-Naista ei välttämättä niin haittaa jos mies on kohtuuton ja itsekäs jos mies himoaa naista tarpeeksi ja osoittaa sen esim.mustasukkaisuudella ja vaatimuksilla. Siis se kyllä ärsyttää naista mutta lopulta jalat aukeaa kun miehen osoittama himo kiihottaa.
-Mies joka on hienovarainen ja kiltti ja osoittaa kiinnostusta ilman suurempaa aggressiota, toivoen vähän vastaantulemista, on helposti huonommassa asemassa kuin yllä oleva mies.
Alemmalle miehelle ei jää tilaisuutta osoittaa intohimoaan koska se pitäisi tehdä niin pyyteettömästi ja suoraviivaisesti ilman odotuksia siitä että saisi itsekkin tuntea olevansa haluttu.
Ne miehet joiden seksuaalisuus toimii periaatteella "pillua kohti yli esteiden" saavat tarpeensa tyydytettyä mutta 'naisellisemmat' miehet joilla on monimutkaisemmat visiot ja varovaisempi asenne ovat heikoilla.
Tavallaan vanhan toistoa mutta kun eräs naisihminen naureskellen myönsi asian toimivan näin (omalla kohdallaan) niin sain inspiraatiota kirjoittaa.
-Mies joka on hienovarainen ja kiltti ja osoittaa kiinnostusta ilman suurempaa aggressiota, toivoen vähän vastaantulemista, on helposti huonommassa asemassa kuin yllä oleva mies.
Alemmalle miehelle ei jää tilaisuutta osoittaa intohimoaan koska se pitäisi tehdä niin pyyteettömästi ja suoraviivaisesti ilman odotuksia siitä että saisi itsekkin tuntea olevansa haluttu.
Ne miehet joiden seksuaalisuus toimii periaatteella "pillua kohti yli esteiden" saavat tarpeensa tyydytettyä mutta 'naisellisemmat' miehet joilla on monimutkaisemmat visiot ja varovaisempi asenne ovat heikoilla.
Tavallaan vanhan toistoa mutta kun eräs naisihminen naureskellen myönsi asian toimivan näin (omalla kohdallaan) niin sain inspiraatiota kirjoittaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei minusta kakkostyypin miehet ole "naisellisempia", vaan päinvastoin, he ovat niitä "oikeita" miehiä, joiden ei tarvitse jatkuvasti todistaa maskuliinisuuttaan. Mutta muuten kirjoituksesi osuu kyllä valitettavasti oikeaan. Onneksi en itse lukeudu noihin kuvailemiisi naisiin, sillä ykköstyypin kaltainen mies lentäisi ulos elämästäni kuin leppäkeihäs. Mutta minulta onkin aina löytynyt itsekuria olla sortumatta ihan kehen tahansa. (No, tulipas taas vaatimaton kirjoitus;)
vaatimattomuus on turhaa enivei!
rispekt.
kuitenkaan. Omalla kohdalla allekirjoitan ensimmäisen väittämän. Seksuaalikemian ollessa voimakas, annan melko paljon anteeksi (ei kuitenkaan pettämiset ym.). "Jalat ei aukea" kuitenkaan helposti, sillä harrastan seksiä vain suhteessa ja kaikki suhteeni ovat olleet pitkiä (puolivuotta-3 vuotta).
