Mieltäni on nyt askarruttanut erityisesti viime aikoina miehinen ajattelumaailma ja pakko päästää nyt omia höyryjä ulos.
Minulla on miespuolinen ystävä tai ainakin ajan saatossa vuorovaikutuksemme on sen suuntaiseksi kehittynyt. Olemme tunteneet toisemme reilun kolmen vuoden ajan ja välillämme on aina ollut kemiaa. Näiden vuosien aikana molemmat olemme olleet varattuja, kunnes hän erosi muutama kuukausi takaperin. Tämän eron jälkeen tilanne on muuttunut totaalisesti. Vielä hänen suhteensa aikana mies flirttaili minulle ja humalapäissään teki aloitteita ja suuteli minua. Välillä olin itse sfääreissä ja välillä todellisuus palautti maan pinnalle, sillä minähän en ole vapaa. Mies joskus totesikin minulle, että minun soutaminen ja huopaaminen menee hänen ymmärryksensä yli. Mies myös kysyi minulta myöhemmin, että olinko häneen aikoinani rakastunut (tällöin siis luulimme jo molemmat päässeemme pahimman yli..) En vastannut sillä hetkellä, mutta myöhemmin kyllä. Mies on kerran eronsa jälkeen lähestynyt minua. Torjuin kuitenkin osittain hänet tuolloin sillä, että minulla on nyt muutenkin elämässäni rankkaa ja isoja ratkaisuja eikä hän voi vain leikkiä tunteillani. Silti itse tyrkytän seuraani hänelle kahta enemmän, kun en haluaisi häntä menettääkään. Toisaalta en tiedä, pystynkö olemaan hänen ystävänsäkään, koska se sattuu liikaa. Tai iso asia, miten voisin erota omasta suhteestani ja heittäytyä hänen kanssaan, koska hän itse mainitsee, ettei häneen voi sitoutua ja hän kohtelee ajan kanssaan seuralaistaan huonosti tarkoittaen, että päätyy pettämään. Rivien välistä olen lukenut, että meidän pelimme oli viimeisiä niittejä heidän suhteelleen, vaikka mitään ihmeempää meidän välillä ei tapahtunutkaan. ”Ystäväni” ei voi hyväksyä miestäni ja puhuu hänestä halveksuen. Osa saattaa johtua siitä, että olen purkanut hänelle mieltäni kriiseistämme, jossa mieheni on käyttäytynyt ei millään saralla hyväksyttävästi. Olen kuitenkin todennut myöhemmin, että toki suhteessamme on paljon hyvää ja välillä olenkin onneni kukkuloilla. Ystäväni on pari kertaa kuitenkin tokaissut minulle, oletteko eronneet ihan kuin odottaen sitä.
Nyt vaikuttaa siltä, että hän kiusaisi minua tahallaan ja hakee ärsyyntymistäni. Viime aikoina olen saanut sekä nähdä että kuunnella leventelyjä hänen naisseikkailuistaan. Toisaalta välillä hän mainitsee kahden kesken minulle, että ei hän oikeasti käyttäydy sillä tavoin ja sänkyseikkailujen määrä on vähäinen. Olenkin sanonut hänelle, ettei se minulle kuulu eikä minulla ole oikeutta olla mustasukkainen hänen tekemisistään. Silti olen itse myöntänyt hänelle, että toki se vaikuttaa minuun, koska on minulla edelleen tunteita häntä kohtaan. Nyt mies on alkanut puhua, että hän on tavannut naisen, jonka kanssa voisi ajatella suhdetta. Kuitenkin vasta pari viikkoa takaperin ystäväni mainitsi, ettei aio suhteita perustaa, koska ne kaikki kuitenkin tuhoutuvat. Mieli siis vaihtuu tiuhaan. Nyt ystäväni ei katso siinä mielessä minua päinkään. Hän pysyttelee visusti erossa, mutta samalla vittuilee minulle siitä, että koen epämukavaksi kilpailutilanteen. Ja hemmetti, niinhän koen. Täytyy sanoa, että toimii. Olen joutunut myöntämään itselleni, että minulla on edelleen vahvoja tunteita häntä kohtaan, todennäköisesti taas rakkautta. Entä miten oman suhteeni kanssa, elänkö valheessa. Toisaalta taitaa olla myöhäistä spekuloida tätä casea, sillä ystäväni on minun suhteen jo valintansa tehnyt vai kuinka? Ainut, mitä mieleeni tulee, olisi sanoa ystävälleni, että eroan suhteestani hänen vuokseen. En vain tiedä, olenko sitä valmis tekemään. Nyt vaikeina hetkinä oma mieheni on kuitenkin se, joka minua tukee ja kannustaa. Tukisiko ystäväni samoin, en tiedä.
Minulla on miespuolinen ystävä tai ainakin ajan saatossa vuorovaikutuksemme on sen suuntaiseksi kehittynyt. Olemme tunteneet toisemme reilun kolmen vuoden ajan ja välillämme on aina ollut kemiaa. Näiden vuosien aikana molemmat olemme olleet varattuja, kunnes hän erosi muutama kuukausi takaperin. Tämän eron jälkeen tilanne on muuttunut totaalisesti. Vielä hänen suhteensa aikana mies flirttaili minulle ja humalapäissään teki aloitteita ja suuteli minua. Välillä olin itse sfääreissä ja välillä todellisuus palautti maan pinnalle, sillä minähän en ole vapaa. Mies joskus totesikin minulle, että minun soutaminen ja huopaaminen menee hänen ymmärryksensä yli. Mies myös kysyi minulta myöhemmin, että olinko häneen aikoinani rakastunut (tällöin siis luulimme jo molemmat päässeemme pahimman yli..) En vastannut sillä hetkellä, mutta myöhemmin kyllä. Mies on kerran eronsa jälkeen lähestynyt minua. Torjuin kuitenkin osittain hänet tuolloin sillä, että minulla on nyt muutenkin elämässäni rankkaa ja isoja ratkaisuja eikä hän voi vain leikkiä tunteillani. Silti itse tyrkytän seuraani hänelle kahta enemmän, kun en haluaisi häntä menettääkään. Toisaalta en tiedä, pystynkö olemaan hänen ystävänsäkään, koska se sattuu liikaa. Tai iso asia, miten voisin erota omasta suhteestani ja heittäytyä hänen kanssaan, koska hän itse mainitsee, ettei häneen voi sitoutua ja hän kohtelee ajan kanssaan seuralaistaan huonosti tarkoittaen, että päätyy pettämään. Rivien välistä olen lukenut, että meidän pelimme oli viimeisiä niittejä heidän suhteelleen, vaikka mitään ihmeempää meidän välillä ei tapahtunutkaan. ”Ystäväni” ei voi hyväksyä miestäni ja puhuu hänestä halveksuen. Osa saattaa johtua siitä, että olen purkanut hänelle mieltäni kriiseistämme, jossa mieheni on käyttäytynyt ei millään saralla hyväksyttävästi. Olen kuitenkin todennut myöhemmin, että toki suhteessamme on paljon hyvää ja välillä olenkin onneni kukkuloilla. Ystäväni on pari kertaa kuitenkin tokaissut minulle, oletteko eronneet ihan kuin odottaen sitä.
