Hei!
Tässä ryhmä kaikille niille joiden tavoitteena pudottaa painoa yli 50kg. Itse en ole ajatellut käyttää mitään ihmediettejä vaan muuttaa elämäntapani sellaisiksi että niitä pystyy noudattamaan loppuikänsä. Syön ihan tavallista monipuolista ruokaa mutta koitan keventää sitä ja pidän ruokapäiväkirjaa johon merkitsen syömäni kalorit, koitan pitää kalorit alle 2000. Nesteenpoistopäiviä ajattelin pitää silloin tällöin eli syön vähemmän ja sellaista joka poistaa nestettä, ihan vaan motivoidakseni itseäni nopealla painon pudotuksella. Olen todellinen sohvaperuna ja liikuntaa täytyisi lisätä, mutta pikkuhiljaa. Olisin tyytyväinen jo muutamaan lenkkiin viikossa toistaiseksi. En ole kieltänyt itseltä mitään mutta pakko on vähentää herkkujen syöntiä mikä kohdallani tarkoittaa pizzaa ja suklaata. Kaikki halukkaat mukaan, kertokaahan painonne ja pituutenne ja haluatteko, että pidetään joku punnituspäivä? Toivon myös aktiivista viestittelyä. Paino 121 tavoite n70 pituus 171
Tässä ryhmä kaikille niille joiden tavoitteena pudottaa painoa yli 50kg. Itse en ole ajatellut käyttää mitään ihmediettejä vaan muuttaa elämäntapani sellaisiksi että niitä pystyy noudattamaan loppuikänsä. Syön ihan tavallista monipuolista ruokaa mutta koitan keventää sitä ja pidän ruokapäiväkirjaa johon merkitsen syömäni kalorit, koitan pitää kalorit alle 2000. Nesteenpoistopäiviä ajattelin pitää silloin tällöin eli syön vähemmän ja sellaista joka poistaa nestettä, ihan vaan motivoidakseni itseäni nopealla painon pudotuksella. Olen todellinen sohvaperuna ja liikuntaa täytyisi lisätä, mutta pikkuhiljaa. Olisin tyytyväinen jo muutamaan lenkkiin viikossa toistaiseksi. En ole kieltänyt itseltä mitään mutta pakko on vähentää herkkujen syöntiä mikä kohdallani tarkoittaa pizzaa ja suklaata. Kaikki halukkaat mukaan, kertokaahan painonne ja pituutenne ja haluatteko, että pidetään joku punnituspäivä? Toivon myös aktiivista viestittelyä. Paino 121 tavoite n70 pituus 171
Vastaukset 50
Vanhimmat
Hei!
Olen 21- vuotias tytöntyllerö joka on koko pienen ikänsä taistellut painon kanssa. Toukokuussa paino pääsi suurimmileen 131, 2 kg, BMI 51,8. Pituutta 159 cm. Nyt kesän aikana olen saanut painoa pudotettua sellaiset -10 kg. Olen joka päivä syönyt kaloreita sellaiset 1300- 1400. Kerran viikossa olen sitten pitänyt ns. herkuttelupäivän jolloin en ole niin ahkerasti kaloreita laskenut. Punninut olen itseni sitten joka aamu. Painoa pitäisi siis pudotta reippaasti yli 50 kg. Unelmana että paino olisi joskus 65- 75kg. Liikuntaa en varsinaisesti harrasta, maatilan työt ovat käyneet hyvästä korvikkeesta hyötyliikuntana.
Kiva kun tulit mukaan. Mulla on kans ollu painon kanssa ongelmaa koko ikäni, välillä oon kyllä laihduttanu normaalipainoseksi mutta liian tiukalla dietillä ja sit nopeesti lihonnu taas. Tosin tämmöstä painomäärää ei oo ennen ollu ja sen takia nyt ajattelin edetä pikkuhiljaa ja laskee sit kalorimäärää kun painoa on tippunu. Asun onneksi itse kans maalla joten tulee tota hyötyliikuntaa jonkinverran siis ruohonleikkuuta ja lumitöitä lähinnä, meillä ei oo varsinaisia maatilan töitä. Ootko huomannu mikä sulla on vaikeinta painonpudotuksessa? Itsellä se on toi ilta syöminen, päivisin pystyn kyllä syömään melko terveellisesti mutta illalla tekee kokoajan mieli jotain hyvää, vaikka ei olis ees nälkä. Siitä ne kilot on mulla kertynytkin. Mun täytyy opetella myös opetella syömään säännöllisesti, ennen aamupala oli pelkkä kahvi ja usein söin vasta iltapäivällä ensinmäisen kerran. Nyt koitan syödä myös aamusin jotain toistasex se on ollu puolikas leipä mutta eiköhän se aamupalakin joskus ala maistua. Ilmoteltasko aina maanataisin paino täällä niin nähtäs miten toisetkin edistyy, siihen vois laittaa myös aina sen tän hetkisen lähtöpainon niin olis helpompi seurata.
Itsekki oon tosiaa tätä ennen yrittäny laihduttaa. -6 kg lähti, mut ne tuli sit ryminällä takasin. Sillon laihdutin aika ryppyotsasesti, nyt ajattelin ottaa tämän asian rennommin. Sallin itselleni ruokia ja herkkuja myös muulloin kuin herkuttelupäivänä, tietenkin katson että ne mahtuvat kaloreihin. Tämä on kuitenkin sellainen taistelu joka kestää koko loppuelämän niin ei sitä turhan ankarasti kannata ottaa.
Painonpudotuksessa mulle vaikeinta on sanoa itselleni ei. Joskus mielihalut yllättävät ja on välillä ollut todella vaikeaa kieltäytyä herkuista. Myös se ettei reagoi huonoihin tuntemuksiin, stressiin, masennukseen, syömällä on vaikeaa kun ennen jos on ollut huono päivä on vain ottanut kaapista karkkipussin ja huonot fiilikset on saanut hetkeksi pois mielestään.
Minunkin piti opetella säännöllinen ruokarytmi myös. Nyt kun rytmi on suunnilleen kohdillaan se tuo helpotusta ja ruoan määrä pysyy tietynlaisena eikä tule niitä hirveitä ahmimiskohtauksia kuten ennen kun saattoi olla etten syönyt aamiaista enkä lounasta mutta jättimäisen päivällisen. Maanantai sopii kivasti, näkee sit hyvin miten on viikko loppupeleis sujunu vaik joka päivä puntaril käynki.
Mitkä syyt saivat sinut huomaamaan ettei tässä olla kovin hyvään suuntaan menossa? Itsellä oli oma terveys ja ulkonäkökin. Oli vaikeaa huomata että jos tästä vielä lihotaan, vaatteita ei iha helposti enää löydäkään.
Toivotaan että tänne eksyy muitakin. Kohtalonsiskoja ja -veljiä pitäisi kuitenkin olla. Toivottavasti sitten kaikki päästäisiin ryhmän avulla omiin tavoitepainoihimme.
Mulla oli tosi monia syitä alottaa tää elämäntapamuutos. Aloin olla huolissani terveydestä ja peili oli muuttunu viholliseksi, varsinkin vaatekaupassa huomas ettei tää oo enään normaalia kun vaatteita ei meinannu löytyä. Oli kamalaa kun meni vaateostoksille ja oli ajatellu jotain tietynlaista vaatetta niin loppujen lopuksi joutu tyytymään siihen mikä mahtu päälle. Sit huomasin, vaikka oon terve niin mulla ei kuitenkaan ollu hyvä olla. Ootko huomannu nyt kun sulta on toi 10 kiloo pois niin mitään muutosta? Mä on pudottanu tähän mennessä 7 kiloo, mutta huomasin että motivaatio meinas loppua ja siksi täällä nyt kirjottelenki. Itsellä kun tuo seitsämän kiloo ei vielä näy missään. Mutta farkut ei enään purista yhtä paljon ja olo tuntuu kyllä paremmalta. Eilinen ilta multa meni ihan läskix, mies ja poika teki oikeen rasvasta pizzaa illalla ja mä en millään pystyny vastustamaan, mulla on se paha tapa, että jos otan pienen palan jotain hyvää niin sit sitä pitää ottaa lisää niin kauan kun riittää. Se tässä onkin vaikeinta kun meillä on kotona yleensä jotain hyvää. Mutta pakko tässä on vaan opetella kohtuukäyttäjäksi noiden herkkujen kanssa. Nyt lähden kävvelylenkille kun ilmakin on tosi hieno!
Mulla kans toi terveys oli ja on iso juttu. Äidiltäni on leikattu molemmat polvet ja sillä on niissä tekonivelet. Vaiva on periytyvä ja vasen polvi onkin aika ajoin ilmoitellut itsestään. Myös muutamat muut terveydelliset syyt on nyt motivoinu tässä laihdutuksessa. Painonpudotuksen huomaa parhaiten juuri tuosta polvivaivasta. Kun olin isoimmillani polvea vihloi varsinkin kävellessä paljonkin. Nyt sitä saattaa särkeä joskus mutta paljon paljon harvemmin kuin ennen.
Minä en ole ostanut vaatteita oikeasta vaatekaupasta yli kahdeksaan vuoteen. On ollut helpompaa ostaa vaatteita netin kautta. Minun kokoisilleni täältä ei edes löytyisi vaatteita. Olisi mentävä ainakin Ouluun asti sitä vasten. Se tuntuu jo ajatuksenakin jotenkin hävettävältä niin mieluummin shoppailee netistä.