Toisen väittämän kanssa olen eri mieltä ja oikeastaan kuvaamasi kaltaisten miesten takia arvostan nykyään sitä seksuaalikemiaa ja rohkeutta olla myös vastahankaan (ei siis pelkkä jees-jees mies). Pidän lähtökohtaisesti kilteistä, ujoista ja rauhallisista miehistä ja ensimmäiset suhteeni olivatkin näihin. Olen aktiivinen ja tulen yli puolitiehen vastaan. Toiseen tutustuttaessa olen yleensä se, joka pitää keskustelua yllä. Olen se, joka kehittelee yhteisiä juttuja, saa ideoita ja tekee yllätyksiä. MUTTA: kokemukseni on, että suhteessa nämä kuvaamasi kaltaiset miehet ovat edelleen passiivisia ja eivät itse tule puolitiehen vastaan. Ei sitä vaan jaksa, kun on tavallaan seurustelusuhteessa itsensä kanssa, kun toinen on niin passiivinen. Silloin sitä toivoo, että olisi EDES se voimakas seksuaalikemia siinä suhteessa. Toki sitä himoa näitä passiivisia miehiä kohtaan aluksi löytyy, mutta ei se suhteessa pysy yllä, jos sen eteen ei tehdä töitä. Ja nämä miehet eivät tee. Eivät edes sen verran, että tulisivat puolitiehen. Sitä sitten väsyy jossain vaiheessa yrittämään. Siihen verrattuna se on jo paljon, jos mies jaksaa tehdä töitä naisen eteen edes saadakseen pillua!
Ja huom: tämä on vain minun kokemukseni asiasta. Ei yleistys.
Hyvä huomio tuossa oli se, että kemioiden eteen täytyy tehdä työtä. Samoin muiden yhteyden löytymisten jne. Pitää olla joku tavoite ja keinoja. Monet sortuvat siihen, että kaikki menee kuin itsestään sitten kun löytyy sellainen ja tällainen ihminen..
Lisäisin vielä, että kemioiden löytymisen kannaltakin tarvittaisiin jonkinlaista avoimuutta. Ei mikään ihme jos jollekin 100 miestä treffanneelle ei enää mikään mies kolahda, kun treffeille lähdetään jo valmiiksi pessimistisellä asenteella ja etsimään huonoja puolia toisesta. Sitten kun se treffikaveri ei ole heti huippu-upealla ulkokuorella varustettu tai ilmenee yksikin huono puoli, niin ei enää edes yritetä tutustua toiseen, vaan vilkuillaan vaan kelloa ja toivotaan treffien loppuvan.
Sen lisäksi näillä naisilla näyttää olevan tapana ihastua juuri niihin miehiin, jotka ovat varattuja tai muuten tavoittamattomissa. Ehkä se sitten loppujen lopuksi on jonkinlaista sitoutumiskammoa? Tavoittamattomaan on turvallista ihastua, kun tietää alitajuisesti ettei suhdetta koskaan tule? Ei ole pelkoa että se ihastuksen kohde näkisi oikean luonteen ja ehkä pettyisi siihen?
Kun nyt tuo nainen tai tyttö josta aloituksessa puhuin on sellainen joka saa aika kovakouraistakin kohtelua niiltä joiden kanssa on, fyysisesti ja verbaalisesti ja semmoista aivan suoranaista omaa iloa ei välttämättä sitten hirveän paljon. Olen tämän tytön aika hyvä tuttu mielestäni mutta jos minä ehdotan että nähtäisiin niin vastaanotto on aika nuivaa ja jos minä sanon joskus jotain mikä voidaan edes etäisesti tulkita loukkaavaksi niin hän saattaa pahastua mutta sitten nämä puoli-raiskaajat huorittelijat kyllä viettävät öitä hänen kanssa.
-
Siis minulla ei ole mitään intohimoja tätä naikkosta kohtaan sen kummemmin. Mutta ihan mielenkiintoista voisi olla hänet tavata. Ilmeisesti tällainen suhtautuminen ei vaan sitten riitä.
Ja kyllä minun on myöskin todella vaikeaa hyväksyä sitä että olisin jotenkin selvästi rumempi tms. kuin ne muut.
Ja aina voi sanoa että on kyse yhdestä ja yhdestä naisesta mutta kyllä vaan tämä on nähty monessa muussakin yhteydessä että sinnikkyys 'palkitaan'. On nähty se että naiselle on iso juttu se että mies kiihottuu hänestä ja nainen puolestaan siitä saamastaan huomiosta eikä miehestä itsestään. Tämä maalaa aika masentavan mutta suuren todistusaineiston tukeman kuvan USEIDEN naisten seksuaalisuudesta. Olen nyt itse ihastunut yhteen naiseen ja mietin kyllä että tällainenköhän se hänkin on. Ainakin vähän kuivakkaa on ollut vastaanotto tähän mennessä.