Nyt vaikuttaa siltä, että hän kiusaisi minua tahallaan ja hakee ärsyyntymistäni. Viime aikoina olen saanut sekä nähdä että kuunnella leventelyjä hänen naisseikkailuistaan. Toisaalta välillä hän mainitsee kahden kesken minulle, että ei hän oikeasti käyttäydy sillä tavoin ja sänkyseikkailujen määrä on vähäinen. Olenkin sanonut hänelle, ettei se minulle kuulu eikä minulla ole oikeutta olla mustasukkainen hänen tekemisistään. Silti olen itse myöntänyt hänelle, että toki se vaikuttaa minuun, koska on minulla edelleen tunteita häntä kohtaan. Nyt mies on alkanut puhua, että hän on tavannut naisen, jonka kanssa voisi ajatella suhdetta. Kuitenkin vasta pari viikkoa takaperin ystäväni mainitsi, ettei aio suhteita perustaa, koska ne kaikki kuitenkin tuhoutuvat. Mieli siis vaihtuu tiuhaan. Nyt ystäväni ei katso siinä mielessä minua päinkään. Hän pysyttelee visusti erossa, mutta samalla vittuilee minulle siitä, että koen epämukavaksi kilpailutilanteen. Ja hemmetti, niinhän koen. Täytyy sanoa, että toimii. Olen joutunut myöntämään itselleni, että minulla on edelleen vahvoja tunteita häntä kohtaan, todennäköisesti taas rakkautta. Entä miten oman suhteeni kanssa, elänkö valheessa. Toisaalta taitaa olla myöhäistä spekuloida tätä casea, sillä ystäväni on minun suhteen jo valintansa tehnyt vai kuinka? Ainut, mitä mieleeni tulee, olisi sanoa ystävälleni, että eroan suhteestani hänen vuokseen. En vain tiedä, olenko sitä valmis tekemään. Nyt vaikeina hetkinä oma mieheni on kuitenkin se, joka minua tukee ja kannustaa. Tukisiko ystäväni samoin, en tiedä.
Vastaukset 72
Vanhimmat
ISKE SIIHEN PERKELE LAITA ITTES TOSI KAUNIIKSI JA SITTE ISKET PRKL!
Nainen käy välillä vieraan miehen luona ja sit se ilmoittaa nykyselle et kuule kun entine rakastaa mua. Onks tää nainen hulttio? Halunnu vaa seksii. Mis sen tunteet!!!
Aina tytöt ovat pyytäneet minua sänkyyn, kertaakaan en ole itse vaivautunut.
meni sekaisin kuka on ystävä,mies, miesystävä,oma mies vieras mies...Voi tsiisus ei ole ihme jos miehet väittää naisia sekopäiksi.
Yhdestä maailman yksinkertaisimmasta asiasta pitää tehdä niin hemmetin vaikia.
Kyllä sä olet monimutkainen ihminen. Otapa järki käteen ja kohtele tulevaa siippaasi asianmukaisesti.
Olet kohdellut varmaan alusta asti uutta kaveriasi töykeästi. Jos olet jättänyt exäsi ja nyt yrität vielä sompailla hänen kanssaan niin teet nykyiselle kaverillesi väärin. Tunnut ylimieliselle naiselle, jolle mihet ovat leluja joita saa kohdella miten vaan. Oletko katsonut liikaa amerikkalaisia saippuasarjoja?
Kyl nuo amerikkalaiset saippuasarjat sekottaa suominaiset ku niissä heitetään näitä suhteita miten tahtoo. Siks mä en katokaan tollasii.
Huh, olipa samankaltanen tilanne ku mulla pari vuotta takaperin!
Tapasin töiden merkeissä ihanan jätkän, jonka kohtalo kuljetti seuraani myös eräänä baari-iltana.
Noh, vaihdoimme puhelinnumeroita ja siitä alkoi kiihkeä tekstiviestisuhde. En kuitenkaan osannut päättää otanko hänet vai pidänkö vain ystävänä..
Lopulta kävi niin, että pitkän soutaamisen ja huopaamisen jälkeen jätkä alkoi seurustelemaan toisen kanssa, ja minä jäin surkuttelemaan päättämättömyyttäni.
Jätkä kuitenkin lemppasi heilansa jo muutaman kk jälkeen ja väitti tehneensä niin MINUN takiani.
En tiennyt mitä ajatella ja yks kaks huomasinkin olevani kahden miehen vaiheilla. Päätin aloittaa tyhjältä pöydältä ja antauduin suhteeseen tämän uuden tuttavuuden kanssa. Silloin huomasin tehneeni totaalisen virheen.
Tekstiviestijätkä alkoi vältellä minua. Jos satuimme törmäämään jossakin, juttelu oli väkinäistä ja sanat kylmiä. Näin jätkän silmistä satuttaneeni häntä jahkailullani ja valitsemalla kaiken jälkeen toisen. Sain kuulla huorittelua ja nähdä, kuinka hän iski baarista yhden illan juttuja. Kohtalo onneksi päätti jälleen tulevaisuuden puolestani.
Seurustelukumppanini sanoi parin kk jälkeen tuntevansa minua kohtaan enemmänkin vain sisarullista rakkautta. Helpotuksekseni myönsin tuntevani samoin ja erosimme kavereina. Lopun saattaa varmaan jo arvata;).. Kyllä, satuimme samoihin paikkoihin txtviestijäbän kanssa yhä uudelleen ja jää hänen sydämestään alkoi sulaa. Nyt olin jo varma että ystävyys ei enää riittänyt, halusin hänet kokonaan ja vain minun omakseni.
Olemme olleet 2 v tiiviisti yhdessä eikä loppua näy. Rakkaus on palavaa ja roihuaa isolla liekillä. Alun horjunnan jälkeen seison nyt tiiviisti suhteessa. Ehkä oli vaikea myöntää itselleen, että edessä seisoo SE OIKEA. Jos otat, ni muita et enää saa, jos jätät, ni kadut lopun ikääsi. Otin siis lopulta enkä ole katunut:)
Tsemppiä sulle päätöksentekoon!!
Noinkin voi käydä.. Mulla on tilanne toisin päin: mulla itselläni on pitkässä suhteessa menossa asumusero ja tietysti heti törmäsin vanhaan ihastukseen, joka meinaa viedä jalat alta. En kuitenkaan ole mielestäni valmis uuteen suhteeseen, varsinkaan, kun pitkää suhdettamme emme ole noin vain halunneet romukoppaan heittää, vaan olemme ikään kuin harkinta-ajalla, vieläkö yhteinen sävel löytyisi. Itselleni oli tärkeä oivallus huomata, etten voi olla onnellinen kenenkään kanssa, jos en osaa olla onnellinen itse. Niinpä keskityn itseeni, asioihin, joita rakastan tehdä ja jotka tekevät minut onnelliseksi. Kun aika kuluu, muutkin asiat kyllä selviävät.
Mitäs jos rauhoittuisit ja ottaisit aikaa ihan itsellesi? Pidä itsestäsi huolta, ja etsi asioita, joista olet onnellinen. Kun sinulla on itselläsi tasapainoinen olo, voit varmasti paremmin puntaroida, kumpi mies sinulle oikeasti sopii paremmin. Rentuthan meitä naisia usein viehättää, mutta ei niistä kyllä mitään apua ole tosielämän alkaessa.. ;D Onnea joka tapauksesssa valitsemallasi tiellä - olipa se mikä tahansa!
