En tiedä mistä tätä pitäisi kysyä, mutta kysyn täältä. Eli valmistun ensi syksynä yliopistosta ja nyt mietityttää mitä sitten tapahtuu. Aion ryhtyä jo nyt hakemaan töitä ja toivon tietysti että jotain löytyisi heti valmistumisen jälkeen. Mutta entä jos ei löydy?
Tietysti haluaisin oman alan töitä saada, mutta olen valmis muuhunkin työhön kuten siivoamaan, vaikka periaatteessa vituttaa lähteä maisterin papereilla siivoamaan vessoja. Varsinkin kun en välttämättä edes niitä töitä saa kun usein vaaditaan ajokorttia jota minulla ei ole.
Mitä jos töitä ei löydy? Sossunko luukulle pitää mennä, koska työttömyystukiahan en ilmeisesti saa? Onko joku muu samassa tilanteessa? Ahdistaa niin helvetisti kun tulevaisuus on niin epävarmaa, monen vuoden koulutus ei takaa mitään ja opintolainat painaa päälle...Miten olette selvinneet, kertokaa kokemuksia!
Tietysti haluaisin oman alan töitä saada, mutta olen valmis muuhunkin työhön kuten siivoamaan, vaikka periaatteessa vituttaa lähteä maisterin papereilla siivoamaan vessoja. Varsinkin kun en välttämättä edes niitä töitä saa kun usein vaaditaan ajokorttia jota minulla ei ole.
Mitä jos töitä ei löydy? Sossunko luukulle pitää mennä, koska työttömyystukiahan en ilmeisesti saa? Onko joku muu samassa tilanteessa? Ahdistaa niin helvetisti kun tulevaisuus on niin epävarmaa, monen vuoden koulutus ei takaa mitään ja opintolainat painaa päälle...Miten olette selvinneet, kertokaa kokemuksia!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saat sinä työttömyys päivärahaa, joka on eri asia kuin sossun luukku. Ansiosidonnaista et tietenkään saa. Vai mikset saisi?
Itse olen opiskellut periaatteella ettei lainaa oteta ja kyllä olen pärjännyt kohtuullisesti, kesätienistit apuna.
No kyllä monenvuoden koulutus on parempi kuin ei mitään. Millä alalla olet?
Sekään ei vielä takaa mitään vaikka olisi kuinka realistisesti valinnut alan töitä silmällä pitäen. Tuntuu silti moni opiskelevan alaa "höpö löpö" ilman minkäänlaista käsitystä työ mahdollisuuksista.
työttömyyskorvauksen saat kun on todistus tutkinnosta. Kelan päiväraha ei kyllä häävi taida olla, itse saan (vielä) ansiosidonnaista eikä silläkään juhlita. Samassa tilanteessa tai vastaavassa on h...ti jengiä, et ole ainoa. Oma virheeni oli että opiskelin itseni ulos työmarkkinoilta, teretulemas joukkoon.
Tästä selviää kun ei ajattele liikaa ja lukee dekkareita & katselee kaupungilla kauniita naisia.
Se täytyy aina muistaa että sinussa ei ole vika, vaikka muuta antaisivat ymmärtää, vika löytyy päättävistä elimistä. Jaksamista sulle ja hyvää kevättä!
Sama juttu kun valmistuin. Sen lisäksi että minulla ei ollut töitä, minulla ei ollut enää myöskään asuntoa, omaisuutta oli käytännössä keittiövälineet ja yksi tuoli. Roikuin opiskelijasolussa niin kauan kuin voin.
Etsin töitä ja lähetin erillisiä hakemuksia about 60. Sain lopulta surkeapalkkaisen assarin homman kun menin myymään itseni toiseen ammattiin oppisopimuskoulutuksen tuella.
Eka palkka piti kinuta pomolta etukäteen että sain uuden kämpän vuokran ja takuuvuokran maksettua ja jotain jäi ruokaankin. (Sossu ja työkkäri ei auttaneet enää millään kun olin kehdannut mennä sanomaan että sain töitä mutta että vielä tarttis maksaa takuuvuokrat ym. ja pysyä hengissä ennen ekaa palkkaa.)
2 kuukautta olin päivät töissä ja illat istuin tyhjässä kämpässä makaronia maistellen. Paikkakunnalla,jolta työn sain ei ollut ketään tuttuja ja rahaa ei riittänyt mihinkään ylimääräiseen. 3 kk jälkeen alkoi jo jäämään sen verran säästöön että pääsi hommaamaan kirpparilta pöytää ym. tavaraa.
Oli aika ankeeta. Eikä tässä vieläkään hurrata. Melkein vois vetää ittensä jojoon. Tai ruveta rehellisesti yhteiskunnan pummiksi.
...olen itse kyllä varautunut siihen että samassa jamassa olen kanssasi ensi syksynä. Kaippa näitä opiskeluaikoja sitten jopa kaipaa, onhan tämä jossain mielessä "turvallista" aikaa...tai jotain...
valehtelematta kaduttaa tämä typerän akateemisen koulutuksen hankkiminen, kun katsoo useita kavereita, jotka ovat amiksesta valmistuneet jo noin 6-7 vuotta sitten ja repivät rahaa. Itsellä ei ole rahaa tehdä yhtään mitään. Kyllä välillä tuntuu, että helpommalla pääsis kun vetäis joka päivä pään täyteen ja sossu elättäis. On niin vaikea ymmärtää, että kukaan ei arvosta tätä koulutusta eikä halua ottaa töihin!! Oma alani on lisäksi sellainen, josta saan päivittäin kuulla juttuja tutuilta tyyliin "no tuolla alallahan niitä töitä riittää!" AI MISSÄ??
Hitto kun on vaikeeta tämä elämä. Taas menee yö miettiessä näitä juttuja. Ja huomenna taas pänttäämään asioita, joita ei ikinä missään tarvitse...
Kyllä opiskelusta on hyötyä vaikka ei saisikaan töitä siltä alalta. Opiskelu avartaa ja kehittää. Ärsyttää sellaiset ihmiset jotka arvostavat ainoastaan ammatteja joilla pääsee repimään rahaa. Itse opiskelin humanistisia tieteitä, ja olen tyytyväinen sillä kehityin ja viisastuin paljon omasta mielestäni. Opiskella pitää jotta ihminen kehittyisi, ei ainoastaan taloudellisen hyödyn takia. Joten, yliopistossa opiskelu ei ole turhaa vaikka jonain hetkenä niin tuntuukin. Kyllähän se jossain vaiheessa myös maksaa itsensä takaisin, ei pidä masentua jos ei heti ensimmäisenä vuonna valmistumisen jälkeen saa oman alan töitä.