Painonpudotuksen olen huomannut parhaiten myös vaatteista. Nytkin sovitin kokoa pienempiä housuja jotka ihan kohta sopivat kuin nakutetut. Siinä koossa olen ollut viimeksi joskus 5- 6 vuotta sitten. Peilistä en sitten sitä painonpudotusta itse näe vaikka kaikki sanovatkin minun laihtuneen. Jotenkin sitä vain näkee itsensä sinä samana pallona kuin ennenkin.
Tänään kaloreita tuli sellainen reilut 1400, illalla tuli kuitenkin jäätelöllä herkuteltua että saa nyt nähdä mitä puntari sit sanoo. Mullaki on tullu tällä viikolla herkuteltua vähä liikaa, pizza ja sen sellainen on maistunut. Nytki ois kokonainen suklaalevy jemmassa mut ei mun ees tee sitä mieli ku tiedän et nyt jos otan sitä siit tulee hirvee morkkis mut jos säästän sen sit herkkupäivälle niin saan sitten ihan nauttiakin siitä.
Tänään oon ollu tosi paljon ulkona, oon haravoinu ja laitellu kesäkalusteita talvisäilöön. Kun oon paljon ulkona niin ei ees muista ruokaa mutta jos vietän aikaani sisällä niin tuntuu että koko ajan seisoskelen jääkaapin ovella ja mietin ruokaa. Ootko muuttanu kauheesti syömisiäsi nyt kun painoa pudotat? Meillä oli ennen salaattina kaupan majoneesi pohjasia salaatteja mut nyt oon tehny aina jotain raikassalaattia ja usein myös keittäny jotain kasviksii. Oon koittanu koota lautaseni sen vanhan lautasmallin mukaan eli puolet kasviksia ja koitan olla ottamatta lisää, kun nälkä kyllä loppuu yhdelläkin lautasellisella. Ihan kaikkia ruokia syön mutta leivänpäällismakkarat oon koittanu vaihtaa kokolihaleikkeleisiin. Tykkään kauheesti juustoista ja kokeilin kevytjuustoja mutta ne ei ollu mun juttu eli ihan tavallisia syön mutta nyt laitan vaan leivälle, kun ennen tein juustoleivän niin tuli syötyä monta siivua pelkästään jo leivän teko vaiheessa. Kyllä tässä saa ihan tosissaan töitä tehdä kalorimäärien kanssa jos en merkkailis ylös niin mun päivän kalorimäärä nousis varmaan aina ainakin 3000. Mä oon koittanu punnita itteni vaan kerran viikossa, kun mun paino heittelee aikapaljon eripäivinä ja huomasin kun punnittin itteni jokapäivä niin meinasin lyödä koko homman sikseen aina kun oli paino plussanpuolella. Huomiselta punnitukselta en kauheesti odota, olisin tyytyväinen jos olis paino pysyny samassa kun viikko sitten.
Käväsin vaa'alla ja olin tosi yllättyny kun paino oli laskenu viime viikosta 0,5 kiloo. Laitan alkupainon siitä kesäkuulta ja ajattelin että vois ton BMI laittaa myös. Vielä ollaan sairaanloisen ylipainosia, mutta suunta on oikee ja hiljaa hyvä tulee. Tuli kyllä tosi hyvä olo, vaikka viime viikolla tulikin jonkin verran noita repsahduksia niin paino putosi silti. Kun alotin tän projektin niin tuntu ettei puoli kiloo oo mitään mutta sit tajusin, että se on yksi voipaketti ja alko tuntuun paljon isommalta saavutukselta. Lisää porukkaa tänne kaivattas, varmaan meitä on kuitenkin aika paljon joilla pudotettavaa on paljon.
Alkupaino 128 BMI 43,8
Nyt 120,5 BMI 41,4
Täällä päin on nyt puntarilla käyty ja huomaa et viime viikko oli pitkäst aikaa vaikee, motivaatio on ollu iha hukassa ja ei oo oikei laihdutus uponnu. Eilen oli sit herkkupäivä ja painoo tuli muutama sata grammaa lisää.
Oon yrittäny muuttaa ruokailutottumuksia pikkuhiljaa. Kotiruokaa oon yrittäny lisätä ja vaihtaa kevyempiin ruokiin. Tärkeenä oon pitäny tuota ruokailurytmii itsellä ettei se kovin heittelisi.
Mullaki jos en laskis nii kalorimäärät ois ihan hirveitä. Jollekin tuo n. 1300 kcal voi olla liian tiukka, minulle se sopii. Lempiruokia voi syödä edelleen katsoo vaan minkä verran. Nyt vasta tajuaa kuinka paljon se eroaa jos syö 5 perunan sijaan vaikka vain 2 tai 3.
Mä aluksi punnitsin itseni vain kerran viikossa, mutta se taas ei sovi minulle. Joka päivä kun olen punninut niin jos paino meinaakin ruveta keskellä viikkoa menemäänkin yläkanttiin niin voin rukata ruokarytmiäni heti ja saada painon taas menemään alaspäin.
Aamulla tosiaan puntarilla kävin ja painoa oli tullut lisää. Se ei kuitenkaan ollut mikään yllätys, viime viikko menikin ihan läskiksi, kirjaimellisesti. Nyt tällä viikolla puhaltaa uudet tuulet ja jos saa ensi viikoksi pois ainakin sen -0,5 kg oon tosi tyytyväinen. Ja onhan tässä jo yli 18 voipakettia rasvaa lähteny. Tästä se lähtee.
Aloituspaino toukokuussa -09:
131,2 BMI: 51,8
Paino nyt:
121, 9 BMI: 48,2
Painoa pudonnut:
9,3 kg
Täällä tuntuu nyt todella vaikeelta pysyä poissa jääkaapilta, oon ollu lomautettuna kax viikkoo ja tää kotona oleminen on kyllä kaikista vaikeinta laihdutuksen kannalta. On likaa aikaa ajatella ruokaa, pakko yrittää keksiä kokoajan ittelle tekemistä. Tätä lomautusta kestää ainakin tammikuun loppuun. Aloitin hiukan tarkemman ruokien etukäteissuunnittelun siis laadin ruokalistan aina viikoksi eteenpäin ja merkkaan siihen aina salaatinkinraaka-aineet ja iltapalat. Jotain ylimääräistä täytyy kuitenkin pitää jääkaapissa muun perheen varalle ja pakko on kaapista löytyä jotain mitä tarjoaa vieraille. Vaikka meiltä on melko pitkä matka kauppaan, niin siellä on tullut käytyä melkein päivittäin. Nyt ajattelin muuttaa tuon kaupassa käynnin pariin kertaan viikossa jotta välttyisin jokapäiväisiltä heräteostoilta.
Onkos sulla jotain välitavoitetta painon suhteen, itse olen sellaista alkanut miettiä. Se vois motivoida kun muuten tää kestää todella kauan ennen kun tavoite saavutettu. Liikunnan suhteen mulla on sellanen sääntö itselleni, että 1 tunti viikossa pitää lenkkeillä, se on vähän mutta ennen en liikkunut yhtään ja ajattelin aloittaa varovasti etten kyllästy. Käytännössä se tarkoittaa kahta puolen tunnin lenkkiä eikä tässä vielä tällä painolla uskalla ees mitään kovin pitkiä lenkkejä tehdä kun polvet ei tykkää siitä. Uinti olis varmaan hyväksi mutta en kehtaa mennä uimahalliin, on monia tommosia asioita mitä tulee aina välillä vastaan ettei kehtaa tehdä tän painosena. Aina joskus näkee joitakin todella isoja ihmisiä jotka kehtaavat tehdä ihan mitä vaan, mutta luulen etten ole ainoa jota ylipaino estää "toteuttamasta" itseään, onneksi parempaan suuntaan ollaan menossa.
Vaihteeksi taas on ollut motivaatiota tämän laihdutuksen kanssa. Aamulla näytti ensin huonolta ja pienen hetken mielessä käväisi ajatus repsahtamisesta. Onneksi oli järkeä päässä ja laihdutuslinjalla jatketaan. Nyt taas intoa riittää toivottavasti pitälle loppuviikkoon.
Mulla on pieniä painoon liittyviä välitavoitteita. Olen pilkkonut sen suunnilleen -2 kg pätkiin. Helpompi ajatella et laihdutettavana on 2 kg eikä 20. Isompi tavoite ois sit se -20 kg ens heinäkuuhun mennessä. Mut katotaa nyt. Pikkuhiljaa hyvä tulee.
Mulla on kans tietynlaisia estoja ton ylipainon takia. Ihmissuhteiden luominen on hankalaa kun luulee että kaikki arvostelee ylipainon takia. Myös 9 vuotta kestänyt koulukiusaaminen juuri painon takia tietenki vaikuttaa. Toivonki et ku paino laskee että siitä saisi edes vähän lisää itsevarmuutta.
Taas saatu motivaatiosta kiinni. Mulla maanantai ja tiistai meni huonosti, söin päivällä ihan ok mutta illalla ei millään tullu täysinäinen olo ja sit kun menee syömiset yli niin tulee semmonen olo että kun on mennyt piloille kyseinen päivä niin sitä syö sit vaikka kuinka paljon. Eiliseen oon kuitenkin tosi tyytyväinen ja nyt on paljon helpompi taas jatkaa. Mulla vaihtelee nää päivät vielä kauheesti ja yhtään viikkoa ei oo menny sillai, että oilisin täysin tyytyväinen. Ton iltasyömisen kanssa mun täytyy tehdä kauheesti töitä, että pysyy kohtuudessa. Ilmaisesti kuitenkin mun keho on jonkinverran tottunu jo pienempään ja terveellisempään ruokamäärän koska tiistai-iltana söin paljon ja rasvasta niin eilen mahassa oli tosi huono olo ja vessassa joutu juokseen jatkuvasti. Otin nyt tavotteekseni, että jouluna painaisin 115kg se on noin 0,5kg per viikko eli ihan pitäs kyllä pystyä siihen. Ooko kokeillu poistaa nesteitä kehostas? Mulla mansikka toimii hyvin siihen tarkoitukseen ja ananaskin mutta siitä en oikein tykkää. Ajattelinkin sunnuntaina pitää nesteenpoisto päivän. Teen ittelleni sauvasekoittimellä sekotuksen johon laitan pussin mansikoita(rainbow on puoli kiloa)500g ananasta purkillisen rahkaa purkillinen ja sit syön sitä päivänmittaan ja näkkäriä, tietysti kahvia ja illalla teetä mut koitan pitää ruokailuni siinä. Lähetkö mukaan tommoseen päivään?