Teit..Olis pitäny nimenomaan ottaa se kaveri/kautta ystävä,sellaiselta pohjalta voi seurata jotain pysyvää..Tuo suhde "roihuaa" muutaman vuoden ja kohta on jäljellä kasa tuhkaa.
TÄRKEISSÄ ihmissuhteissa, ja kannattaa sitte sano soromnoo suoraan sille toiselle, ettei tuhlaa suhun aikaa.
Ei kakkua voi säästää ja syödä.
voit antaa kaverille reilusti pillua, eihän se värkki siitä mihinkään kulu, hautaanki jää vielä autokuormallinen!
Pysy nykyisen kanssa ja unohda ystäväsi. Vaikuttaa todella epävakaalta. Mieti, jos menisit ystäväsi kanssa yhteen, ja hän tekisi sinulle saman, mitä exälleen. Ja muutenkin, jos hän koko ajan hokee, ettei pysty olemaan uskollinen, niin anna olla. Katkaise välit ystävään, ja koita löytää rakkaus nykyisen puolisosi kanssa. Jos se ei onnistu, tai et pääse lopputulemaan, mitä haluat, voisi ehkä olla parempi miettiä asioita tovi yksin.
Olisit siis yksin, etkä olisi kummankaan kanssa. Vaikeita päätköksiä, mutta nykyisellä mallilla et voi jatkaa.
Kuulostaa vähän siltä, että vaikka kemiaa olisi ollutkin ystävän kanssa, että hän haluaa tosiaan vain pönkittää itsetuntoaan leikittelemällä kanssasi. Hän saa nautintoa siitä, että huomaa oman vaikutuksensa sinuun. Ei kuulosta kunnon mieheltä. Itsepä kysyit, voisiko ystävämies tukea sinua, kuten nykyinen puolisosi on tehnyt.
Jos joudut kysymäänkään asiaa, asia on mielestäni sillä siisti.
vastaus
Niin, eihän tuohon ystävään voi luottaa.
Pikkusen itsesuojeluvaistoa omalle kohdalle...
Ajattelethan myös nykyistä puolisoasi...
Hänen tunteensa voi helposti kuolla, jos petät hänen luottamuksensa.
te naiset olette aika horoja..kokemuksia minullakin siitä useampi...mukamas kavereita vaan mutta aina tilaisuuden tullen pillua jaellaan...hyi teitä!
En ymmärrä miksei toiseen ihmiseen voi luottaa. Jos parisuhde aloitetaan, se tarkoittaa sitä, että molemmat tuntevat vetovoimaa toisiaan kohtaan. Tämä kyseinen henkilö, joka tämän viestin kirjoitti, ei ymmärrä parisuhteen perusperiaatetta; luottamusta. Voi olla, että nainen on tuntenut vetovoimaa miestään kohtaan tai peräti rakkautta, mutta nyt on vain tunne sekavuuden joukossa. Hän haikailee jotain ulkopuolista, joka on aivan käsittämätöntä. Tee miehellesi palvelus ja kerro totuus. Hän luottaa sinuun, ja sinä pelaat hänenkin tunteillaan. Olet todella itsekeskeinen ja minulta sinä et saa pennin vertaa sääliä tai ymmärrystä.
Tämä toinen mies käyttää luottamussuhdettanne hyväksi, että saa käännettyä sinut miestäsi vastaan. Tämä mies on jyrsinyt suhteenne perustaa, katso hyvä ihminen keneen luotat.
No jopas oli sepustus! Hohhoijjaa vaan. Et tosiaankaan taida tietää itsekään keneen olet ihastunut, rakastunut, tunnet vetoa jne. jne. Eihän tuota soppaa pysty selvittämään muut kuin sinä itse! Olet ihan selvästi enempikin kiinnostunut siitä eronneesta "ystävästä", mutta tahtoisit varoiksi pitää sen nyxäsikin - etenkin kun hän tukee sinua vaikeissa tilanteissasi.
Katso peiliin ja istu alas miettimään mitä oikein haluat.
epäilyttävän paljon subilla pyörivältä Capri sarjalta...
pysähdy hetkeksi, hae hiljainen tuokio itsellesi.
ajattele elämääsi, arjen onnellisuuden astetta,
lomien tai vapaitten hetkiä, kolmanneksi tyytyväisyyttäsi
makuuhuoneessa. Summaile hyvät ja huonot, älä ajattele
mitään uutta tai tulevaisuutta, annan sydämen tehdä
valinta. Olet joko tyytyväinen tai näet voitko jatkaa
tilanteessasi esim seuraavat viisi vuotta. Kun päätös on tehty
toimi sen mukaan äläkä katso taaksesi.
Hyvä "sekojuttu" just näin... pisteet siitä.
Ei se nykyinen taida olla aivan perillä sinun ajatuksistasi?? Minä ainakin pistäsin tuollaisen eukon kiertoon ilomielin jos tietäisin ajatuksesi Ym:)
Terve !
Tämä juuri todistaa sen, että mies ja nainen ei voi olla ystäviä. Kyllä niitä paljon näkee tuolla radalla ja lesoillaan, että hei kyllä me yritetään pitää tunteet erossa toisistamme. Mä en ikinä usko tuollaiseen "kamu" meininkiin.
Minullakin on Naisystäviä, mutta ei mitään tollasta tunteiden sekoiluu. Ystäviä ovat kuten mieskin, piste.
naapureilla on hyvä ystävyys. vietämme monesti vlk yhdessä, saunomme ja vietämme iltaa. mutta siinä on se ero että molemmat (nainen ja mies) ovat meidän molempien ystäviä. mieheni kertoo naapureille meidän ns. ongelmista ja keskustelee asiasta heidän kanssa ja minä voin myös kertoa omista asioistani heille ilman että ne asiat menee mieheni korviin. olemme siis lojaleita toisiamme kohtaan ja jos on sanomista puolin ja toisin niin sillon nostamme asia esille ja keskustelemme siitä. mutta yksistään mies ja nainen ei voi olla tositosi ystäviä siinä on muutakin. paitsi oikea homo ja nainen voi olla ystäviä (ehkä).
Munkin kihlatullani on niita.mies kavereita joitten kanssa pitaa semmoista flirtti suhdetta.Ja ei juuri muista
mainita minusta.Kertoo vaan omasta elamastaan ja saa silla naa kaverit itseensa ihastumaan.Ja kuitenkaan
ei voi olla avoin naista kavereista minulle kertoo vain jos jaa kiinni siita' pelistaan.Ja kuulemma ei saisi vaikuttaa minuun millaan lailla kun ei peta mua seksuaalisesti.Minua kuitenkin ahistaa tammoinen flirttipeli
jossa ei tuoda esille sit' asiaa etta on vaki suhteessa.Silla fiksut miehet kylla siina vaiheessa vetaytyvat aiheesta.Ja yleensa naa kaverit ovat vanhenpia ukkomiehia joilla oma elama sekaisin ja hakevat ulkopuolista seuraa tai ystavaa ja kihlattuni menee aina siihen mukaan ja luulee naiden olevan niita kavereita.En kyll' oikein usko etta naa miehet eivat haluaisi seksia ollenkaan vaan pelkkia ystavyys kavereita.
