Miten ymmärrätte yrityksen sielun, ja mistä se syntyy ja miten se kehittyy, mitkä siihen vaikuttavat.
Olen lukenut useita artikkeleita jossa puhutaan siitä miten yrityksen ilmapiiri ja "sielu" vaikuttavat nimenomaan suorittavaa työtä tekevien onnellisuuteen ja näin myös viimeistään pitkällä aikavälillä yrityksen tuloksellisuuteen.
Nykypäivänähän puhutaan paljon siitä, miten johtajien, esimiesten ja muuten korkeammassa työtehtävässä olevat tuntevat itsensä paljon onnellisemmaksi kuin perusduunarit
Olen lukenut useita artikkeleita jossa puhutaan siitä miten yrityksen ilmapiiri ja "sielu" vaikuttavat nimenomaan suorittavaa työtä tekevien onnellisuuteen ja näin myös viimeistään pitkällä aikavälillä yrityksen tuloksellisuuteen.
Nykypäivänähän puhutaan paljon siitä, miten johtajien, esimiesten ja muuten korkeammassa työtehtävässä olevat tuntevat itsensä paljon onnellisemmaksi kuin perusduunarit
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yrityksen sielu muodostuu siitä, että jokainen duunari tuntee onnistuvansa ja palvelevansa asiakasta paremmin kuin he voivat odottaa. Jos tässä ei onnistuta, roikutaan epämääräisyyden taivaissa.
Sieluttomuus syntyy epätoivoisesta paineesta, jota ohjaa osaamattomat johtajat, epäpätevät ja laiskat duunarit, jotka katsovat, että nyt kello on neljä!
Onnistuminen ruokkii parempiin suorituksiin, opettelemaan lisää ja palvelemaan paremmin. Epäpätevä johto voi murskata kaiken.
Noin varmaankin on. Meidän työpaikalla ei ole sielua lainkaan. Näin taitaa olla tällä hetkellä useissa ystävienikin työpaikoissa:
- Töitä tehdään pitkin vuorokautta (itse tein eilen yli puoleen yöhön), korvauksista ei tietoakaan.
- Lomilla tehdään töitä tai VÄHINTÄÄN ollaan 24h varauduttu puhelinkontaktiin. Sähköposteihin vastataan.
- Sähköpostiin odotetaan vastattavan heti, siinä tullut asap -työ oletataan tehtäväksi heti, muut asapit saavat siksi aikaa väistyä -> suunnitelmallisuus ja töiden hallinta katoaa -> väitän, että pitkällä tähtäimellä tällä perusteella meidän suomalaisten osaaminen katoaa :-( projektinhallinnasta puhumattakaan.
-> Lamaa käytetään hyväksi. Ei palkankorotuksia tai muita etuja, vaikka olisi varaakin, tai jopa syytä. ->Sen hyväksi, että voi saada itse parempia bonuksia kauden jälkeen. Jep jep :-)
- Ei työpaikalla saa olla kivaa, kaikilla pitää olla töitä niin paljon, että niiden toteuttamiseen oikeasti tarvittaisiin 4 ihmistä, näin työntekijä saa jotain todellista aikaiseksi. Väitetään, että on parempi tehdä vaan joitan ja äkkiä, eikä niin tuhnata ja tuumia! (Siis näin minulle hoetaan suurehkossa työpaikassani!) ja että eräs koulutusguru on pomoja opettanut, että "mukavuusalueen" (yök mikä termi!!! p_le) ylitettyämme olemme firmalle tehokkaimmillaan. Tässä ei vaan mainita, kuinka kauan olemme tehokkaimmillaan. Itselleni ainakin tulee nykyisin runsaasti blackoutteja, etten osaa tehdä hetkeen mitään, kun on niin paljon kaikkea ja tiedän, että puolet niistä on kuitenkin huuhaata ja puutaheinää. Eli MOTIVAATIO menee tällä koulutusgurun tyylillä. Lyhytkestoiset työsuhteet tulevat tällöin kyseeseen, mutta kehittäminen tulisi silloin olla pomojen vastuulla...hm...jotka eivät osaa sitten tätä. Rekryjen pitäisi myös olla huippuluokkaa, mutta mieluummin palkataan halvalla henkilö, jolla on teoreettiset kyvyt ko. tehtävään. Eli -> mission impossible. Pelottavaa.
Kuka haluaa työskennellä sieluttomassa työpaikassa. No ei kukaan. Millä pääsee eroon asuntolainasta? Millä elättää perheen, kun siirtyy vuokralle, ulkonakaan ei voi ison joukon kanssa kauaa majailla? Mistä saa ruokaa? Elämä on muuttunut todella kamalaksi, jos sitä alkaa ajatella. En halua enää tehdä töitä. Miksi ihmeessä haluaisin, kuka perustelisi sen minulle.