Alan pikku hiljaa olemaan niin kyllästynyt katsomaan tätä naurettavaa näytelmää että tekee mieleni pakata kamat ja lähteä menemään. Rakastan avomiestäni mutta en vain kerta kaikkiaan pysty koskan sitomaan itseäni lopullisesti mieheen hänen perheensä vuoksi. Syynä on hänen veljensä.
Hänen veljensä on ilmiselvä narsisti. Vastaa kaikkia narsistin luonteen kuvauksia. Häntä kuvataan hankala tyyppinä ja että hän nyt on vain mikä on. Ongelmatilanteet ohitetaan olan kohautuksella. Mies saa kohdella perhettään ja sukulaisiaan miten haluaa eikä kukaan puutu asiaan tai edes sano vastaan, että nyt riittää! Paitsi minä. Minulla on takanani peruskoulussa koulukiusaus historia ja olen tullut siihen pisteeseen, että minun ylitseni ei enää kukaan kävele, minua ei enää kukaan alista. Tästäkös minulla ja lankomies kokelaalla onkin tullut ongelmia. Kun en hypikkään hänen pillinsä tahtiin.
Yritän kaikin mahdollisin tavoin vältellä miestä ja hänen vaimoaan. Mieheni ja anoppikokelaani tietävät mielipiteeni asiaan mutta molemmat kiistävät että miehessä olisi mitään vikaa. Hän kun "oli aina ollut niin ihana lapsi.... ja että ongelmat alkoivat vasta nuorena aikuisena" kun kysyin miksi mies nyt sitten käyttäytyy niin inhottavasti heitä kohtaan (kun oon kerta ollut niiiiiiin ihana lapsi), kumpikaan ei osannut vastat vaan vetosi vain siihen että mies on mikä on.
Ensin häntä passasi äiti ja tyttöystävä jatkoi passaamista miehen muutettua kotoa suoraan tyttöystävänsä kanssa yhteen (ovat nykyään naimisissa). Ymmärrätte varmaan että mies yrittää komennella minua ja kävellä ylitseni. Olen kerran viime syksynä ottanut hänen kanssaan yhteen kun hän tuli kotiini kukkoilemaan ja pyysin häntä poistumaan. Mies ei tajunnut poistua vaikka huusi hänelle vihaisena että ole hyvä ja poistu, sen sijaan minä jouduin poistumaan omasta kodistani eikä kukaan mieheni, anoppi- tai appiukkokokelas tehnyt elettäkään poistaakseen miehen kodistani. Mies uhkaili myös kesän alussa äitiään oikeus asioilla että hakee äidiltään korvauksia oikeusteitse jos tämä selvittää erään tontin kiinteistökauppoja. Tämä riita oli seurausta siitä että äiti ei suostunut takaamaan 400 000 euron tonttikauppoja ennen kuin oli vähän selvitellyt kiinteistön asioita esim. miten sinne saa rakentaa tulevaisuudessa jne. Eli miehen omia etuja tässä olisi ajateltu.
Kuten jo sanoin, yritän kaikin mahdollisin keinoin vältellä lankomiestä mutta vaikeaa tämä on. Etenkin kun uudella tontilla on jatkuvasti melkein joka viikonloppu ollut illanviettoja johon koko suku on kutsuttu ja minä olen aina jättänyt tulematta eikä mieheni halua mennä sinne yksin selittelemään miksi en tule. Tiedän että se on omalta osaltani väärin mutta en halua nähdä koko tapausta siis sitä narsistia. Minuun sattuu niin paljon nähdä joka päivä miten huonosti mies kohtelee omaa perhettään. Ikään kuin he olisivat olemassa vain häntä varten. En myöskään pidä siitä miten joudun jatkuvasti osoittamaan miehelle että mies voi kohella äitiään ja vaimoaan kuin orjia mutta minuun tämä käyttäytymismalli ei päde. Minä en ole hänen orjansa tai piikansa.
Tiedän toki miten vakuuttava, hurmaava narsisti voi olla, koska seurustelin kerran narsistin kanssa ja hukkasin itseni suhteeseen hänen kanssaan. Vaikka ero sattuikin minuun tuolloin, tunsin 2 viikon eron jälkeen niin suurta helpotusta että ihmettelin asiaa itsekin. Myöhemmin keskusteltuani asiasta ystävieni ja perheeni kanssa tajusin että mies oli ollut narsisti. Ehkäpä juuri tämän kokemuksen takia en jaksa enää toista narsistia elämässäni.