Haluavat vieda kahville ja syomaan ja saunailtoihin lahetella viesteja ja sahkoposteja.Eikos kuitenkin naa miehet haluaisi jotain vastineeksi esim seksia tuskin haluavat vain olla ystavia elleivat sitten ole umpi homoja.Ja mika huvittavinta etta naa kaikki ovat sita mielta etta kylla naisella pitaa olla niita mies puolisiakin kavereita.Etta ma oon ihan hullu jos en sita ymmarra ja hyvaksy.Kihlattunikin sanoo niin.Ja usein tulee siita riitaa jos haluan asiasta keskustella kun ne on hanen henkilokohtaisia ystavia kavereita ja ei kuulu mun tietaa niista mitaan kun kerran vain avautuvat toisilleen.
Mina yritan puhua tunteistani ja meidan valisesta suhteesta ja miksei han voi mulle avautua ja kertoa milta sydanmessa tuntuu.Miks pitaa hakea ulkopuolelta sita ihailua ja flirttia.Kertooko se hanen heikosta itsetunnosta vai olenko mina vain sairaaloisen mustasukkainen.Ja mina en saisi puhua tasta ongelmasta kenenkaan kanssa kun ei ole kuulemma mitaan ongelmaa,kaikki on vain minun paassani.
Ollaan seurusteltu kolmisen vuotta ja siita kihloissa puolet ja aina on ollut semmoinen ongelma ettei kenenk''n tarvitse tietaa meidan parisuhteesta kun se vaan on niinkuin meidan valinen asia.Mua valilla ihmetyttaa et miksi han haluaa aina vaan olla niinkuin sinkku ulos pain.Ollaan kuitenkin jo aikuisia han 37 ja mina 40.Alusta asti on hieman tuntunut silta etta odottaako han etta parempi suhde on tuolla jossain nurkan takana
Olen yrittanyt ajatella asiaa hanen taikka naisen nakokulmasta noin yleensa ottaen.Ja olen tullut hieman siihen tulokseen ett naita ystaavyys suhteita luodaan ja pidetaan ylla jonkin laisena,mahdollisena hyotysuhteina.Silla ne on yhteistyo kumppaneista toista tai sitten ne ovat vaan sellaisia niin kutsuttuja pelimiehia.Vanhimmat ovat 6 kymppisia Kylla toikin jo pikkuisen ahistaa vois olla vaikka kihlattuni isa ja mielestani on jo vaarin noinkin iakasta miesta kohtaan antaa sen kertoa tunteistaa ja sydanmen pamppailusta.
Sorry enkku nappis aat ja oot puuttuu
mies, joka esiintyi muille kuin olisi ollut vapaata riistaa. 10 vuoden jälkeen tuli ero ja vähän harmittaa kun en raaskinut lähteä suhteesta aikaisemmin. Ihannemiehen pitää olla ylpeä naisestaan, pussailla julkisilla paikoilla jne.
sitä piirakkaa kummallekkin,saat kaks nakkia yhen hinnalla.
olin samassa tilanteessa 2 vuotta sitten.Valitsin aviomieheni, vaikka välillämme on enemmän rehtiä ystävyyttä kuin mitään rajua intohimoa.Olin tuolloin aivan silmittömän ihastunut ystävääni, jonka olin tuntenut jo 10v.
Aiemmin hänelle tuli ero,vaimo syytteli henkisestä väkivallasta, outoa, sillä ystäväni on erittäin fiksu ihminen.. Ystäväni purki eroaan minulle ja silloin jostain syystä piilossa ollut lievä ihastukseni häneen muuttuikin tunteiden paloksi.Hänessä on ihmisenä ne ominaisuudet, joita miehessä arvostan, ja keskusteluyhteys välillämme on ollut loistava.Välillämme on aina ollut jotain syvällistä.
Kolme vuotta tapailimme milloin missäkin yhteydessä, mutta ilman seksiä, en halunnut pettää miestäni,
ja on sanomattakin selvää, että tilanne alkoi vakavoitua puolin ja toisin.Tiesin, että ystäväni tapaili muita, mutta olin hänen ajatustensa ykkös kohde koko ajan.Valvoin yöt miettien, miten ratkaista tuo kinkkinen kolmiotilanne.Avioliittoni on jo kestänyt 15v. ja en kertakaikkiaan voinut loukata/ hylätä puolisoani, joka on omalla tavallaan hieno ihminen.Tiesin koko ajan sisimmässäni myöskin sen, että ystäväni haikailee lastensa takiakin paluuta yhteen entisen vaimonsa kanssa.Epäilys siitä kalvoi ja en tiennyt enää, mihin luottaa ja mitä tehdä seuraavaksi.Olo oli erittäin raskas ja ahdistunut.Jotenkin kiire ja työ sai pitämään jalat maassa, arkea oli elettävä jotenkuten kumminkin.
Kesti puoli vuotta kerätä rohkeutta, ja samalla ottaa etäisyyttä ystävääni.Ostimme sitten puolisoni kanssa uuden asunnon. Ystäväni oli tuolloin töissä muualla, ja saapui sitten (kutsustani) pitkästä aikaa tervehtimään minua, pyytäen, josko voisimme keskustella kahdestaan.Pelästyin.Sen kerran jälkeen tiesin, että valinta on nyt tehtävä.Sananmukaisesti jouduin repimään sydämeni irti rinnastani, kun sitten keräsin rohkeuteni ja rauhallisesti kerroin jääväni puolisoni luo.Tunnen hänet ja tiedän, että toisaalta hän arvosti rehellisyyttäni, vaikka loukkaantui sydänjuuriaan myöten.Sitten suutahdimmekin molemmat, ja viimeistelin kamalan tilanteen vielä alhaisesti tekstiviestillä.En anna koskaan itselleni anteeksi sitä.
Olen varma siitä, että tuolloin meiltä molemmilta särkyi jotain korvaamatonta.Olin kuin robotti seuraavat kuukaudet.Tyhjä ja vailla mitään tunteita millekään.
Kuitenkin, 2kk päätökseni jälkeen, sain kuulla, että ystäväni palasi yhteen entisen vaimonsa kanssa.
Olin siitä eräällä tavalla huojentunutkin, hän ei jäisi yksinkään, ja lasten on hyvä elää molempien vanhempiensa kanssa.Laiton ystävälleni vielä jonkin aikaa muutamia viestejä, mutta ei hän tietenkään halua enää koskaan kanssani kommunikoida.Ymmärrän sen hyvin, mutta, olen ikävöinyt häntä ihmisenä äärettömän paljon.Monta kertaa on tullut tunne, että varmasti ajattelemme toisiamme vieläkin, silloin, kun on hiljainen hetki ja silloin, kun toisella on syntymäpäivä tai jokin muu mikä muistuttaa siitä ihmisestä.
Tapasin kesällä sattumalta ystäväni vanhimman tyttären, oli vaikea tilanne, kun tyttärellä on aivan isänsä silmät ja hymy.Oli pakko kääntyä pois ja jatkaa matkaa.Ystävästä puhuminenkin jonkun kanssa, kun ihmiset kyselevä hänestä vieläkin, on kamala tilanne, kyyneleet tulevat heti silmään.Kummallista, mutta
kumpikaan meistä ei ole pyytänyt edes anteeksi huonoa käytöstään, vaikka molemmat siihen syyllistyimme.