No täähä on kiva!! Mie oon aina luullu olevani suunnillee maailman ainoo lyllerö... :D justii ikää 24, ja pudotettavaa sellain 75 kiloo. Kovin olen miettiny, mitä ihmettä miekii teen niin väärin et oon paisunu näin hirmuseks??? Mutta nyt on tullut toppi vastaan. Vielä sanotaan 20 kiloa sitte naureskelin, että ku oon kyl hurjan iso, mut on mul kuitenkin aika hyvä kunto ja pirteä mieli, ei mitää vaivoja. Mutta nyt sitten, harva se päivä on ongelmaa. Väsyttää vaan ihan sikana koko ajan, turvottaa, tuntuu että maha painaa kauheesti ja kovin äkkiä alkaa puuskututtaa. Ja ku oon alkanu kelaa niitä annoskokoja niin voi jeskamandeera.... Syömisrytmiki on persiillää. :D
Mutta nyt hiljallee opettelen säännöllistä syömistä, ja jättää herkut vähemmälle. Min suuri ongelma on suklaa. Kaverin kanssa sitä puhuttiiki, ku kaik puhuu et marjoja ja rahkaa vie makeenhimon. Kettua kans, suklaata sen olla pitää. Psyykkinen juttu varmasti. Mutta siinäki vois sitä annoskokoa viilata. Tai olen viilannukkin jo, pitää vaa pysyä samal linjal. Samoin semmosen ikäänku parannuksen oon tehny, et varmistan vitamiinit monivitamiiniporeella aamusin, mutta pitää yrittää lisätä salaattien ja hedelmien määrää. Etenki haluan mun pojan oppivan senkin!!! Ku on poika ja tyttö. Tyttö syö jotenki luonnostaa tosi fiksusti, pyytää aina iltaisin iltapalaks omenaa ja porkkanaa eikä suuremmin osallistu herkkumässyttelyy, maistaa karkin pari, ja sil hyvä. Se on kolme. Suuri esikuva mulle ja pojalle, heh! Poika taaas on viis, ja niin on äitisä tavat periny. Herkkuu, karkkii pitäis olla joka päivä, muuten tulee raivarit. Normaalipainoinen se kylläkin on vähän allekin, kun on valtavan eloisa kaveri, mutta ei se mitenkää hyväks silti ole. Ja sit ku se oma tahdonvoima viel vähä hakuses ni helpost tulee annettua periks. Mietin, et pidän tässä viikonkoppuna sen kanssa oikei juttutuokion ravinnosta, ja yhdessä päätetää ottaa karkkipäivä käyttöö. Toisaalta tuntuu, et ei kai noin pienelle viel pidä, mut toisaalta, ei sen elimistö kauan tota menoo kestä, enkä tarkoita mitää tiukkaa raskasta saarnaa pitää, vaan ihan jutella vaan kasvamisesta ja lihaksista yms..
Mutta niin, mie tässä nyt tosiaan taas tänää pyhästi päätän jättää ne herkut vähälle, haluan laihtua ku on nii kurja olla nykyses kropas. Liikkua tykkään kyl muuten, mut ku jo kävellessäki hengästyy ni motivaatio laskee lähtee mihinkä pomppii. Mut näin.
Täällä on ollu taas ihan mukava päivä. Eilenki meni ihan kivasti, isällä oli synttärit ja pitihän sitä synttärikakkua tietysti maistaa. Tänään sitte on yritetty syödä vähän terveellisemmin sitten ja kaloreiden mukaan. Mulla on Kristiin76 sama että jos kalorit menee sen sallitun yli niin iskee morkkis ja tuntuu että ihan sama vedetään sitte kunnolla. Tällälailla kun on sattunut ja olen sitten tarkkaillut niin korkeintaan voi syödä 1700 kcal. Jos menee sen rajan yli, painoa tulee joko vähän lisää tai se ei laske ollenkaan. Tämä on kuitenkin varmaan yksilöllistä.
Minä panostan aina päiväruokaan, ilta- ja aamupala ovat sitten keveämpiä. Iltaisin en kyllä edes jaksaisi syödä kovin raskaasti. Kun olen päivällä tankannut kunnolla jaksaa sitten koko loppupäivän hyvin. Jos päiväruoka jää väliin tai on turhan pieni niin illalla makeanhimo ja nälkä iskevät sitten kunnolla ja riski sortumiseen sitten tietenkin kasvaa.
Nesteenpoistotuotteisiin tai ruokiin en ole hirveästi tutustunut. Neste lähtee yleensä hyvin pois itsestään ja kiloja karisee. Kuitenkin tiettynä aikana kuukaudesta kroppa kerää nestettä ja paino ei putoa helposti. Nyt on se viikko taas vaihteeksi kun kroppa kerää nestettä itseensä ja olo on turvonnut. Voi olla että painoa ei putoa tällä viikolla paljoakaan mutta se ei oikeastaan haittaa sillä olen hyvilläni että kroppa toimii kun se on välillä oikutellut.
Niin ja tervetuloa mukaan ryhmään agentti 024!
Tervetuloa agentti 024, tosi kiva saada lisää porukkaa tähän ryhmään.
Mulla on ton suklaan kanssa ihan sama juttu, jos alkaa tekeen makeeta mieli niin sen on pakko olla suklaata ja vaikka oon yrittäny korvata sitä jollain muulla niin ei auta. Onneksi meiltä on matkaa kauppaan sen verran ettei tuu lähdettyy pelkän suklaan takia sinne. Ennen söin 200g levyn yhdellä istumalla mut nyt oon ostanu herkkupäiväx 100g levyn ja antanut siitä osan pojalle. Aamupalan syönnistä oon nyt luopunu, en vaan millään saa sitä alas, pelkkää kahvia ja oon sit syöny "myöhäisaamupalan" parin tunnin päästä. Kuinka tarkkan Tytteli-87 lasket sun kalorit. Mulla se on semmosta suurin piirtein laskemista, en siis punnitse ruokiani, vaan arvioin ne raaka-aineiden mukaan tietysti osan saa täysin tarkkaan esim leipäpussissa yleensä lukee mitä siivussa on ja jugurteissa. Pikkuhiljaa on alkanut oppimaan ulkoa mitä missäkin on eikä tarvii mistään taulukoista katsoa. Tolla tyylillä tulee heittoa mutta pääasiahan mulla on opetella oikein syöminen ja noi kalorit on tällähetkellä apukeino. Pidätkö agentti024 ruokapäiväkirjaa?
Mulla nousi kuume viimeyönä, ihmeellistä kun en muuten oo kipee. Tästä tulee siis todellinen laiskottelupäivä kunhan nyt ei sit tulis syötyä tylsyyteen. Mulla kun ei kuume vie ruokahalua eikä oikein mikään tauti. Pisti agentti sun kertomas mietityttämään kun kerroit lastesi ruoka tottumuksista. Itsellä vaan yksi lapsi niin en pysty noin seuraamaan mutta mulla itsellä on isoveli tai varmaan pitäis sanoa pikkuveli. Ollaan lapsena syöty samoja ruokia ja saatu samat opit mutta veli on mua melkein puolet kevyempi. Ihan normaalisti se syö eikä oo mitenkään urheilullinen, jotain oon tehny väärin. Oon aina ollu hiukan pyöreä jollei lasketa sitä kun teininä laihdutin tosin lyhyeksi jäi se laihuus. Oonkin miettiny koska mun syömiset lähti kokonaan käsistä. Ootteko te huomannu mikä oli se sysäys jolloin painoa rupes tulemaan oikein kunnolla lisää?
Juu tuosta syömishommasta, meil on varmaa jo kotoon ollu aika paljo feelua niis syömisis, kaikki me ollaa pyöreitä.. Siis mun äiti ja isä myös reilusti ylipainoisia, siskokin aika samois mitois ku mie, ainoostaa mein veli on suht normaalipainoinen, tosin silläkin pienesti vatsaa nyt kolmekympin paikkeil tullu. Mutta tuo mein veli onkin tosi urheilullinen, ja niinku nuorena, teininä se kävi kaikenmaaliman treeneis kuutena iltaan viikos, ja nykyäänki kai 4-5 kertaa viikos. Mut et mie voin sanoo, et en muista oikei koskaa olleeni normaalipainoin, minust oon aina ollu pyöreä, ja sit se vaa repsahti käsist täysin. Sitä on vaikee käsittää kyl, kumma juttu!
Ruokapäiväkirjaa pidän joo, tai tuol kiloklubin puolelle merkkailen, en niinkään ite laske. Minust se kaloreiden laskemiin on jotenkin hurjan hankalaa, PV:n pisteitä toisinaa lasken, että saan jotenki hahmotettua. Ja kiloklubin kautta hahmotan kans aika mainiosti mitä syön tai miten pitäis syödä.