Onko kellään muulla kokemuksia tällaisista sukulaisista? Miten olette pärjänneet.
Hänen veljensä on ilmiselvä narsisti. Vastaa kaikkia narsistin luonteen kuvauksia. Häntä kuvataan hankala tyyppinä ja että hän nyt on vain mikä on. Ongelmatilanteet ohitetaan olan kohautuksella. Mies saa kohdella perhettään ja sukulaisiaan miten haluaa eikä kukaan puutu asiaan tai edes sano vastaan, että nyt riittää! Paitsi minä. Minulla on takanani peruskoulussa koulukiusaus historia ja olen tullut siihen pisteeseen, että minun ylitseni ei enää kukaan kävele, minua ei enää kukaan alista. Tästäkös minulla ja lankomies kokelaalla onkin tullut ongelmia. Kun en hypikkään hänen pillinsä tahtiin.
Yritän kaikin mahdollisin tavoin vältellä miestä ja hänen vaimoaan. Mieheni ja anoppikokelaani tietävät mielipiteeni asiaan mutta molemmat kiistävät että miehessä olisi mitään vikaa. Hän kun "oli aina ollut niin ihana lapsi.... ja että ongelmat alkoivat vasta nuorena aikuisena" kun kysyin miksi mies nyt sitten käyttäytyy niin inhottavasti heitä kohtaan (kun oon kerta ollut niiiiiiin ihana lapsi), kumpikaan ei osannut vastat vaan vetosi vain siihen että mies on mikä on.
Ensin häntä passasi äiti ja tyttöystävä jatkoi passaamista miehen muutettua kotoa suoraan tyttöystävänsä kanssa yhteen (ovat nykyään naimisissa). Ymmärrätte varmaan että mies yrittää komennella minua ja kävellä ylitseni. Olen kerran viime syksynä ottanut hänen kanssaan yhteen kun hän tuli kotiini kukkoilemaan ja pyysin häntä poistumaan. Mies ei tajunnut poistua vaikka huusi hänelle vihaisena että ole hyvä ja poistu, sen sijaan minä jouduin poistumaan omasta kodistani eikä kukaan mieheni, anoppi- tai appiukkokokelas tehnyt elettäkään poistaakseen miehen kodistani. Mies uhkaili myös kesän alussa äitiään oikeus asioilla että hakee äidiltään korvauksia oikeusteitse jos tämä selvittää erään tontin kiinteistökauppoja. Tämä riita oli seurausta siitä että äiti ei suostunut takaamaan 400 000 euron tonttikauppoja ennen kuin oli vähän selvitellyt kiinteistön asioita esim. miten sinne saa rakentaa tulevaisuudessa jne. Eli miehen omia etuja tässä olisi ajateltu.
Kuten jo sanoin, yritän kaikin mahdollisin keinoin vältellä lankomiestä mutta vaikeaa tämä on. Etenkin kun uudella tontilla on jatkuvasti melkein joka viikonloppu ollut illanviettoja johon koko suku on kutsuttu ja minä olen aina jättänyt tulematta eikä mieheni halua mennä sinne yksin selittelemään miksi en tule. Tiedän että se on omalta osaltani väärin mutta en halua nähdä koko tapausta siis sitä narsistia. Minuun sattuu niin paljon nähdä joka päivä miten huonosti mies kohtelee omaa perhettään. Ikään kuin he olisivat olemassa vain häntä varten. En myöskään pidä siitä miten joudun jatkuvasti osoittamaan miehelle että mies voi kohella äitiään ja vaimoaan kuin orjia mutta minuun tämä käyttäytymismalli ei päde. Minä en ole hänen orjansa tai piikansa.
Tiedän toki miten vakuuttava, hurmaava narsisti voi olla, koska seurustelin kerran narsistin kanssa ja hukkasin itseni suhteeseen hänen kanssaan. Vaikka ero sattuikin minuun tuolloin, tunsin 2 viikon eron jälkeen niin suurta helpotusta että ihmettelin asiaa itsekin. Myöhemmin keskusteltuani asiasta ystävieni ja perheeni kanssa tajusin että mies oli ollut narsisti. Ehkäpä juuri tämän kokemuksen takia en jaksa enää toista narsistia elämässäni.
Onko kellään muulla kokemuksia tällaisista sukulaisista? Miten olette pärjänneet.
