niin miten toimisit? Oikeestaan mä jo tavallaan tiedänkin, miten pitäs tehä ja miten teen, mut haluun viel purkaa tänne ..Oon olu avoliitossa jo parikymmentä vuotta, lapsia on siunaantunu 4 joista yksi jo omillaan jollain lailla, ja nuorinkon jo yläaste ikänen. Liitto on menny entistä enmmän umpisolmuun, ja nykysin emme ole samaa mieltä mistään. Olemme molemmat työssä, mutta lähes 100& minä hoidan kodin, mitä nyt lapsista apua. Mies ei siivoa (ottaa henkeen) ei pese pyykkiiä, ei järjestele edes tavaroita(enhän minä ole nitä sotkenukkan) ei laita ruokaa jne, Lasten koulutapahtumissa ei koskaan, eikä muutenkaan lasten arkijutuissa mukana, jos niissä on jotain selvitettävää tai niistä on vaivaa. Yksi lapsistammme on vakavasti sairas, hänen kanssaan mies ei koskaan käy lääkärissä, eikä hän hoida lasta(noin iso osaa jo itekken). Mies on särkenyt suutuspäissään kaikkia esineitä kodisa, uhkallut, haukkuu lähes päivittäin, ja on sen jälkeen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Lapsiaan hän ei säästele huudoiltaan, joskus kieli on niin pahaa, etten edes tähän viitsi kirjottaa. Jos väliin menee, saa itse kuulla kunniansa.
Kun olin työtön, hän rankaisi meitä olemalla antamatta ruokaan rahaa, eikä hän vieläkään osallitu perheen kuluihin kuin pitkin hamapain. Kaikki ylim pitäisi olla pois; lasten koulukuvat, harrastukset, kulkuvälineet, kouluvälineet, taskurahat(kuka minulle antaa rahaa kun minä pyydän) Jos tulee joku lasku esim lasten puhelinlasku, han puhuu siitä malliin, että taas tuli tämmönen rangaistus lappu, hänen pitää maksaa vaikkei ole huoltajakaan. Hän on kuitenkin tunnustanut lapset, mutta esim passiin tma hän ei heitä saa. Joskus en tiedä itkeäkkö vai nauraa kun ukko miettii kumpi olisi tilanteen mukaan huoltaja vai ei. Aivan kuin joku paperi sen pelastaisi. Ja olen ehdottanutkin että tekisimme huoltajuus sopimuksen, mutta ei, se ei käy hänelle, koska pelkää että sos tädit juonii hänen selkänsä takana.
Seksi on mitä on, varmaan arvatekin, ettei se kukoista. Mulla ei ole lainkaan haluja, enkä oikeen ole huomanu, että hirveästi sytytän miestäkään, lähinnä se hänen puoletaan pussien tyhjennys. Höntä ei edes kiinnosta minun saamiseni.
Olen muutaman kerran sanonut lähteväni, mutten ole jaksanut. Nyt mies on alkanut puhua lapsille selkäni takia, ettei pääse minusta eroon, ja ettei liitto ole mitään ja saamme painua v.......n. Viimeksi eilen sanoi niin, oli sitten aamulla kuin ei olisi mitään. En tiedä lähdenkö vai jäänkö. Kotona nautin auna kun mies ei ole paikalla, koska hän voi alkaa rähjätä mistä vain. Sitäkin miettiny, onko sillä joku muu. Eipä sekään musa hetkauta, niin paljon ja pahoja loukkuksia olen häneltä kuulut. Eikä se olisi eka kerta.
Viina ei suhteeseen kuulu, olemme ns. malliperhe ulospäin, kai.
Soskussa olen käyny, ukko uhkasi nyrkillä kjos toiten menen.(meidän asioita ei kylillä levitellä) En saa mennä sukulaisiin ilman miestäni enkä kyläilemään kaverilleni yksin.
Mitähän tekisi?
Kun olin työtön, hän rankaisi meitä olemalla antamatta ruokaan rahaa, eikä hän vieläkään osallitu perheen kuluihin kuin pitkin hamapain. Kaikki ylim pitäisi olla pois; lasten koulukuvat, harrastukset, kulkuvälineet, kouluvälineet, taskurahat(kuka minulle antaa rahaa kun minä pyydän) Jos tulee joku lasku esim lasten puhelinlasku, han puhuu siitä malliin, että taas tuli tämmönen rangaistus lappu, hänen pitää maksaa vaikkei ole huoltajakaan. Hän on kuitenkin tunnustanut lapset, mutta esim passiin tma hän ei heitä saa. Joskus en tiedä itkeäkkö vai nauraa kun ukko miettii kumpi olisi tilanteen mukaan huoltaja vai ei. Aivan kuin joku paperi sen pelastaisi. Ja olen ehdottanutkin että tekisimme huoltajuus sopimuksen, mutta ei, se ei käy hänelle, koska pelkää että sos tädit juonii hänen selkänsä takana.
Seksi on mitä on, varmaan arvatekin, ettei se kukoista. Mulla ei ole lainkaan haluja, enkä oikeen ole huomanu, että hirveästi sytytän miestäkään, lähinnä se hänen puoletaan pussien tyhjennys. Höntä ei edes kiinnosta minun saamiseni.
Olen muutaman kerran sanonut lähteväni, mutten ole jaksanut. Nyt mies on alkanut puhua lapsille selkäni takia, ettei pääse minusta eroon, ja ettei liitto ole mitään ja saamme painua v.......n. Viimeksi eilen sanoi niin, oli sitten aamulla kuin ei olisi mitään. En tiedä lähdenkö vai jäänkö. Kotona nautin auna kun mies ei ole paikalla, koska hän voi alkaa rähjätä mistä vain. Sitäkin miettiny, onko sillä joku muu. Eipä sekään musa hetkauta, niin paljon ja pahoja loukkuksia olen häneltä kuulut. Eikä se olisi eka kerta.
Viina ei suhteeseen kuulu, olemme ns. malliperhe ulospäin, kai.
Soskussa olen käyny, ukko uhkasi nyrkillä kjos toiten menen.(meidän asioita ei kylillä levitellä) En saa mennä sukulaisiin ilman miestäni enkä kyläilemään kaverilleni yksin.
Mitähän tekisi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
tiedätkin mitä tuossa tilanteessa voi enää tehdä. Ei tarvitse kenenkään erikseen kertoa. Onnea vaan, että olet noinkin kauan kestänyt ja jaksanut. Ihan riittävä osa yhden ihmisen ainoasta elämästä.
Jos joskus tulevaisuudessa kuulisit että oman lapsesi parisuhde ja perhe-elämä olisi samanlaista niin minkä neuvon itse hänelle antaisit? No siinä vastaus myös sinulle.