Olen viimeiset 2v. reissannut ja koittanut siellä maailmalla kulkiessani unohtaa, mutta se ei onnistu.
Puolisolleni kerroin, että meille on tullut ystäväni kanssa välirikko ja hän taitaa tavallaan ymmärtää, mistä kiikastaa. Aivan upea mies,on tällaisessakin asiassa tukena, mutta jotain jää puuttumaan.
Ei kai täydellisyyttä voi tavoitella, mutta tunteeni ystävääni kohtaa ovat muuttuneet ystävyydestä rakkaudeksi vuosien aikana, sille vain ei voi mitään.
Lähes joka viikko näen ystävästäni unta, aamulla herätessäni on oikein paha mieli.
Mitään ei enää ole tehtävissä, minulle on sanottu, että aika parantaa haavat, mutta se,
mikä ei ehtinyt alkaakaan, ei voi koskaan loppua.
Jaksamista kaikille kirjoittajille.
et voi puhua enää miespuolisesta "kaverista" kaverina. Ei kavereita kohtaan tunneta tollasia tunteita...
Kannattaa oikeasti miettiä mitä haluaa. Ihan sun nykyisen miehesikin kannalta. Reilupeli.
Tai sitten olet yksin, koitahan sitäkin. Itse samankaltasessa tilanteessa ja nyt olen päättänyt viheltää itseltäni pelin poikki, ei jaksa yhtään ahdistavaa tunne hässäkkää.
Ole varovainen! Miehellä todennäköisesti on tunteita sinua kohtaan ja haluaa mieltään muuttamalla sekä olemalla välillä k...pää nähdä sinun tunteesi, olivat ne positiiviset tai negatiiviset... Jos et välittäisi mistään mitä "kaverisi" tekee, niin silloin pojalle tulisi hätä... ;). Varoituksen sana: Kyseessä saatta olla miehen peli, elikkä jos taivut hänen rinnalleen, saattaa mies kyllästyä ja etsiä seuraavan kohteen mistä ottaa "voitto".. En tosiaankaan tunne kaveria, mutta pieni pähkinä purtavaksi... Jos rakastat miestäsi, niin unohda kaverisi ja pidä miehestäsi kiinni..
Tämä varoitus kannattaa ottaa tosissaan, tuon kuvauksen perusteella mulla ainakin alkoi hälyytyskellot kilkattamaan samantien: NARSISTI!
Ota selvää kyseisestä luonnehäiriöstä, netistä löytyy paljon, lue ihmisten kertomuksia ja virallisia kuvauksia, huomaat (toivon mukaan) näiden täsmäävän täysin tuon miehen käytökseen, flirttiin, mustasukkaisuuden kerjäämiseen, sun miehen totaaliseen halveksuntaan, yms... ÄLÄ IKINÄ tee itsellesi sitä kauheutta, että ryhtyisit suhteeseen narsistin kanssa, se tuhoaa hetkessä koko sun elämän, alkaen nykyisestä liitostasi (kaikki se halveksinta, eron odotus, yllytys, mustasukkasuudenkerjuu, lähentelyt, flirtit, huomionosoitukset jne) Nää osaa olla todella hurmaavia, huomaavaisia, suorastaan "koukuttavia", ikäänkuin "liian hyvää ollakseen totta". Kun ovat sitten kohteensa saaneet koukkuunsa, alkaakin järjestelmällinen tuho. Ensimmäisenä "sanellaan ehdot", eli heti alkuvaiheessa tulee nää "Sitten kun me erotaan" keskustelut... nyt jo tullut eteen niitä "tuun varmasti pettämään", eli tuolla se haluaa pitää sut varpaillaan, nostaa itsensä sun mielikuvissa pääpalkinnoksi, jonka voit saavuttaa vain nyt ja jolle on kymmenittäin muita ottajia, mutta hän armollisesti tarjoaa itseään juuri sulle... ja jos osaat olla hänelle mieliksi, hänen ei ole pakko pettää, mutta jos et tyydytä hänen täydellisyytensä kaikkia tarpeita, hän tulee sua pettämään..."
NOIN TOIMII, PUHUU JA AJATTELEE VAIN NARSISTI!
Pysy vaan siinä liitossa. Ei tuosta uudesta "vanhasta" tule sulle kuin harmia, vaikka tunnetkin ehkä "rakkautta" !
Tässä on taas yksi,joka ei itsekään tiedä,kuka on ystävä,tai kuka on rakastaja,puolisosta nyt puhumattakaan.
Saat yksinkertaisen neuvon,ole nykyisen puolisosi kanssa,niin saat pysymään korviesivälin kasassa.
joopa joo, samaa tarinaa on eletty!mutta vanhassa on pysytty, sen tekee helpommaksi, kun tietää,
että ystäväni entinen nykyinen vaimo viihtyy isossa kalliissa omakotitalossa, joka sitten rvan mieliksi löytyi
ikäänkuin yhteenpaluun kunniaksi.
Ystäväni ei tajua, että kelpasi takaisin, kun frouvalla yksinään eläen eivät rahat riittäneet,
ja sittemmin rva hoksasi, että muutakin omaisuutta olisi vielä tiedossa lisää.
Rouva kun oli valitellut tuttavilleen, että ei pärjää.Sattuipas sopivasti, kun ex ilmaantui oven taakse takaisin.
Perheen tilannetta naureskellaan, ja varsinkin tuon naisen toimia.Jokainen tulkoon tavallaan onnelliseksi,
ja toivottavasti totta tosiaan, uudelleen lämmitelty onni pysyy, ihan alaikäisten lastenkin takia.
Älkää ihmiset antako tunteiden sokaista, vaan tajutkaa, että mitään rakkautta ei ole olemassa, se on sosiaalinen farssi, jonka kautta kerätään mukavaa elämää ja omaisuutta itselle.
ja iso BLAAAAHH
Seurustelkaa kaikki keskenänne niin pääsette ongelmasta eli ei tartte miettiä kenen kanssa on kun on kaikkien kanssa.
Miehessä on selvästi alkuihmisen piirteitä ja haluaa herättää sinussakin hänestä kilpailevan naaraan. Mutta se että syyttää sinua erostaan kyllä on paha merkki. Mies ei oikeasti välitä sinusta sen kauempaa kuin omasta vaimostaan josta on eronnut. Kahden ihmisen väliseen suhteeseen tarvitaan kaksi.
Sinuna hyppäisin vaan tiukemmin oman ukon kainaloon ja jättäisin sellaisen joka kuvittelee syyllistämällä sinut pääsevänsä tavoitteeseen.
Joka rakastaa ei syyllistä. Pikkulapset syyllistää, ei aikuiset miehet.
Mietippä pieni hetki, että jos nykyinen miehesi esimerkiksi lukisi tuon kirjoituksesi...miltähän hänestä mahtaisi tuntua?
seura löytää kaltaisensa, se luultavasti ajattelisi, että molempien kannattaa hakea BB-taloon ensi kaudella.
samaa mieltä, bb taloon vaan kaikki osapuolet, hehehe, saman peiton alle:)
että on pimeetä juttua täällä, nyyhkis!!