Vastaukset 8
Vanhimmat
annat lankomiehen mitenkään vaikuttaa mielentyyneyteesi tai omaan käytökseesi, hän kokee olevansa niskan päällä tai voittanut. Koska näille ihmisille elämä on pelkkää kilpailua ja voittamista. Eli ei ole hyvä mennä hänen touhuihin mukaan selvästi paheksuen tai selvästi hyväksyen, ainoa tapa millä saat pidettyä tyypin aisoissa on joko jaksaa kyseenalaistaa tai sitten pitää hänet erossa elämästäsi sopivassa määrin.
Mulla on isä vaikea ja hankala, ja meillä on sellainen on-off-perhesuhde. Eli kun isä alkaa ääliöksi minua tai muita minulle rakkaita ihmisiä kohtaan, kerron rauhallisesti että näin ei voi käyttäytyä, viitaten esimerkiksi siihen, että hän ei itsekään katselisi moista käytöstä keneltäkään muulta, ja että on omituista, että hänellä on hänelle itselleen yhdet säännöt ja toisille ihmisille sitten toiset. Jos ei puhe mene perille, niin sitten poistun perheineni paikalta selitettyäni, miksi olemme lähdössä, esim. että en kuuntelisi tuollaista haukkumista keneltäkään muultakaan ihmiseltä, enkä koe, että minun tarvitsee kuunnella sitä häneltäkään. Ja kyllä, malli on vähän sama kuin pikkulapsia kasvattaessa, että rumasta käytöksestä ei palkita, eikä sitä myöskään jätetä huomiotta.
Tämä antaa mulle myös mahdollisuuden olla häiriytymättä isäni käytöksestä ja samalla suojaa meidän koko perhettä niin, että voimme olla hänen kanssaan tekemisissä, mutta emme joudu hänen vaikutuspiiriinsä. Koska vaikutustahan hän tuolla käytöksellä hakee, se onko se hyvää vai huonoa ei tunnu olevan oleellista hänelle. Kun vaikutus käännetään häneen itseensä vaikuttavaksi, esim. niin että hän tuntee olonsa vähän tyhmäksi tai muuten ikäväksi, niin hän oppii pikkuhiljaa lakkaamaan yrittämästä niin usein ainakaan ja sinä opit ajattelemaan, että mikään mitä hän sanoo tai tekee ei vaikuta sinuun, jos et anna sen vaikuttaa.
Sun tilannetta varmaan helpottaisi, jos saisit mietittyä jonkin sulle sopivan taktiikan, jonka avulla ette jäisi ulos perheen yhteisistä jutuista, eli jolla langon ikävä vaikutus sinun elämääsi minimoituisi, ja jolla voisit luovia vaikeiden tilanteiden ohitse silloin kun niitä tulee.
Voin vakuuttaa, ettet pysty ikinä muuttamaan miehesi sukulaisia. Eikä sinun tehtäväsi tässä elämässä ole kantaa vastuuta muiden kohtaloista, koska jokaisessa hankalassakin ihmissuhteessa ratkaisee hyvin pitkälle mihin me itse kukin suostumme. Jos anoppisi suostuu toimimaan, kuten miehesi veli tahtoo ei sinun hommasi ole ryhtyä robinhoodiksi analysoimaan, taistelemaan ja jakamaan tuomiota tai oikeutta. Sinä kohautat vain olkapäitäisi, vaikka kuinka korpeaisi muiden puolesta.Kyse ei kuitenkaan ole ihmisoikeuksien riistämisestä tai muusta laittomuudesta, jolloin velvollisuutesi olisikin kutsua viranomaiset paikalle.
Olen elänyt likimain samanlaisten ihmishirmujen keskellä ja hyvin monien vuosien jälkeen oivaltanut, että arvokas energiani kului turhuuksiin vaahtoamalla ihmisistä joiden merkitys loppupeleissä omassa elämässäni oli yllättävän pieni.
Niin kauan kuin vihaat sidot itsesi miehesi sukulaisiin todella tiukoilla tunnesiteillä. He kulkevat mukanasi ajatuksissasi ja teoissasi. Kirjoituksesi perusteella he elävät sinussa ilmeisesti kaiken aikaa, jolloin olet käytännössä täysin heidän armoillaan. Tekipä miehesi veli mitä tahansa reagoit siihen ylenpalttisella tunnevyöryllä ja näin sinulta jää oma elämäsi valitettavan vähälle käytölle. Voisipa jopa sanoa, että ala elämään elämääsi ja jätä hölmöt hölmöilemään.