Liikuntaakin tuli tänää harrastettua, iha jo siinä ku kävelin kaupoilla ja kaupasta toisee pitkin kaupunkia kolme tuntia. heheh. No mutta hyötyliikuntaa seki, ei siin varsinaisesti tulli hiki, mutta uskoisin että tässä kunnossa jokainen askel on kotiinpäin. :D Sellainen kipinä syntyy kyllä taas, tekee mieli harrastaa liikuntaa, kunhan se ei ole liian rankkaa. Ekaa kertaa kai tajuan, et pitää mennä hittaasti eteenpäin, yleensä liian rajusti ja sit se jääkin.
En tiiä, miten on, ku oon tota Tonalinia ottanu aamusin, ku oon vähä semmoi kärsimätön luonne, ja pelkään et motivaatio laskee jos ei heti ala paino tippuu.. en oikei tiiä uskonko itekkää siihe valmisteeseen, mut tänää huomasin ku siellä kaupungilla käveli, et jotenki niinku joutu nostaa koko ajan housuja ylös! :D Vaikka en kyllä ole syöny Tonalinia ku varmaa viikon, et luultavimmin ne housut vaan on lörähtäny pyykis, mut.... Oli se mainio mielikuva mikä siitä tuli! ;D En tosiaan aio luottaa vaa kemikaaleihin, mutta ajattelin että tässä alussa se auttais saamaa kunnon alkupotkun. Katsotaan nyt.
Terve taas!
Tänään on taas herkuteltu, herkkupäivän siis pidin. Huomenna taas takaisin ruotuun ja normaaliin päiväjärjestykseen. Nyt kun on pitänyt näitä herkuttelupäiviä niin on miettiny et miten sitä ennen jakso 24/7 vetää sipsii, karkkii, limsaa koko ajan? Nyt tuli jo nii turvonnu ja täysi olo. Tää viikko menee varmaa nousujohteiseksi ku nuita synttäreitä on vietetty ja ens viikol ois sitte pikkuveljen synttärit ja siit kaks viikkoo nii mummin synttärit on sitte. Et kakkuu tulee varmaa vedettyy vaa sit sitä ei kyl haluta pitkää aikaa. Enkä kyl aio mitää jättiannoksii syödä sitä. Kakussaki on ihan älyttömästi kaloreita per 100g kuiteskin.
Mä tosiaa käytän tota kalorilaskuri.fitä ja se on auttanu hahmottamaa kalorimääriä. Punninnu en oo mut oon yrittäny silmämääräsesti arvioimaa sen ruoan painon. Sen oon testannu et meillä kautaset ja lasit on kaikki suunnillee 2 dl, nii se auttaa ruoan ja juoman määrän hahmottamisessa jonki verran.
Ku luin noista teidän perheistä ja lapsista nii meillä kotona oli ja on sama homma. Mä oon se ylipainonen ja mun pikkuveli sit on se laiheliini. Se on tosi pitkä ja syö ku hevonen mut kiloja ei sillai kerry. Mun äiti on kans iha normaalikokonen mut mun isällä sit on ylimääräst. Tää ylipaino on varmaa jonku verran perittyä, isän puolelta on taipumusta ylipainoon.
Minäki aattelin yhdes vaihees kokeilla tuota Tonaliinia mut en sit raskinu ostaa, ainkaa vielä. Luin netistä kokemuksia siitä ja monet sanoi että se ei varsinaisesti näkyny puntarissa mut senttejä oli vyötäröstä karissu. Oletko Agentti024 huomannu samaa? Mietin vaa et jos itsekkin joskus sitä kokeilisin.
Siirsin oman nesteenpoistopäiväni täksi päiväksi kun tuli oltua koko viikonloppu sukuloimassa. Kaloreita en laskenu viikonlopun aikana mutta yritin syödä terveellisesti mutta silti kun menin vaa'alle niin puoli kiloa on tullut lisää painoa viimeviikkosesta. Tosin nyt on kyllä se aika kuukaudesta, että nestemäärä kehossani on suurimmillaan mutta on varmaan nuo syömisetkin ollu liian kaloripitosia. Nyt täytyy ottaa itseään taas niskasta kiinni ja palata ruotuun. Tuo 120kilon raja kun on niin lähellä mutta tuntuu että ali on vaikea päästä. Suurin raja henkisesti taitaa olla silti tuo 100kg olisi hienoa kun paino olisi kaksi numeroinen. Siihen on vielä piiiiiiiiiitkä matka mutta haaveillahan aina saa.
Alkupaino 128 BMI 43,8
Paino nyt 121 BMI 41,4
Eilen ei ehtiny ilmoitella itestää nii nyt ollaa paikalla. Paino oli valitettavasti menny vähä yläkanttii, mut en osaa siitä murehtii. Mulla on myös se tietty aika kuukaudesta ja painoo en saanu millää laskemaa. Nyt sit olo ei oo enää yhtä turvonnu ja toivoo on et parin plussaviikon jälkee ois luvassa paljo miinusta painossa.
Mulla toi henkinen raja on just toi 120. Viimeksi tyssäs just siinä tää painonpudotus ja vähä huolettaa et jos nyt käy samoin. Vaa onneks on nyt tää ryhmä mistä toivottavasti saadaan itsekukin tsemppiä heikoilla hetkillä.
Toi 100 kg on kyl haaveena täällä kans. Kiirettä en haluu kuiteskaa pitää ettei tää laihdutus mee överiksi. Ois kyl ihanaa jos puntaris ois joskus lukema 99..
Aloituspaino toukokuussa -09:
131, 2 kg BMI: 51, 8
Paino nyt:
122, 5 kg BMI: 48,4
Painoa pudonnut:
8,7 kg
Maanantai ja tiistai meni mulla hienosti eikä ollu mitään vaikeuksia pitää kaloreita alle 2000. Maanantaina jäi jopa 1400kcal ihan vahingossa, onneksi tuo painonnousu ei vieny motivaatiota kummaltakaan. Herkkujakaan ei oo tehny yhtään mieli. Tuo liikunta vaan tahtoo tökkiä vastaan, en saa millään sen suhteen itseeni niskasta kiinni. Ei se painonpudotusta mitenkään estä mutta tulis parempi olo kun liikkuisi ulkona ja kiinteyttäähän se myös. Ootko muuten ottanu mittoja itsestäs mittanauhalla? Mä en huomannu ottaa aluksi mut aattelin etsii tänään mittanauhan ja ainakin vyötärön ja lantion mitata. Voisin sit seurata vaikka kerran kuussa miten tää vaikuttaa mittoihin. Koitetaahan Tytteli tää viikko oikein kovasti, me molemmat ollaan jo niin lähellä tota 120 rajaa. Mites agentin punnitus?
Täälläki on menny nyt pari viimesintä päivää tosi mukavasti ja motivaatiota on riittäny. Nyt vaa meinas illalla iha hirvee karkkihimo iskee mut oon yrittäny itelleni järkee puhuu ja nyt ei enää nii tee mieli. Mulla noi mielihalut on tosi kovia ja kestää pitkään. Päässä vaa pyörii suklaat ja karkit ja kaikki ihana mut nii lihottava.
Mulla on kans ton liikunnan kaa vähä niin ja näin. Onneks tätä hyötyliikuntaa tulee sit harrastettuu. Meillä ois tääl kotona tuohi crosstraineri. Jonku verran oon sitä polkenu mut iltasin aina iskee laiskuus eikä sit enää jaksa eikä kehtaa ruveta polkemaan.
Joskus oon mittaillu, mä en ees tiedä missä koko mittanauha on. Vyötärön kaventumisen huomaa onneksi esim. housuista. Nytki kokeilin yksiä housuja jotka on ollu joskus ihan ku nakutettu. Nyt ilman vyötä ei pysyny jalassa! Motivaatiot nous kyl kertaheitolla.
Niinpä, toi 120 ois nii lähellä. Pelottaa vaa et mulla on tosiaa ain siinä main motivaatio loppunu ja laihdutus siin samalla. Nyt ei sais käydä enää samoin. Iha hirvittää jos paino kipuaa taas sinne ylemmäs.
Hei saisinkos minäkin liittyä mukaan? Ikää olisi 25 vuotta ja BMI tällä hetkellä 39,5. Pituutta löytyy 169cm ja painoa 112,7 tällä hetkellä. Sain kimmokkeen tähän laihdutukseen veljeltäni joka tiputti myös painoa vuoden sisällä yli 30 kiloa (ja toinen syy ettei töissä löydy enää sopivan kokosia housua ja hävettää tilata niin isoja). Itsellä olisi tarkoitus päästä myös takaisin sinne 65 kiloon hitaasti mutta varmasti. Itellä nää ongelmat on ollut nuoruudesta lähtein ja kun 16 vuotiaana aloin seurustelee niin sitä jotenkin vaan laiskottu. Sit tuli vuos sitten ero ja tuli lohtusyöminen.
Tossa elokuussa päätin että ei nyt saa tulla loppu. Itsepintaisesti aloin polkee pyörällä töihin (matkaa yhteen suuntaan 10 kilsaa ja nykysin se on ihan mukavaakin). Sit kun on vapaapäivä niin tulee lähdettyä lenkille tai uimaan. Mutta kertoilen myöhemmin lisää ja luen ajan kanssa ton alkukeskustelun. Huomenna pitää mennä 6 töihin.
Alkupaino 121,2 BMI 42,4
Nyt 112,7 BMI 39,5
Tervetuloa vaan mukaan mun puolesta Stardust! Milläs keinoilla olet saanut painoa putoamaan? Minä olen vaan laskenut kaloreita päivittäin ja yrittänyt syödä sen 1300- 1400 kcal per päivä.