-
Tietysti sitten aina voi sanoa että miehet eivät vain ole tarpeeksi hyviä jne. Niin, jos muutama mies onkin tarpeeksi hyvä naisille itse tehdä aloite ja kiihottua myös miehestä eikä vain olla miehen kanssa 'maksuna' saadusta ihailusta ja himosta niin se ei muuta mitenkään tätä yleisasetelmaa ja tavallisen miehen elämää.
-
Ja tietysti yksi tärkeä asia kai tuossa on se että miehen himo tuhoaa vastuun naiselta jonka ansiosta nainen sitten jotenkin uskaltaa heittäytyä enemmän viettiensä viemäksi. Mies on se aktiivinen osapuoli joten nainen voi myös syyttää kaikesta miestä.
Minä ajattelisin että suurin osa miehistä on lähempänä tuota kakkostyyppiä kuin ykköstyyppiä, siis suuri osa on vähemmän aggressiivisia. Osaksihan tätä edesauttaa feminismi ja kasvatus mikä rummutetaan pojille päähän lapsesta alkaen ja sitten aikuisena hajoaa kun alkaa ajattelemaan omalla päällä.
ihan totta, että naiselle on iso juttu, että mies kiihottuu hänestä. Mutta olen kyllä ymmärtänyt, että se on myös miehille iso juttu, jos nainen kiihottuu hänestä. Miehen kroppa on kiva ja mielenkiintoinen. Mä en osaa kuvitellakaan seksiä siten, että olisin jotenkin passiivisena ja ihastelisin vain sitä, miten se mies minusta innostuu. Kyllä sen kuuluu olla vuorovaikutusta, kuten tutustumisen ja suhteen muodostamisenkin. Itse pidän itseäni niin tavallisena, että olen ajatellut muidenkin naisten ajattelevan näin. Ehkä mä sitten oonkin vähemmistöä.
Mitä tulee tapaamaasi tyttöön, niin tunnen vastaavan IRL. Syynä käytökseen oli väkivaltakokemukset nuorena. Niiden takia hakeutui tietyntyyppisten miesten seuraan ja hyville miehille oli nuiva. Syy nuivuuteen oli myös pelko. Hän siis alitajuisesti pelkäsi lähteä suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa siitä voisi tullakin jotain, kun pelkäsi sitten taas pettyvänsä ja pelkäsi sitä menettämisen tuskaa. Näin hänen kohdalla, en tiedä päteekö tuntemasi tytön tapauksessa.
Mä en tykkää siitä, jos joku sanoo ettei joku ihminen ole tarpeeksi hyvä. Ei ole hyviä ja huonoja. On vain sopivia ja ei-sopivia. Tai no ehkä joku väkivaltainen juoppo ym. ei ole tarpeeksi hyvä.
"ihan totta, että naiselle on iso juttu, että mies kiihottuu hänestä. Mutta olen kyllä ymmärtänyt, että se on myös miehille iso juttu, jos nainen kiihottuu hänestä. "
Niin. Siis se että mies kiihottuu naisesta on jonkinlainen itsestäänselvyys ja minusta siinä ei ole mitään väärää ja se on ymmärrettävää. Ja kyllä mieskin varmasti useassa tapauksessa toivoo että toimisi myös päinvastoin.
-
Sitten minun mielestä pitää myös erotella miehestä 'kiihottuminen' ja 'kiihottuminen'.