Vaikka oletkin oikeassa ei se aina tarkoita sitä, että asiat muuttuvat hetkessä. Joskus rauhallinen odottaminen ja omassa kannassa pysyminen kiihkoilematta voi tuottaa parempia lopputuloksia, joten jos olet nyt jo vaahtoamisen ja vihaamisen tiesi kävellyt loppuun ota toinen taktiikka. Muuta sinä asenteistasi ja katso millainen vaikutus sillä olisi. Lopeta miettimästä miehesi veljeä, työnnä hänet henkisesti miljoonan km:n päähän ja kohtele häntä sen mukaisesti. Joojottele, mutta toimi oman linjasi mukaisesti ja todellakin kohauta olkapäitäsi.
Ymmärrän oikein hyvin tuntosi, ja sitä mikset siedä lankomiestä. Itselläni on myös rankka koulukiusattuna-historia takana päin, ja tästä voimistuneena en voi sietää seksistisiä ja naisen arvovaltaa alentavia miehiä. Oma mieheni on siinä mielessä kuin unelma, hänelle ei ole miehen- ja naisen töitä. Eikä hän ikänään loukkaa minua, edes riidellessämme.
Minäkään en voi sietää lankomiestäni, siitä syystä että tämä on koko ikänsä kiusannut miestäni. Yrittänyt henkisesti nujertaa toista minkä vaan ehtinyt. Ja muutaman kerran vetänyt nyrkillä naamaan, mieheni ollessa puolustuskyvytön, hän kun ei yksinkertaisesti alennu hakkaamaan ketään. Langolla on hirveä uho ja todistamisen taakka päällä koko ajan. Mies kumartaa materiaa ja haluaa kerätä mahdollismman paljon omaisuutta ympärilleen. Eikä voi sietää, tai omalta pintakiiltoiselta kantiltaan arvostaa miestäni kun ei tee samaa.
Mies on kaiken inhotukseni perikuva, ylimaskuliininen uhoaja. Juntti, joka haastaa aina humalassa riittaa. Kerää ympärilleen aikuisen miehen pikkuleluja kuin todistellakseen olevansa jotain isompaa. Hän ei ole koskaan ollut mieheni ystävä. Hän jallittaa miestäni kyllä aina tekemään palveluksiaan itselle, mutta ei ole kiinnostunut aidosti välittämään tästä mitenkään. Yritän käyttäytyä ja peittää inhoni kun joudun samaan tilaan tämän kanssa. Ja en voi kun sääliä vaimoaan, joka joutuu hoitamaan aikuista lasta aina eroonsa tai hautaan asti.
Ja täytyy ihan ihmetellä omia appivanhempia kun on tämän materalistisen tyhjäpään velkoja lähteneet joskus takaamaan. En käsitä kuka terve vanhempi takaa lapsensa velkoja, jos vielä tietää että toinen ei ole ihan täyspäinen.
Millä koulutuspohjalla olet diagnoosisi tehnyt? Mielestäni on väärin, että maallikot tekevät diagnooseja.
Tällä hetkellä kihisen ja pihisen raivosta ja vihasta. Oikeesti voin pahoin, kun ajattelen kaikkea tapahtunutta. Olen toki ajatellut, että avomieheni veli on täysi reikäpää ja mahdollisesti myös narsisti. En tietenkään voi varmaa diagnoosia antaa, mutta jännä juttu kun kaikki netistä löytämäni narsistin tunnusmerkit sopivat tähän veljeen. Siis ihan KAIKKI tunnusmerkit. "Väsynyt narsistiin", sama täällä. Mä en jaksa kattoo vierestä ku yks pompottaa ja hyväksikäyttää muita, etenkin avomiestäni, omaa pikkuveljeään, jonka huonotuulisuutta ja pahaa oloa joudun sitten kotona kattelee. Avomieheni ei ole munaton ja tajuaa kyllä tilanteen, mutta ymmärrettävää kai se on, että joskus luulee pääsevänsä helpommalla, kun suostuu oman veljen puhumiseen, lapsiin vetoamiseen, väkivallalla uhkailuun, kuolleeseen äitiin vetoamiseen, puhumiseen ja puhumiseen ja taas uhkailuun... En tiiä.
Tänään siis meni kuppi kokonaan nurin ja olen lukenut netistä monta tuntia tietoa narsismista, koska kuulin tänään, että veli meni tosta vaan ja myi salaa avomieheni auton, jonka avomieheni oli ostanut veljelleen käytettäväsi, koska sillä itsellään ja sen kihlatulla on luottotiedot ajat sitten mennyt ja raha muutenkin häviää niillä kuin pieru saharaan... Nojoo, se oli vain yksi pieni epäkohta, mutta penninhyrrää ei meiän talouteen niistä autorahoista tule, vaikka toisin "lupasi". Eikä kuuluu niistäkään useista tuhansista euroista, joita avomieheni aikoinaan koulun ohella ansaitsi ja jotka lähes suoraan menivät isoveljen hillumiseen..... eikä niistä kymmenistätuhansista, joihin veli on päässyt käsiksi... Takaisinmaksu ei häntä koske.