Mulla tää paino- ongelma on tosiaa ollu jo ihan lapsesta, en oo tainnu olla kertaakaa normaalipainoinen. Nyt sit aattelin et parempi myöhään ku ei milloinkaa.
Mukavaa että tänne saadaan lisää porukkaa. Toivottavasti kaikki jaksetaan sinne loppuun saakka tääl ryhmässä.
Huomenia! Mä oon saanut putoo painon kontrolloimalla mun syömiset. Tässä tajusin että kyllähän mä liikuntaa harrastan mut mun syömiset oli ihan väärin. Söin siis kyllä ihan kunnon kotiruokaa mut vedin siinä sivus kaikkee muuta herkkua päälle ja joka päivä. Annoskokojen pienentäminen on ollu tärkeintä ja vielä vihannesten lisääminen ja hedelmät.
Mä oon voinut joskus ihan pienenä olla normaalipainonen ja lukiossakin taisin vielä olla lievästi ylipainoinen kun sain laihdutettua itteni siihen. Tässä just tänää mietin et mulla on oikeesti ollu lohtusyömistä, yläasteella mä söin kun mua kiusattiin, sit laihdutin ja jostain syystä taas tässä tilanteessa ollaan.
Pitäs kai tästä lähtee juoksee taas pääkolmantena jalkana takas töhin. Mun työ onkin seisomista 8 tuntii päivässä tai sit juoksemista tuolla satamassa tehtaitten keskellä, mutta tsemiä kaikille ja mä ainakin meinasin jaksaa olla loppuun asti koska yksin tää on pirun vaikeaa!!!
Haa, taas on yksi viikko takana! Mulla on oikeastaan aikas mainio fiilis nyt itsestäni. Pienillä askelilla eteenpäin, tällä viikolla olen kiinnittänyt huomiota erityisesti syömiseen, oikein katsonut mitä syön, ja ennenkaikkea milloin. Huomasin, että aamupalan ja lounaan välissä pitää kyl syödä se välipala, muuten illal mässää. Joten, olen ottanu banaanin tai pari mandariinia mukaan töihin välipalaks, ne kun saa huomaamattomasti syötyä siinä koneen äärellä, ettei herätä huomiota. (Mun työ on siis iha istumista koneen ääres... ) Ja muutenki mun hienot lounaat on ollu iha voileipiä vaa, ku ei meil o mitää ruokalaa tms, eikä mua innosta ainakaa viel lämmitellä mikros jotain.. Joten, nyt olen nyt korvannu osan leivistä kasviksil, tehny porkkanatikkui ja kurkkutikkui ja sit just hedelmiä lisäks siin välipalal. Olo on jotenki mukamas kovinkin kevyt ja raikas, saa nähdä. Luulis ny et tämmöset määrät rasvaa alkais jo aikas nopeesti lähtee.
Se min ainoa huoli on ne makeet. Oon niihe niinku jotenki koukus. Et joskus teen lakon, et en osta suklaata tms pariin kolmeen päivään. Muuten iha hyvä, mut oon koko ajan ihan raivon vallassa! Vaikka kuinka psyykkaisin itteäni ja yrittäisin puhutella itteeni et tänää en raivoa ja kaik on hyvin, niin annas olla ku joku tulee puhuu mulle jotai ni joha alkaa kiehuu. Oikeastaa se on aika hassuaki, ku miesparka yrittää toivottaa huomenta ja mulla vaa savu nousee korvista.. :D Ja annas olla sitte ku saan jostai sen suklaapatukan, meen lapsia piiloo vessaa ja syön sen, ni sithä oon ku naantalin aurinko!!
Mutta hiljallee, uskon että tuokin helpottaa, opittuahan tuo on. Ainaki olen hiljallee oppinu sen, että ei tarvi koko levyä suklaata syödä siihe paussiraivoon, et pieniki määrä riittää.
Täällä on ollu ihan kivat pari päivää.Motivaatio on ollu korkeella. Huomenna pitää kattoo syömiset kyl tarkemmin ku veljellä on synttärit ja pitää sitä kakkuu kuiteski maistaa. Tarkotus ois kyl iha kohtuudella, eikä niinkuin ennen et JÄRJETTÖMÄN iso kakkupala ja iso muki kahvia ja kyytipojaks vähä karkkia.
Liikuntaa ei varsinaisesti oo tullu nyt harrastettuu, hyötyliikuntaa tulee kuitenkin, eilenki piti hiehoa avustaa poi'ituksessa. Oli kyl selkä vähä aikaa ihmeissää siit kiskomisesta. Tulipaha muutama kalori siinäki poltettua.
Minäki oon ollu tunnesyöppö. 9 vuotta kesti koulukiusaaminen ja siin sit tuli tavaks lohduttaa itseään karkilla, limsalla millä vaa sokerisella. Nyt oon sit yrittäny etten sorru siihen enää- välil onnistuu ja välil tulee sit haettuu se suklaalevy ja syötyä ku oikei pännii elämä..
Tuli pieni tauko tähän kirjoitteluun, kun meillä ei netti toiminu. Tervetuloa mukaan munkin puolesta Stardust84!!
Viime viikko meni kokonaisuudessaan melko hyvin. Alkuviikko meni tosi hienosti mutta perjantaina tuntu, että on koko ajan nälkä. Kai elimistö haluaa pitää tiukasti kiinni läskeistään kun alkuviikolla tuli energian vajausta niinkin paljon. Onneksi en syöny kuitenkaan ihan älyttömästi vaan sain pidettyä itseni kurissa. Mulla on ollu kotona suklaata koko viikon ja se ei kyllä sovi mulle, joka päivä oli pakko maistaa. Ennen olisin kyllä syöny kaikki kerrallaan mutta ei tässäkään mitään järkee oo että syön joka päivä suklaata. Täytyy pitää suklaat kaupassa ja ostaa "karkkipäiväksi" vaan pieni määrä.
Ootteko kertonu perheellenne ja kavereille, että laihdutatte? Mä itse en oo kertonu kun oon monesti kertonu ja sit kuitenkin on menny läskix koko homma ja nyt aloitin tän laihdutuksen järkevämmin mutta en silti halunnu kertoo. Oon odotellu koska joku huomais että oon laihtunu mutta vielä ei kukaan oo sanonu mitään. Se kyllä hiukan masentaa ettei kukaan huomaa mitään vaikka oon laihtunu nyt 8,5kg ja tehny sen eteen kauheesti töitä. Kai tätä läskiä on niin paljon ettei pienet pudotukset näy ja tiedän kyllä ittekki että multa on lähteny tasasesti pois ja sitä on vaikee huomata, mutta silti.
Viime viikolla multa lähti painoa 1,5 kg, osa nestettä mutta anto lisä puhtia tähän touhuun kun nyt vihdoinkin pääsin alle 120kg.
Alkupaino 128 BMI 43,8
Nyt 119,5 BMI 40,9
Jes, parin plussaviikon jälkee miinusta. -0,6 kg viime viikosta. Jihuu!
Viime viikko oli kyl iha mukava ja tääki viikko on lähteny käyntiin kivasti. Sunnuntaina oli veljen synttärit ja kakkuu piti maistella vaa onneks paino meni herkutteluista huolimatta alaspäin. Onkos muut jo punninnut?
Mä en oo varsinaisesti kertonu mun laihdutuksesta ku äidille ja veljelle. Muut on onneks huomannu sen ja mummiki monesti on huomattanu siitä. Kivalta tuntuu ku muut sanoo et oot laihtunu. Mun naama ei oo kaventunu hirveesti, rasvaa ja nestettä on lähteny vyötäröltä eniten.
Tsemppii kaikille tulevalle viikolle!
Aloituspaino toukokuussa -09:
131,2 BMI: 51,8
Paino nyt:
121, 9 BMI: 48,2
Painoa pudonnut:
9,3 kg
Nyt tuntuu taas vaikeelta pysyä poissa jääkaapilta, kummasti vaihtelee olotila tän laihdutuksen suhteen. Muutenkin tuntuu ahdistavan nää läskit ympärillä normaalia enemmän. Nyt täytyy vaan pitää ittes kurissa ja toivoo että huomenna tuntuu paremmalta.
Tosi hienoo kun kehtaat mennä uimahalliin Stardust84, mä itse tykkään uimisesta ja haluisin kokeilla vesijuoksuu mutta en yksinkertaisesti kehtaa mennä uimahalliin tän kokoisena. Tosi lapsellista mun ajatteluni kun ei pitäis kuuluu muille mun läskit mutta en oo vielä saanu mentyy. Mua on kans kiusattu joskus ala-asteella painosta ja se on jättäny jäljet vielä aikuisikään asti. Muutenki oon nyt viimisen vuoden aikana huomannu ittessäni tietynlaista vetäytymistä julkisista paikoista ihan vaan painoni takia joka oli toukokuussa "ennätys lukemissa". Tuon huomioiminen anto kyllä motivaatiota, koska oon sosiaalinen luonteeltani ja en kyllä anna läskien tehdä musta erakkoa.
Heippistä kaikille! Tää viikko on ollut ihan kauhee töissä, niin kiire ollut että kun kotiin pääsee niin suoraa lösähtää sohvalle ja levähtää. Tänään kyllä jaksoin käydä uimassa ja oli ihan mukavaa pyöräillä ulkonakin kun vähän sateli räntää, kummasti pisti vauhtia ettei kastu :D
Itse kävin tossa aamulla puntarilla ennenkun lähdin töihin, näytti 111,6 kiloa, en edes muista millon mä oisin painanut ton verran. Itse en ole repsahtanut enää karkkeihin enkä mihinkää makeaan, oon saanut sen himon pois hedelmillä.