-Siis ensinnä on se aste että mies on jotenkin salaa naisen mielestä jollain lailla groteski mutta naisella on 'tunteet' miestä kohtaan joten kanssakäynti onnistuu. Nainen voi vaikka ihannoida enemmän toisten naisten ulkonäköä kuin miehen. Niin paljon kuin sanotaankin esim.että miehille ei kelpaa rumat naiset niin täytyy ottaa huomioon se että miehille tuollainen tilanne että tulee jonkun piirittämäksi on täysin vieras. Vasta sitten voidaan vertailla suoraan tilanteita kun myös miehiä viedään kädestä pitäen ja varoen suhteiluun.
-
Voidaan optimistisesti ajatella niin että naisen seksuaalisuus nyt vain pelaa niin että naisen 'kone' lähtee käyntiin vasta sitten kun mies 'jahtaa' ja himoaa naista ja sen jälkeen kaikki on ruusuista kun se on saatu pois päiväjärjestyksestä tai pessimistisesti niin että mies yleensäkkään ei herätä naisessa mitään kummempia tuntoja mutta huomio imartelee niin paljon että kehtaa kuitenkin tehdä jotain miehenkin mieliksi. Ainakaan osittainhan tuo ei liity mitenkään evoluutioon tai seksuaalisuuteen.
-Sitten toinen 'edistyneempi' aste on se että naista sikäli kiinnostaa miehen vartalo jne. kun kyse on assosiaatioista erilaisiin toimintoihin sekä reaktioista mitä naisen teot/kosketukset miehessä aiheuttaa. Siis tässä naisen oma ego ja omanarvontunne tulee validoitua miehen reaktioiden kautta. Miehen keho on siis tavallaan osaksi kulkuväline päämäärään.
-Kolmostaso on sitten se että miehellä on joku visuaalinen ja muu itseisarvo riippumatta noista ylläolevista tekijöistä.
Sekin voidaan ottaa huomioon että pienellä psykologian tuntemuksella nainen (miksei mieskin, mutta vähemmän tarvetta) voi näytellä kiinnostusta jota ei ole miehen mieliksi. Niin kuin olen yhden kerran aiemmin sanonut nainen voi vaikka kysyä miten mies haluaa itseään kosketettavan (eli mies joutuu pyytäjän ja 'saajan' asemaan) sen sijaan että omasta kiinnostuksestaan pyytäisi saada koskea. Mutta koska mies on altavastaajana kuitenkin ei voi paljon vaatia ja nainen voi määrätä asioiden kulun; kuka antaa ja kuka saa mitäkin. Kuinka helposti semmoisen näyttelemisen voi sitten erottaa oikeasta tunteesta on oma ongelmansa.
-
Kehtaisin väittää että naisella on melkein aina visuaalinen ym. itseisarvo miehen silmissä. Tämähän lähtee jo siitä että tavallisesti mies lähtee kuljettamaan suhdetta eteenpäin joka jo vahvistaa miehen kiinnostuksen sinänsä.
Tässä siis heti alusta täyttyy se vaatimus että nainen kiinnostaa miestä ja sen suhteen naisella ei ole huolta. Vaikka mies ei olisikaan niin erikoinen naisen mielestä, niin mies kuitenkin ohjailee asioita ja vastuu on miehellä. Sikäli kun mies sitten tekee aloitteen seksiin yms. niin miehen kiinnostus on edelleen itsestäänselvyys kun taas naisen puolesta kyse voi olla enemmän suvaitsemisesta ja koeajamisesta ja siitä mieheltä saadusta huomiosta kiihottumisesta.
-
Ilmeisesti usein jos miehen ulosanti on tyyppiä "Hei, haluatko vaikka lähteä ulos sinne niin?" joka toistuu useamman kerran ja lisäksi kysymyksiä ja juttelua jotka osoittaa uteliaisuutta, ei naisella vielä herää into tulla miestä vastaan. Naiselle jää liikaa vastuuta eikä mies kiinnosta niin hirveästi että kehtaisi itse ottaa riskiä.
-
Siis nainen jää yksin kun mikään mies ei kiinnosta niin paljon että kehtaisi itse laittaa tikkua ristiin ja mies jää yksin koska ei piiritä tarpeeksi aggressiivisesti.