Tässä tapauksessa tämä mahdollinen narsistinen persoonallisuushäiriö ilmenee paljon raha-asioissa, mutta myös muissa tilanteissa: kaikki muut ihmiset, joita maa päällään kantaa ovat jotenkin aina huonompia, rumempia, tyhmempiä kuin hän. Kaikki avomieheni omat valinnat ovat paskoja. Valinnat, joihin hän voi sanoa liittyvänsä, ovat hyviä. Selitys,selitys, selitys löytyy aina, jos joku asia kysytyttää tai ihmetyttää. Puhuu ja puhuu (mun mielestä täyttä paskaa). Selittää ja selittää. Lupailee, esittää lupauksia ja lupaa. Puhuu usein päälle. Kertoo mahtavista suunnitelmistaan perustaa sitä ja ostaa tätä. Suuttuu ja raivostuu, kun joku asia ei mene niin kuin hän haluaa tai joku ihminen on asiallisesti tai epäasiallisesti erimieltä. Suuruudenhullu, tälläkin helvetin hetkellä se suunnittelee ostavansa uuden audin. Ei mitään tajua siitä, kuinka paljon hän on avomiehelleni tai muille ihmisille rahaa velkaa. Valehtelee, valehtelee: huomenna, ensi viikolla, netti ei toimi... Plaa plaa. Ja paljon muuta isoa ja pientä.
huh. sain edes vähän purettua. Mä kuitenkin oon vaan osittaiskärsijä. Ollaan otettu avomiehen kanssa monesti yhteen, kun veli repii sitä toiseen suuntaan ja mä toiseen. Se reikäpää on kuitenkin sen ainut veli. Kuinka paljon mä voin perhesuhteisiin loppuen lopuksi sekaantua? Itse en kestäis yhtään, jos mun sisaruksia alkais joku arvostelee, kuten nyt olen itse tehnyt ;) Tosin omiani ja avomieheni sisarussuhteita ei voi edes verrata keskenään. Sitä mieltä on myös avomieheni, jonka tosiaan toivon laittavan välit poikki veljeensä ihan itsensä takia.
Sun viesti oli kuin suoraan mun elämästä ja ymmärän sua täysin. Myös meillä täällä avomiehen veli valehtelee silmät päästään ja rahan käyttö oon mitä uskomattominta. En tiedä tajuaako loppusuku ja edes lähimmätkään ystävät aioiden todellisen luonteen mutta minä en voi jäädä katsomaan tällaista käytöstä. Nytkin mies on vaihdattanut murjunsa ikkunat isällään ja tämän veljellä ja on itse painellut golffaamaan koska hän ei voi olla ovien ja ikkunoiden vaihto prosessissa mukana koska ei osaa vaihtaa niitä. No perhana painaahan nekin menis edes avuksi eikä laittais vaimoaan sinne yksin seisomaan tyhjän pantiksi ja keittelemään remonttimiehille kahvia. Turha väittää ettei osaa, tekemällähän sitä oppii eikä golfaten!
No te valitatte jostaki aviomiehen veljestä, mutta mun veli on narsisti.. oonjo 21 vuotta joutunu kestää sen kanssa ja en ole vieläkää varma onko mulla tarpeeksi voimia muuttaa pois..
On ihmisiä jotka kohtelevat toisia juuri niin paskasti ja epäreilusti kun heidän annetaan. Rajat on siis syytä laittaa. Se että huonostikohteleva on sukulainen ei ole suinkaan lieventävä asianhaara - päinvastoin. Ei ole ihme, että Suomi on täynnä luottotiedottomia ja persaukisia pullistelijoita, jos sukulaiset heille rahaa mättävät. Takaajaksi ei ole pakko lähteä ja jos joku uhkaa "oikeudella" henkilöä, joka harkitsee takaajaksi lähtemistä, niin ei j..lauta kannattaisi taata.
Kannattaako mun edes kirjoittaa tätä. Kaikki, joille tämä menisi perille, tietävät jo valmiiksi nämä asiat. H..vetin surullista, että ei tajuta sitä että sukulaisuus ei ole syy olla kynnysmatto.