En ole kertonut laihdutuksestani kenellekkää muulle kun veljelleni joka sit aina tarpeen tullen tsemppaa minkä ehtii. Mummu kyllä huomasi yhdessä vaiheessa että olin laihtunut se kyllä motivoi jo paljonkin.
Kristiin76, olen huomannut samaa mua ei saa nykyisin enää edes baareihin mukaan kun "häpeän" itseäni, nytkin kun on pikkujoulut niin olen kahden vaiheilla et menisinkö sinne vai jäisinkö vaan kotiin neljäne seinän sisälle ja lukisin koko illan. Mutta tsemppiä kaille ja hyvää loppu viikkoa!
Moi vaan kaikille!
Saanko liittyä seuraanne, vaikka mulla pudotettavaa ei ihan 50 kg ole, lähelle kuitenkin.
Olen 34-vuotias perheenäiti. Pituuteni on 163cm ja painoa tällä hetkellä 103,5kg, BMI 39. Toiveissa olisi n.45 kg pudotus. Olen suurimman osan elämästäni ollut normaalipainoinen, mutta kymmenisen vuotta sitten aloin lihoa. Ensin pikkuhiljaa, viime vuosina liian paljon. Viimeisen vuoden aikana olen saanut lisää painoa yli 30kg!!!! Ihan pahalta tuntuu ajatuskin
:(.
Terveyttäni ajatellen ja tietysti ulkonäköäkin nyt olisi todellakin otettava itseään niskasta kiinni. Odottaessani kuopusta sain raskausdiabeteksen, lievän sellaisen tosin, mutta riski saada myöhemmin kakkostyypin diabetes on normaalia suurempi. Olen todella kyllästynyt nykyiseen olotilaani. Olen jatkuvasti väsynyt, voisin nukkua suurimman osan päivästä, mikään ei oikein jaksa enää kiinnostaa ja liikkuminenkin tuntuu tosi raskaalta. Eikä oikein innosta sekään. Lisäksi selkä on alkanut reistailemaan ja jäsenetkin tuntuvat jäykiltä. Vaatteitakaan en enää normaalista kaupasta löydä. Se olikin kohdallani todellinen shokki! Olen myöskin alkanut erakoitua, enkä halua lähteä ihmisten ilmoille. Olen hyvin sosiaalinen ja nautin ihmisten seurasta, joten tällainen käytös ei siis ole ollenkaan ominaista meikäläiselle.
Ongelmanani on iltasyöminen. Kuten joku teistä mainitsikin, niin myös minä pystyn olemaan lähes koko päivän hyvin vähäisellä syömisellä, mutta illalla aloitan mussuttamisen. Heikkoteni on vaalea leipä Oivariinilla (!!) ja leivonnaiset. Olen myös totaalisen koukussa Cocis Lightiin, jota aloin aikoinaan juoda vähentääkseni makean syömistä.
Olen kipeästi vertaistuen tarpeessa. Muuten en elämänmuutoksen pysty. Olisi siis ihanaa jakaa kanssanne niin ilot kuin surutkin tässä kovassa työssä, joka meillä kaikilla on edessä :).
Tervetuloa mukaan Olivia-75!!!
Kävin puntarilla ja paino oli pysynyt samassa kuin viikko sitten. Viime viikko oli kyllä vaikea ja jouduin koko ajan taistelemaan vastaan etten söisi liikaa mutta kuitenkin sain pidettyä syömiseni kurissa. Nyt olenkin tosi pettynyt kun paino ei ole mennyt yhtään alaspäin, tuntuu niin turhauttavalta kun on viikon tehnyt taas kovasti töitä ja paino senkun on samassa. Mun täytyy hiukan vähentää syömistä mutta kun tuntuu että toi 2000kcal raja on jo tosi vaikee niin mitä sitten pienempi kalorimäärä. Tän viikon koitan syödä nyt sitten 1800kcal päivässä, onhan sekin vielä paljon mutta mun kokoisella pitäis kulutuskin olla paljon vaan ihan pienellä liikkumisella.
Viikonloppu meni sohvalla maatessa, sitä ei vaan huvita lähtee mihinkään tai tehdä mitään ja se on paljon mun painoni syytä. Mun täytys saada itteni pois sohvalta niin sekin helpottas tätä pudotusta kun ei kokoaikaa miettis ruokaa. Varsinkin nyt lomautettuna olis aikaa aloittaa uusi harrastus mutta sitä on tullu niin laiskax ettei viitsi tehdä mitään ellei oo pakko. Tällä viikolla koitan käydä ainakin kaksi kertaa lenkillä, vaikka vaan pienellä mutta olis sekin parempi kuin maata sohvalla. Leikkasin jo kuukausi sitten lehdestä yhden kotijumppa ohjeen ja ajattelin aloittaa sen mutta aina se vaan lojuu pöydällä, mutta jos tällä viikolla vihdoinkin aloittais tekemään niitä liikkeitä vaikka vaan muutaman kerran viikossa mutta eteenpäin sekin olis. Hyviä ajatuksia näin maanantai aamulla mutta miten mahtaa olla loppuviikosta, oonkohan mitään noista tehny. Tsemppiä kaikille tulevaan viikkoon!!!
Alkupaino 128 BMI 43,8
Nyt 119,5 BMI 40,9 ei pudotusta viime viikolla.
Täällä viikko meni ihan mukavasti ja kiirettä on riittäny ettei oo tännekään ehtinyt kirjoitella. Painoa putosi se -0,5 kg, oon tosi tyytyväinen tähän.
Itselläki niinä viikkoina ku paino ei oo pudonnu tai se on noussu nii motivaatio on laskenu ihan nollille ja mulla tulee se fiilis melkein aina et ihan sama, mässytetään nyt sit oikein kunnolla kaikkia herkkuja kun ei kerran paino putoa. Nyt oon yrittäny päästä yli tuosta tunteesta. Oon yrittäny ajatella kaikkee sitä mitä mä täst laihdutuksesta haluan ja löytää uutta motivaatiota. Useasti tästä tunteesta olen päässyt yli mutten kuitenkaan aina. Sitten sorrun ja heti tulee huono omatunto.
Katsoin tässä joku viikko sitten sen 4D- dokumentin siitä maailman lihavimmasta miehestä ja silloin se tunne vain vahvistui että minä en halua olla joku päivä vuoteenomana, liian lihava liikkumaan. Ja tiedän et jos en laihduta se voi joskus tapahtua minulle. Siitä tunteesta saa lisää motivaatiota ja voimaa jatkaa tätä.
Tervetuloa mukaan Olivia-75 ja tsemppiä kaikille!
Aloituspaino toukokuussa -09:
131,2 BMI: 51,8
Paino nyt:
121, 4 BMI: 48
Painoa pudonnut:
9,8 kg
Eilen käytiin Hesessä ja vaihdoin ateriani ranskalaiset minisalatiitiksi ja kun en syöny ranskiksii niin en myöskään ottanu majoneesia. Tuli aika paljon kevyempi annos noilla vaihdoilla ja ihan hyvää oli. Toi on pieni asia kun ei siellä Hesessä kuitenkaan tuu kovin usein käytyä mutta eteenpäinhän ne kaikki kevennykset on. Ihme kyllä sain motivaatiosta kiinni vaikka viime viikolla ei pudotusta tullut ja en sortunu eilen mihinkään herkutteluun tuon Hesessä käynnin lisäksi. Joka päivä täytyy tarkkaan miettiä mitä suuhunsa laittaa ja päivä kerrallaan on mentävä. Jotkut on sanonu, että painonpudotus kävi helposti kun siihen alkoi mutta mulla tää on ainakin taistelua syömistä vastaan. Vaikka olis helpompi päivä niin joudun silti tekemään kovasti töitä etten syö liikaa. Varsinaisesta nälästä en kärsi vaan se on enemmän tapasyömistä. Telkkaria katsoessa kun on tottunut syömään lähes kokoajan jotain. Syön päivisin ihan kunnolla mutta silti illat on vaikeita kun ruokaa tekee mieli vaikkei nälkä olisikaan, jos siitä tavasta pääsisi niin tää homma helpottus kyllä paljon. Toivottavasti teillä muilla menee illat helpommin ja jos ootte keksiny jotain vinkkiä niin mielellään otan vastaan.
Hienoa Tytteli jo toinen miinus viikko peräkkäin!!!!
Mulle on kans jotkut tutut kehuneet kuinka helppoo se painon pudottaminen on, mut ainakaa mulle se ei oo. Tänäänki on saanu taistella hirveetä makeanhimoa ja masennusta vastaan, tuntuu ettei tulosta tule ja hirvittää tuo lukema kun pitäis melkein -60 kg saada pois. Tuntuu et mä en ikinä selviä sinne asti. Onneksi on nyt tämä ryhmä jonne voi tulla puhumaan.
Nyt oon saanu koko ajan taistella makeanhimoa vastaan, toinen puoli minusta yrittää houkutella maistamaan ja toinen, se järkevämpi, puoli taas koittaa muistuttaa miksi minä laihdutan ja pitää yllä niitä mielikuvia mitä minulla on itsestäni laihtuneena.
Mä en ymmärrä itteeni, eilen mun kaveri tuli illalla käymään ja laitoin keksejä pöytään, kun istuttiin ja juotiin kahvia niin mä napsein ainakin 10 keksiä ihan huomaamattani. Tajusin sit yhtäkkiä kuinka paljon niitä söin ja kyllä v...tti oma käytös. Jos pöydässä ei olis ollu mitään esillä niin olisin ihan hyvin pärjänny pelkällä kahvilla mutta pakko sitä on jotain tarjota kun joku tulee käymään, itsehillintää täytyy opetella kun mun mielestä se ei oo ratkasu ettei meillä kotona koskaan oo mitään hyvää. Kuitenkin joudun jokapuolella näkemään herkkuja ja niistä pitää oppia kieltäytymään osittain, en tässä mitään herkutonta elämää aijo viettää mutta kohtuus niiden syömiseen pitäis löytää.
