maastopyöräily on 100% hauskanpitoa. Kuntokin saa kasvaa siinä sivussa jos on kasvaakseen.
Minä kun en kehtaa ajella millään halpakuralla, varsinkaan julkisella paikalla. Kunnon pyörä pitää olla. Miten niin ei kehtaa? Ei kai tässä nyt kehtaamisesta ole kysymys hyvä mies. Itsetunnossasi olisi ehkä hiukan parantamisen varaa.
Se on tosi, että jos ajopyörän laitat, niin kyllä siihen varmasti €uroja sekoaa helposti parit tonnit.
Mikäs vika Nakamurassa on? Siinä on ainaki riittävästi speksailtavaa...Eikä muuten varkaat iske, sen enempää ku Bilteman tuotteisiinkaan : D