Tossa jutussa oli tosiaan jotain niiiiiiiiiiiiiin tuttua. Olemme tunteneet todella kauan. eikä minkäänlaista oikeaa suhdetta ole ollut. Kaveri on yrittänyt välillä tosissaan ja on seurustellut tahollaan, niin kuin minäkin. Seurustelin hänen kaverinsa kanssa ja hän oli kovasti mukana päättämässä sitä suhdetta. nyt kun olen vapaa, ei taida olla enää haastetta, kaikki menee pieleen. Emme edelleenkään ole sukupuolisessa suhteessa, mietinkin, tuskin siitä oikeasti tulisi mitään. Olihan se kivaa flirttailla ja puhella kaikenlaista, mutta nyt kun olisi oikeasti mahdollisuus olla yhdessä, tuntuu, ettei kaveri ole oikeasti kiinnostunut. Tosin hän useasti on kertonut rakastavansa minua, mutta käytös ei kuitenkaan tue moisia juttuja.
yhtä suurta uhkapeliä.Joskus voittaa jackpotin ja toisinaan taas häviää kaiken. Itsekin erittäin miesvaltaisella alalla työskenneellä päätin pelisäännöistä heti kättelyssä. Eli kaikkia kohtelin samalla tavalla. Toki toisten kanssa tuli paremmin juttuun kuin toisten, mutta rajat oli kaikille selvät.Pientä flirttiä hyvässä hengessä,makutuomarina toimimista,lahjavinkkejä vaimoille jne. eli ystävyyttä,ei seksiä. Välillä oli ihastumisia,mutta kun kerroin olevani varattu,kaverit ymmärsivät vihjeen(=olivat fiksuja). Jos oikein tiukka paikka tuli, tutustutin mieheni kyseiseen tyyppiin ja asia oli sillä selvä(=ymmärsivät että olen onnelisesti naimisissa,en tarvitse toista miestä).
Mitä tässä oli tarkoitus kertoa:miehet ovat fiksuja,mutta jos heitä johdetaan harhaan/läheteään vääriä singnaaleja,niin he toimivat näiden mukaan.
Mitä sitten itse ongelmaasi tulee...niin...tiedät itse parhaiten ratkaisun...Onnea uhkapeliin....
Kanna vastuuta ja kohtele muita niikuin itseäsi tulisi. Sen saa mitä tahtoo .
eli suonikasta sykkivää kalua pieneen pimppiisi :)
Voivatko miehet ja naiset TODELLA olla kavereita/ystäviä ilman mitään sen kummempaa sutinointia..?
;DDD
Hei kyllä sulla tuntuu olevan,vaikeuksia mies suhteissa.Mikäli oikein ymmärsin,Olet naimisissa,ja seurustelet toisen kanssa.Minusta tuo seurustelu,suhteen mies tuntuu nauttivan,sinun kiusaamisesta.Siis minusta vaikuttaa,että hänon jonkinlainen,SADISTI näyttää nauttivan ,sinun kiusaamisesta.Joten jos olisin,sinä lopettaisin seurustelu suhteen,Eli jatka omaa elämääsi, ensinmäisen kanssa.Kyllä asioilla on yleensä,tapana selviytyä itsekseen.Itse olin yhdessä suhteessa, 16v nainen oli dominoiva,kokko ajan enkä minä ,ymmärtänyt lopettaa sitä,Olin myös naimisissa, noin13v siinä suhteessa.Oli minulla pinna kireällä,onneksi suhde loppui.Nyt olen saanut,miettiä suhdetta jälkikäteen.Itsekkin olen ihmetellyt,miten sen kestin mutta aika parantaa haavat.Erosin 06 nyt vasta tuntuu että,onen itseni kanssa sinut.Voimia sinulle ja jaksamista,ole yhden kanssa niin on parempi,se on liikaa kaksi miestä.Punnitse kumpi kohtelee sinua,paremmin kuuntele sydäntäsi,kummalle se lyö.Ei sinun, tarvitse kuunnella törkeyksiä.Toivon sulle jaksamisia,taistelussasi asian kanssa.Terv antero
No lueppa nyt itse mitä kirjoitit.. Tää sun "kaveri" näyttäis toooosi fiksulta, uhkailee, leuhkii, kiusaa..?? Ja sinä vielä haikailet sen perään, voi äiti. Anna sen äijän mennä ja tällää vielä potku persuuksille ettei jää siihen norkoilemaan enempää. Sika mikä sika. Jos se susta välittäis pätkääkään, ei se leuhkisi seksiseikkailuillaan, AJATTELE nyt vähän itekin.
Jos nykyinen ei tunnu oikealta enää syystä tai toisesta, lähdet ensin pois suhteesta ja sitten kattelet uuden. Älä säädä yhtään enempää muiden miesten kanssa jos jatkat yhdessä nykyisesi kanssa. Etkä sekaannu enää tuohon "kaveriin"! Ei kannata. Se on suoraan sanonut sulle ettei viitsi sua kauaa katella, mikä siinä on epäselvää? Seksiä se on vaan vailla.
Elämä tekee välillä kipeää, mutta se kasvattaa.
Ystäväsi ei etkä sinäkään rakasta vaan riippuu! Teillä molemmilla on taipumus/taito rakentaa riippuvuus-suhteita ei rakkaus-suhteita. Terve malli, terve itsetunto, luottamus rakkauteen sen kaikkivoipaisuuteen, puuttuu, siitä tuo toisen satuttaminen, sekoilu kertoo.
1. Sinulla on oma mies, jonka kanssa elät.
2. Sinulla on ystävyys&seksisuhde (myönnä vaan, ainakin ajatuksissasi olet nussinut sen kanssa) toisen miehen kanssa.
Itse valitset reittisi. 1, tai 2, tai 1&2, tai aloitat puhtaalta pöydältä. Elät sitten valintojesi kansa. Tekstisi perusteella suosittelen valintaa: puhdas pöytä. Selvitä pääsi !
sinuna antaisin vielä suhteelle mahdollisuuden. miehes kuulostaa hyvältä ja tuskin se rakkauskaan mihinkään on kadonnut, etsivä löytää
Täällä on joskus kyselty, että mitä tehdä kun puolisolla on vastakkaista sukupuolta oleva ystävä. Että pitäisikö luottaa, että he ovat vaan ystäviä. Ja voiko mies ja nainen olla vain ystäviä. Tässä ainakin nähdään, että sinä ja "ystäväsi", ette ole vain ystäviä ja miehelläsi olisi syytä huoleen! Olette suudelleet (suuteletko kaikkia ystäviäsi?!) ja sinulla selvästi on miestä kohtaan romanttisia tunteita (jopa ehkä rakkautta!) kuten myös miehellä sinuun. Ja pohdit jopa miehesi jättämistä tämän toisen miehen takia.
Mielestäsi "ystäväsi" ei saa leikkiä tunteillasi. Mutta sinä itse leikit miehesi (vai onko hän poikaystävä?) tunteilla!? Hän ei ehkä vain tiedä sitä. Sinun on lopetettava joko "ystävyyssuhteesi" tai erottava miehestäsi. Olisiko sinusta ok, että miehelläsi olisi vastaava "ystävä"? Pohdit pystytkö olemaan enää miehen ystävä. Et varmaan ainakaan pelkkä ystävä. Hei haloo, tiedätkö mikä on YSTÄVÄ? Se mitä teidän välillä on ollut ei ole pelkkää ystävyyttä. Pohdit vai sun ja "ystäväsi" tunteita ja suhdetta, tuntuu että olet kokonaan unohtanut miehesi! Ehkä vaikka laittaisit välit poikki tähän "ystävääsi"/ihastukseesi niin silti sinun kannattaisi pohtia suhdettasi mieheesi ja ehkä erota...