Missäs muut ryhmäläiset on?? Kirjotelkaahan vaikkei motivaatio oliskaan kohdillaan, mua itseäni tänne kirjottelu auttaa vaikka pudotus ei nyt hyvin sujukkaan niin ainakaan paino ei oo lähteny uudestaan nousuun ja onnistuneitakin päiviä tulee välillä.
täällä päin on lieviä motivaatio-ongelmia. En ole vieläkä saanu sitä vaakaa, joten on jotenkin niin vaikea seurata missä itse menee kun ei tiedä kiloista mitään, ja vaatteista ei huomaa ennenku jo saanu paljon pois.
Toinen mitä mietin, niin oletteko te käyny lääkärintarkastukses ennen laihdutusta? Ku mones paikas lukee et pitäis käydä, just jos painoa näin hurjasti. Jollai tavalla, olisha se kai kiva jos kävis, mut ei sitä oikein ilkee mennä.
Liikunta on aika minimaalista, mietin mihin ihmeen väliin sitä mahtuisi harrastamaan, mutta syöminen on kai astetta parempaa, olen pari viikkoa noudattanu iha orjallisesti lautasmallia, että puolet salaattia ja näin. Yllättäen, se on minust aikamoisen hyvää! Viel ku pääsis suklaasta eroo...
Mulle iski perjantaina todellinen motivaation romahdus ja koko loppuviikko meni ihan läskix. En viittiny ees pitää ruokapäiväkirjaa. Motivaatio lähti alas kun kävin vaa'alla perjantai aamulla ja puol kiloo oli tullu lisää vaikka koko ajan olin tehny töitä painon putoomisen eteen.Jo torstaina meni syömiset yli mutta sillon jaksoin vielä ajatella positiivisesti mutta sit se iski ja söin kyllä loppuviikon ihan älyttömän paljon ja kaikkea rasvasta ja sokeripitosta. Nyt sitten koitan saada uudestaan motivaation palaamaan. Kilo on tullu viime viikosta lisää ja huomaan kyllä olostanikin, että on tullu syötyä liikaa. Tuntuu vaan siltä ettei nää kilot nyt millään suostu lähtemään vaikka kuinka koittas syödä terveellisesti
En oo käyny lääkärintarkastuksessa vaikka tiedän, että se olis varmaan ihan hyväx mutta ajatus lääkäriin menosta tuntuu vastenmieliseltä kun jotenkin tää paino on niin henkilökohtanen juttu. Joskus kun olin ihan jostain muusta syystä lääkärissä niin lääkäri sano aika pahasti painosta ja muistan että sillon vaan masennuin sen sanoista ja söin entistä enemmän. Pelkään varmaan, että jos menisin lääkäriin niin sattus olemaan sellanen "läskejä vihaava" lääkäri ja se vois romuttaa koko homman. Meilläpäin kun ei ainakaan voi valita mitenkään lääkäriä ja lääkärit vaihtuu usein niin se on tuuripeliä millanen lääkäri milloinkin on. Toisella kertaa oli taas tosi ihana lääkäri joka jutteli kans painostani ja oikeestaan se motivoi mua osittain myös tällähetkellä. Olishan se ihan kiva jos otettas jotain kokeita ja sit näkis myös niistä miten on vaikuttanu laihtuminen, mutta kynnys lääkäriin menoon on liian korkea.
Ilmeisesti nyt kaikkia meitä vaivaa jonkinlaiset motivaatio-ongelmat, mutta koitetaan kirjoitella tänne silti, ettei tää homma kokonaan repsahda käsistä ja vaikeudet on tehty voitettaviksi!!!
Alkupaino 128
Nyt 120,5 1kg viimeviikosta
Unohdin kirjoittaa tohon viestiini vihjeen sulle. Jos sulla ei oo vaakaa niin mittaa vyötärö ja jos mittakin on hukassa niinkuin mulla niin ota vaikka langan pätkä ja laita se vyötärön ympäri ja katkaise sen mittasex. Vyötäröstä lähtee aika paljon senttejä jo pienelläkin pudotuksella. Pystyt ainakin jotenkin seuraamaan edistystä. Kuitenkin tuloksen näkeminen on niin tärkee juttu motivaation kannalta.
Kiitos tervetulotoivotuksista! Tää on oikeesti tosi huippua, et on tällainen mahdollisuus jakaa kokemuksia ja fiiliksiä toisten samassa tilanteessa painiskelevien kanssa.
Heti alkuun onnittelut teille, jotka olette päässeet jo hyvään alkuun painopudotuksessa. Jokainen hävinnyt kilo on askel parempaan! Ei kuitenkaan luovuteta, vaikka motivaatio-ongelmia tulisikin. Tänne vaan sit, niin tsempataan toisiamme! Itse en ole vielä puntarille uskaltautunut, mutta loppuviikosta täytyy käydä tsekkaamassa tilanne. Viime viikko alkoi sinänsä lupaavasti, että sain itseni raahattua lenkille, mitä siis ei ole tapahtunut aikoihin. Kävelin tunnin suhteellisen reippaasti ja oli tosi hyvä olo sen jälkeen. Syömiset sujui parina päivänä erinomaisesti, mutta sitten tapahtui taas retkahdus ja loppuviikko menikin ihan piparix. Syynä kiireiset päivät, enkä mukamas ehtinyt syödä säännöllisin väliajoin. Mulle henkilökohtaisesti olisi tosi tärkeää syödä tasaisesti pieniä annoksia pitkin päivää. Silloin en niin helposti sorru illalla ylilyönteihin.
Tein eilen itselleni ”lukujärjestyksen”, jonka mukaan yritän syödä. Teippasin sen jääkaapin oveen ja siitä aina katson mitä milläkin aterialla pitäisi syödä. Lämpimät ruoat tietysti vaihtelevat, mutta aamu-, väli- ja iltapalat pysyvät suhteellisen samoina. Herkkupäiviä suon itselleni muutaman ennen joulua. Meillä on synttäreitä tiedossa useampikin, joten niinä päivinä saan syödä herkkuja kohtuullisesti, samoin jos tulee vieraita. Muutoin yritän noudattaa orjallisesti suunnitelmaani. Lääkäriin en ole uskaltanut mennä….Mun itse asiassa pitäisi taas käydä mittauttamassa verensokeri. Raskausdiabeteksen jälkeen kun olisi suositeltavaa aina kerran vuodessa käydä se mittaamassa. Edellisestä kerrasta on jo aikaa. En vain uskalla mennä, sillä pelkään sen olevan koholla :(. Hyvähän se tietysti olisi muutenkin käydä tarkistuttamassa terveyttään, mutta myös mulla on aikamoinen kynnys mennä lääkärin vastaanotolle näiden kilojen kanssa.
Tääl oli viime viikko kyl pitkästä aikaa tosi vaikee ja motivaatio oli välis ihan nollilla, muutama ilta sai ihan oikeasti taistella itsensä kans et en sorru ja hae sitä suklaalevyä siihen viereen. Onneks jakson tapella ja painoo on sit -0,6 kg viime viikost! Olin kyl aamul NIIIIN tyytyväinen itseeni ja motivaatiota ois taas.
Mä en tosiaa varsinaisesti harrasta mitään liikuntaa, meillä kun tulee tehtyä ihan kotosalla hyötyliikunnan paris kaikkee. Oletteko muut hankkineet mitää askelmittareita, sykemittareita yms.? Mulla itsellä on askelmittari ja siit on kiva seurailla paljon tulee käveltyy. Arkisin tulee käveltyy se pakollinen 10 000 askelta ja joskus vähä yliki.
Tsemppiä kaikille tulevaan viikkoon ja toivottavasti saatas kaikki nuo motivaatio- ongelmat pois pyyhittyä!
Aloituspaino toukokuussa -09:
131,2 BMI: 51,8
Paino nyt:
120, 6 BMI: 47,7
Painoa pudonnut:
10,6 kg
Moi kaikki :D
Vieläkö ryhmään pääsee mukaan? :D Itselläkin nyt tuli stoppi kaikelle syömiselle ja muillekkin kuten raskauskiloille pitäisi saada kyytiä. itse nyt jotain 166 cmja 105 kg.. tavoite ainakin -25 kg :D Hyvillä mielin mennään ja tänne päin on tervetulleita kaikki vinkit kevyestä ruuasta kuin muistakin jutuista. Itsekkin olen aika kiireinen, joten se terveellinen syöminen on se ikuinen ongelma kun ei ehdi ajan kanssa syömään....
Tervetuloa Tytskä86!!
Taistelen edelleen motivaation kanssa, aamut ja päivät menee ihan hyvin mutta illat on vaikeita ja tulee syötyä liikaa. Kuitenkin nyt olen taas saamassa ruokailurytmistä osittain kiinni ja lautasmallista yritän muistuttaa itseäni, kun se alkoi mennä huonompaan suuntaan osittain laiskuuden vuoksi kun en aina jaksanut tehdä salaatteja. Pakko se vaan on niitä salaatteja tehdä iso kulhollinen ja keitellä myös jotain vihanneksia lisukkeeksi lautaselle muuten annoksesta tulee liian raskas. Kyllä näitä motivaation puutteita varmaan mahtuu vielä useita matkan varrelle mutta nyt tuntuu että tälläkertaa ollaan voiton puolella ja matka kevyemmäksi voi taas alkaa.