"-Naista ei välttämättä niin haittaa jos mies on kohtuuton ja itsekäs jos mies himoaa naista tarpeeksi ja osoittaa sen esim.mustasukkaisuudella ja vaatimuksilla. Siis se kyllä ärsyttää naista mutta lopulta jalat aukeaa kun miehen osoittama himo kiihottaa.
-Mies joka on hienovarainen ja kiltti ja osoittaa kiinnostusta ilman suurempaa aggressiota, toivoen vähän vastaantulemista, on helposti huonommassa asemassa kuin yllä oleva mies."
Voi pitää paikkansa, (en tiedä?), mutta miksi täytyy verrata kahta ääripäätä missä kummassakin vikaa? Paras tilannehan tietenkin on se että mies on mukava ja kiltti, ja silti osaa ilmaista intohimoaan. Sellainen mies on ilman muuta reilusti molempia yllämainittuja kiinnostavampi.
Mielestäni tuo kakkosmies on ainakin lähellä tavallista miestä.
Kai nyt näitä miehiä erottaa se että ykkösmies osoittaa intohimoa, vaikka karkeallakin tavalla, ilman mitään muuta vastinetta kuin naisen lopullinen antautuminen miehen käsittelyyn joka tulee ikäänkuin palkintona.
Kakkosmies taas aloittaa rauhallisemmin, pitää primitiivisemmät tunteensa kurissa ja kokeilee enemmän 'ihmisenä' lähestymistä josta kyllä voi kiinnostuksen päätellä.
Mielestäni on aika kohtuutonta vaatia että mies olisi yhtä aikaa hillitty, varovainen ja silti anelisi naisen kosketusta naisen kikatellessa ihmeissään.
Toiset voivat löytää psykologista helpotusta huumorista ja hälläväliä asenteesta johon voi liittyä karkea seksin vaatiminen yms. Se ei samalla tavalla nöyryytä miestä.
Vaatii kai naiselta vahvuutta että tulee toimeen kakkostyypin miehen kanssa kun se asettaa vastuuta ja tekemistä myös naiselle, vaikka miehellä lievä johtoasema olisikin.
-
Kakkostyypin mies on luultavasti enemmän romantikko ja oikeasti toivoo naisesta tasavertaista kumppania kun taas toisaalta naisen seksuaalisuuteen liittyy ilmeisesti se itsensä 'naiseksi' tunteminen mikä taas vaatii mieheltä johtamista. Sitten taas toisaalta miesten päähän on lapsesta asti rummutettu että on sovinistista olla se johtaja ja naisetkaan eivät välttämättä halua sitä myöntää mutta luonnollisesti naiset tiedostavat ennen pitkää mahdollisuutensa olla se 'nainen' ja haluttu huomion keskipiste ja toivovat myös voivansa kokea miltä se tuntuu. Kusessa ollaan siinä vaiheessa kun huomataan että miesten tarpeet voivat olla samankaltaisia kuin naisten (luultavasti tosin ilman mahtipontisempia prinssifantasioita) eivätkä liity omassa suorittamisessa onnistumiseen. Ykköstyypin miehellä siis pitää olla tavallaan jossain määrin 'sovinistisia' asenteita ja jos niitä ei vielä heti ole niin naisen passiivisuus kyllä rohkaisee kehittämään niitä koska jos mies ei saa naisesta tasavertaista kumppania on miehen helpompi totutella näkemään nainen 'pelkkänä reikänä' tai miten onkin.
-
Nainen taas helposti näkee kakkostyypin miehen jotenkin reppanamaisena joka odottaa naiselta liikaa (siis nainen tavallaan väheksyy itseään) ja kummastelee miksi pelkkä naisen olemassaolo ei riitä ja toisaalta nainen on niin erinomainen että mies on naisen mielestä 'akkamainen' epärealistinen haaveilija.