Tuttu tilanne minulle ja muutamille kavereilleni. Mies pelaa sun kanssa niin pitkään kun saa sinut tekemään mielensä mukaan. Ehkä pari vuotta olisitte yhdessä, jonka aikana hän jatkaisi samanlaista henkistä pahoinpitelyä sinua kohtaan kuin nyt. UNOHDA! Hän haluaa vain sen mitä ei voi saada.... valitettavasti
"Välillä olin itse sfääreissä ja välillä todellisuus palautti maan pinnalle, sillä minähän en ole vapaa."
Niinpä, sinä et ole vapaa! Ajattele vähän miestäsikin välillä etkä vain itseäsi! Sä vain vehtaat toisen äijän kanssa ja varmaan oot vakuuttanut miehellesi, että olette vain ystäviä. Tai sitten miehesi on ihan sinisilmäinen eikä edes epäile mitään. Purat vielä suhteenne ongelmia tälle toiselle miehelle. Tosi reilua! Ehkä voisit puida näitä sun ystävä ongelmia miehesi kanssa?
Selvittäisit ongelmasi ja se ongelma ei ole ainoastaan se miesystävä, johon sulla on tunteita. Et tosiaan juuri pitkässä sepustuksessasi edes miestäsi mainitse!
hittoa vingut?????? Olen aina ollut sitä mieltä etteivät mies ja nainen vaan voi olla vain kavereita!!!!piste!!
Kiva oli lukea näitä kirjotuksia ja huomata etten ole ainut joka on korviaan myöten kusessa miesasioiden kanssa. Olen kihloissa ja ihastunu ystävääni. Tuntet ovat molemmin puoliset. Mieheni on kiukkuinen hankala tapaus ja tämä kaveri kiltti ja lempeä. En ole vielä tehny mitään ratkaisevaa.
Järkevintä tässä minun tilanteessa on jäädä kihlattuni vierelle kun on yhteisiä lapsiakin.
Voi olla, että kun olet jättänyt miehesi ja alat seurustelemaan ystäväsi kanssa niin hänen kiinnostus sua kohtaan lopahtaa. Nythän teidän suhde on ehkä ollut just passeli hänelle. Ei mitään sitoumuksia jne.
Ja ehkä hän haluaa valloittaa sinua ja on kiinnostunut jostain jota ei saa ja kun saa niin ei enää kiinnosta. Tai sitten voit olla hänen elämänsä rakkaus, mutta epäilyttää...
Mutta aika vapaa suhde sulla miehesi kanssa. Minä en hyväksyisi, että aviomiehelläni olisi tuollaisia "ystäviä".
henkisesti kiinni molemmissa? Molemmat vilahtelee tarinassasi, samassa syssyssä. Tarkastele suhteitasi erillisinä.
Puhut rakkauksiesi kohteista ikäänkuin he olisivat vastuussa voinnistasi ja valinnoistasi, mutta mitä itse haluat ja tarvitset. NYT. Lähdetkö siitä, että jompikumpi on läsnä elämässäsi. Joudut joka tapauksessa itsekin valitsemaan, mutta minkä vaihtoehtojen välillä...Joka tapauksessa on hyvä löytää ratkaisu, jolla osoitat kunnioitusta niin toisiakin mutta itseäsikin kohtaan. Sen itsesi kanssa joudut tulemaan toimeen lopunkin elämääsi.
Valitset sitten niin tai näin ,aina jäät kumminkin miettimään että valitsinko sittenkään oikein jos jos jos.... tunteellinen kaveripeli poikki tai nykymies vaihtoon , hetken sinkkuus ei myöskään olisi huono vaihtoehto.Ollut itsekkin tuossa tilanteessa ja oli hauskoja hetkiä, onneellisuutta , ja sitten pudonnut maa jalkojen alta ja sattunut syvälle sydämmeen, no nyt sinkkuna ja onnellinen siitä että enään ei mietitytä, tilalla vaan onnellinen vapaus tunteista ja ennenkaikkea puhdas pöytä aloittaa uutta elämän kun vaan kohdalle osuu uusi "oikea".
Kuulostaapa sinun ystäväsi kovasti mieheltä josta erosin muutama kuukausi sitten. Juuri vastaavanlaisen tilanteen takia. Kaikki tuo kertomasi touhu sopii häneen. Samanlaista meininkiä oli meidänkin suhteen alussa, tosin minä en seurustellut silloin. En kuulu ihmisiin jotka pettävät kumppaniaan. Sinuna miettisin kaksi kertaa jätätkö miehen joka on valmis sinua tukemaan, vai miehen joka pettää suhteessa ollessaan. Kun se käy sinun kanssa niin helposti niin se käy kenen kanssa tahansa. Onneksi on sinunlaisia naisia olemassa, näin todellisuus tulee esiin sille jota petetään väkisinkin jossain vaiheessa. Toivottavasti miehesi ei saa tietää hairahduksestasi. Etsi järkesi ja toimi sen mukaan.
luin, että mitähän ihmettä teet parisuhteessa.
Tuossa joskus pääsin seuraamaan tuohon verrattavissa olevaa säätämistä, molemmat hajoilivat urakalla ja toinen ihan todella urakalla, niin on ihan v*tun sama mitä sanoo, vaikka sanoisi totuuksia (kun satuin nyt näkemään tilanteen ehkä vähän niin kuin kirkkaammin), niin ei ne keskiössä olevat silti älyä mitään. Rakkautta? Paskat kun tyhmyyttä, vittumaista luonnetta ja mielen heikkoutta.
Että tee hyvä ihminen jotain ja pysy siinä päätöksessäsi, ihan vilpittömästi suosittelen.
Jos vielä joku ystäväsi/kaverisi, joka molempia tuntee, sanoo jotain, niin mieti ihan hiton tarkkaan MIKSI hän niin sanoo. Mieti myös mitä mies sanoo ja mitä hän tekee. Mutta etpä sinä niin tee, se kun on se "rakkaus" mikä vetää puoleensa, niin. Ja onhan sulla se oma rakas jonka vieressä kenties tulevanakin yönä nukut. Muista antaa hyvän yön toivotukset ja suudelma hymyn kera.
Siinähän ne höyryt tuli päästelyä ulos. Mitään kysymystä tai mitenkään Miehen Logiikka-aihetta sivuavaa juonnetta en nähnyt tekstissäsi, että onneksi olkoon. Käyttäydyt netissä samoin, kuin IRL ilmeisesti, että onnea putkeen vaaan ja täys höyry päälle. Eihän tosta nyt saatana mitään tule vaikka kuinka pyllistäis.
et kai vain ole turusta?
on maailma kyllä todella pieni, jos näin on, että tunnetaan. Jotenkin en ois uskonut törmääväni tällä keskustelupalstalla, vaan pystyväni oleen anonyymisti ja hakee sitä kautta yleistä mielipidettä. Tai voihan meitä olla samassa veneessä useampiakin. Sä ehkä tiedät nyt mut ja ajatukseni, mitäs sitten? Mulla ei ole edelleenkään harmainta hajua miehen logiikasta!
kriisi, siihen on ollut varmasti oikeat syyt. Selvitä mikä on yhteinen tulevaisuutenne. Kerro myös toiselle, ettei elätä turhia toiveita kun pohdit kaikkea tätä. Voit menettää pahimmassa tapauksessa molemmat, mutta et voi rakentaa tulevaisuutta sen varaan, kumpi tukee sinua enemmän. Toiselle et ole edes tosin suonut mahdollisuutta tukemiseen. Hän ei varmaankaan ole kriisiinne mitenkään syyllinen?
Alkoi oksettaa kun luin kertomuksesi. Kuulostaa täysin omalta tarinaltani. Tosin tässä tapauksessa minä olen se miesystäväsi entinen nainen. Ja sinä nainen, jonka vuoksi suhteemme hajosi.
"Olemme tunteneet toisemme reilun kolmen vuoden ajan"
-Exäni oli tuntenut naisystävänsä about kolmen vuoden ajan. He olivat ensitapaamisellaan päätyneet sänkyyn yhdessä. Tämän jälkeen ei kuulemma ollut muuta tapahtunut ja he jäivät ystäviksi. Minä suhtauduin alusta alkaen hieman epäillen heidän suhteensa laatuun. Jos kerran on päätynyt sänkyyn niin mihinkäs se intohimo siitä katoaisi, varsinkin jos myös henkinen yhteys pelaa hyvin. Tämän kevään aikana epäilykseni ystävyyssuhteen laatua kohtaan vain vahvistuivat, sillä tämä naisystävä mm. tekstaili exälleni keskellä yötä haluten tavata hänet. Sain myös exäni kiinni lähettelemästä tälle naiselle flirttailevia tekstiviestejä. Itse en ikinä ollut nähnyt kyseistä naisystävää, ei kuulemma ollut niin hyvä kaveri että olisi voinut kahville kutsua.
"Näiden vuosien aikana molemmat olemme olleet varattuja, kunnes hän erosi muutama kuukausi takaperin."
Rivien välistä olen lukenut, että meidän pelimme oli viimeisiä niittejä heidän suhteelleen, vaikka mitään ihmeempää meidän välillä ei tapahtunutkaan."
- Erosin exästäni muutama kuukausi takaperin. Iso syy oli juurikin tämä hänen naispuolinen ystävänsä. Luottamus meni kun exäni valehteli esim. siitä ettei ole ollut yhteydessä ystäväänsä vaikka kännykässä näkyi että hän on soittanut tälle. Tämä naisystävä oli exäni mukaan kihloissa, jonka vuoksi sinisilmäisesti luotin siihen ettei exäni ja hänen välillään voi olla muuta kuin ystävyyttä.
Suhteemme päättymisen jälkeen olen jäänyt miettimään millainen nainen pystyy tekemään tuollaista. Rikkomaan sekä oman että toisen ihmisen parisuhteen. Näköjään nainen, joka on täysin sekaisin itsensä kanssa. Toivon että miehesi saa tietää pelailustasi. Kukaan mies ei ansaitse noin epäluotettavaa naista vierelleen.
Jätä tämän hetkinen miehesi ja unohda myös tämä miespuolinen ystäväsi. Kummallakaan suhteella tuskin on pitkää tulevaisuutta. Etsi itsellesi parisuhde, johon olet niin tyytyväinen ettei tule mieleenkään haikailla varattujen miesten perään.
Sun kannattaa keskittyä siihen mitä sulla just nyt on. Toi tarinasi "ystävä" kuulostaa sellaselta KÄKI tyypiltä joka on onnellinen vain kun saa rikottua toisten pesimärauhaa. Ajatteles asiaa.
Olipas muutaman päivän aikana tullut paljon vastauksia ja hämmästyttävän moni oli kokenut samaa. Joskus sitä ulkopuoliset vaan näkee tilanteen paremmin ja nopea gallup näyttäisikin siltä, että nykytilanne ei voi jatkua. Annan nyt ajan kulua ja katson, mitä päivät tuovat tullessaan. Tiedän, että mikäli en pidä "ystävään" yhteyttä, annan parisuhteelleni paremman mahdollisuuden. Kriisi on kuitenkin pakko siinäkin selvittää, mutta yksinkään en halua jäädä, vaikka moni sitä kommenteissaan ehdottikin. Ja jos ystävä sitten on minuun yhteydessä, täytyy asiat kerrankin selvittää perusteellisemmin eikä lakaista niitä maton alle, kuten nyt on tehty. Kaikesta huolimatta oma kommenttini, että nainen ja mies voivat olla ystäviä, minullakin on useampia ystäviä molempia sukupuolia. Tämä em. "ystävyys" on kuitenkin jotain muuta ja jotenkin epäilen, ettei tällaiselta pohjalta puhdasta ystävyyttä voi edes rakentaa. Kai se on hyväksyttävä, että se on joko tai. Ja tunnistetiedon utelijalle uskaltaisin väittää, että asianomainen siitä itsensä tunnistaa ollaan millä paikkakunnalla tahansa.
siis anteeks mikä ystävä? Jos se ois oikeesti ollu sun ystävä, se ois kysyny ja kuunnellu sun huoles. Olisit sä saanu siltäkin tukea, jos se ois sitä aidosti sulle tarjonnu. Taitaa tää ystäväs olla jotain täysin muuta kuin ystävä. Jos se ois oikea ystävä, se puhuis sun kanssa kunnolla eikä leikkis sun kanssa. Ja näyttäis siltä ett se on valintas tehnyt ja sä olet sille joku leikkikalu eli melkein pelkkää ilmaa. Jos ei ystävä näistä asioista pysty puhuu, kandee tilanne jättää siihen. Mites sä sellaisen kanssa tulisit ees toimeen?
"mutta yksinkään en halua jäädä". Ei kannata olla kenenkään kanssa vain siksi, että pelkää yksin olemista!
Erota ei kannata kuin omaksi vuokseen. Toisen vuoksi eroaminen on täysin tasapainotonta ja huonon harkinnan tuotosta. Usko pois.
Itselläsikin mielipide muuttuu kuin ilme vauvan naamalla. Ystäväsi, ei kuulosta ystävältä, vain ainoastaan oman etunsa tavoittelijalta. (johon hän toki on oiketettu, kukas hänen etuaan tavoittelisi, ellei hän itse?)
Mutta siis normaalisti ystävällä on myös pyyteetöntä hyvää annettavaa.
..oliko se nyt tässä tapauksessa ap ?
Siipeen voi 99%sesti sattua
http://www.menaiset.fi/artikkelit/hyva-olo/ihmissuhteet/art1027-Salasuhteestako-se-oikea-.html
Joo ei se kaverisi varmaankaan ole kiusannut sinua tahallaan, mutta virheen teit jos harrastit seksiä sen väliaikaisen kanssa.
jos nainen ei osaa valita:)
he... viikolla pitää olla vakuuttava sängyssä, ellet muuten pysty todistamaan olevasi yli 2milj eur arvoinen.
Näin se yleensä naisilla menee, niin no tai vaikka 2000EUR :D
Että tajuavat oman laatunsa. Turha kuvitella jonkun yliopiston blondin että ikinä naisi jonkun yli 20000eur tienaavan haggh.