Mulla ei oo mitään mittareita mutta askelmittarin ostoa olen harkinnut jo pitkään mutta aina se vaan on jäänyt. Seuraavaksi kun menen ostoksille niin taidan ostaa sen joululahjaksi itselleni. Sen avulla pystyis hyvin seuraamaan juuri tota 10000 rajaa kun nyt tuntuu ettei se varmaankaan täyty. Mites teiän veden juonti? Mulla se ihan liian vähäistä mutta koitan sitä juoda aina kun muistan, se auttas poistamaan nesteitä kehosta ja pitäis nälkääkin hiukan pois mutta tuntuu ettei se vaan maistu ainakaan litroittain. Laitoin tänään jääkaappiin 1,5 litran pullon jonka olin täyttäny vedellä ja nyt mun tavoitteeni on juoda se päivän aikana. Se on vielä liian vähän mutta ennen en oo juonu kun muutaman lasillisen niin toi on siihen nähden jo paljon.
Vedenjuonti on mullakin liian vähäistä. Sitä kun ei tule juotua, jos ei janota. Sellainenkin on kuulema hyvä tapa että laittaa pöydälle 0,5 litran pullon ja aina ohíkulkumatkalla ottaa isot hörpyt, jos vaan voi juods vettä joka ei ole täysin kylmää ja aina täyttää sen pullon tietyn väliajoin kun se tyhjenee. 2 litraakin päivän aikana on paljon, jos ei janota. ja vielä jos töissä on niin mitenkä siellä koko ajan vettä ehtii juoda, mutta mahdollisimman paljon täytyy yrittää. Millaisia salaatteja olette tehneet itsellenne? Minä aina vain jotain kreikkalaista (ilman oliiveja) tai kanasalaattia. En oo oikein vielä kokeillu erikoisempia vaikka intoa olisi...Pienen lapsen kanssa kun sitä on vapaa-ajat niin ei tahdo sitä aikaa ruuanlaitolle ja vielä terveelliselle sellaiselle olla. mutta täytyy alkaa nyt yrittämään kun työ kiireet helpottavat.
Eilinen meni ok ja motivaatio on taas löytynyt. Vettäkin sain juotua sen 1,5 litraa vaikka se tiukkaa tekikin. Mulla on kans noi salaatit samoja kun sulla Tytskä86 mutta semmosia syön iltapalax. Päivällä syön lämmintäruokaa kun salaatit ei mun nälkää vie, oon sitten tehny ihan yksinkertasia vihersalaatteja ruuan kanssa(jäävuorisalaatti,kurkku,tomaatti,paprika) ja keittäny toisinaan porkkanaa tai kukkakaalia yms.lisäx. Niissä on niin vähän kaloreita, että saa syödä aikapaljon perunoiden ja kastikkeen lisäksi. Suurin ongelma mulla on laiskuus tehdä noita lisukkeita, tykkään kaikista kasviksista ja syön niitä ihan mielellään mutta niiden valmistus vaatii oman panoksensa. Oon tottunu pieneen kiireeseen työelämässäni ja nyt kun mulla on tätä aikaa vaikka kuinka paljon lomautuksen takia niin tuntuu, että sitä muuttuu kokoajan vaan laiskemmaksi. Oon pikkuhiljaa alkanu keventämään meiän perusruokia, kun nopeita muutoksia ei voi tehdä tai muu perhe alkaa syömään ulkona =). Jauhelihakastike on kelvannu vaikka raastoin joukkoon porkkanaa ja meillä tehtiin ennen maitopohjaiset ruuat täysmaitoon, se on nyt vaihtunu kevyt maitoon esim. muusissa. Rasvatontamaitoa juodaan ruokajuomaksi mutta se ei oikein toimi mun mielestä ruuanlaitossa. Täytyy kuitenkin koittaa keksiä semmosia kevennyksiä, että ne maistuu kaikille ja niitä pystyy sit noudattamaan koko ikänsä. Pikkuhiljaa täytyy totutella tähän uuteen elämäntapaan.
Mulla taas vedenjuonti onnistuu hyvin. Olen vuosia sitten jo opetellut juomaan sitä paljon ja elimistö oikein kaipaakin sitä vähintään 2 litraa päivässä. Töissä mulla oli aina vesipullo pöydällä ja sitä sitten täyttelin pariin otteeseen päivän aikana. Nyt hoitovapaalla ollessa tulee juotua muutenkin eli mitään pulloa en kotona käytä.
Mulla on sekä askel- että sykemittari, joista ensimmäinen ei ole käytössä ollenkaan. Se on jotekin tosi huono, pitäis varmaan hommata joku parempi jostain. Onks kellään suositella hyvää mittaria? Sykemittaria käytän kävellessä, mut askelmittari olis mun mielestä vieläkin tärkeämpi, että näkis vähän kuinka paljon sitä tulee päivän aikana liikuttua. Mulla ei kyllä se 10 000 askelta täyty mitenkään sellaisina päivinä, kun en käy lenkillä. Lenkille lähtö tuntuu edelleen pakkopullalta, eikä yhtään kiinnostais ulos lähteä. Yhtään helpommaksi sitä ei tee tämä talven saapuminen. En tykkää kylmästä yhtään ja sen vuoksi ulos lähteminen on vieläkin vaikeampaa!!
Meidän perheellä on perusruokavalio kohdallaan. Syödään monipuolisesti ja terveellisesti. Kaikille kelpaa niin kasvikset/vihannekset kuin marjat ja hedelmätkin. Mä olenkin sitten se ainoa, jolle ei nuo riitä vaan pakko on saada kaikkea herkkua normiruoan lisäksi :(. Ja tuloshan on sitten tämä eli läskiä on vaikka muille jakaa. Täytyy vaan yrittää pysyä herkuista erossa ja keskittyä terveellisempään syömiseen. Mä oon kans laiska laittelemaan mitään salaatteja illalla. Päivällä ne viel teen, mutta siihen se sitten jääkin. Täytyis varmaan heti aamusta tehdä iso kulhollinen salaattia, joka riittäisi myös illaksi.
Eilinen meni hyvin syömisten kanssa ja mieli pysyy pirteenä kun saa noita onnistuneita päiviä. Tuo liikunta puoli vaan ei onnistu suunnitelmien mukaan, osittain tää vuodenaikakin vaikuttaa(tekosyy)kun on pimeetä ja kylmää. Meillä syödään noin neljän aikaan ruoka kun muu perhe on tullut kotiin, mulla teettääkin vaikeuksia keksiä ittelleni ruokaa päiväx kun oon yksin. Usein tulee syötyä vaan leipää, josta oon tykänny mutta nyt sekin alkaa kyllästyttämään. Illat on edelleenkin vaikeita vaikka olisin syönyt päivällä kunnolla niin illalla tulee silti tunne että täytys syödä jotain enemmän kuin pieni iltapala. Koitankin syödä mandariineja tai pilkottuja vihanneksia tohon napostelun tarpeeseen, ennen söin jatkuvasti iltaisin suklaata tai sipsejä mutta enään ei niitä tee niin usein mieli kuin muutama kuukausi sitten. Täytyy myöntää että alussa oli tosi vaikeeta kun ei ollu jatkuvasti suklaata vieressä mutta pikkuhiljaa on ollu helpompaa olla ilman suklaata. Täytyyhän sitä syödä joskus mutta kuukaudessa menee varmaan kaksikymmentä kertaa vähemmän kuin ennen. Nyt tuntuu järkyttävältä kun vaan mietinkin sitä rasvan määrää mitä itteeni oon ahtanu.
Täällä päin on motivaatio taas jo paremmin kohdallaan. Pyrin lautasmallia noudattamaan, vaikka itsekin koen salaattiin panostamisen tai sen teon jotenki isonaki rasitteena, vaikka se on kyl enemmän asennekysymys ku mitää muuta. Mutta asennekin paranee kummasti kun huomaan, kuinka tuo niin makeen perään oleva poikanikin innostuu syömään kasviksia! :D Kerran jopa santsasi porkkanaraastetta kun se oli kuulemma niin hyvää! Siitä tuli hurjan hyvä mieli ja paljon motivaatiota. Nykyään yritänkin tehdä salaatin jo aamulla ennen töihin menoa.
Olen tosiaan 9-15 töissä, ja lapset pitäis hakea klo 16 hoidosta. Kuljen matkat (lyhyet tosin) kävellen, mutta tuo aika kolmesta siihen että saan ruuan pöytään on tosi kiireinen! ja kuitenkin se ruoka pitäis olla likimain valmis kun lapset tulevat kotiin, muuten etenkin poika on hirmuisen makeanhimon vallassa koko illan. Nyt onkin pientä uhkaa, että työt loppuvat viikon-parin, ehkä kolmen päästä. Olenkin miettiny, että vaik työt on tosi kivoi, niin ehkä paussi tekis hyvää sekin, voisi panostaa enemmän tähän hommaan. Käydä kävelyllä tai uimassa, ja just ruoka olisi valmista kun hakee lapset hoidosta....
Itselläkin tuo makean mässääminen vähentynyt jonkisen verran, mutta töissä on vähä semmoi, et ku siin koneel istuu ja kirjottelee ja soittelee niin tekee mieli napostella jotain. Oon kokeillu karkin tilalle purkkaa, ja toimii suht hyvin. Jotai semmost ettei syödes rousku eikä näppis tahmaannu.. Toisinaa syön mandariineja siel sit. Mut liian usein karkkei, salmiakkia etenkin. :D Mutta taistelu elää ja voi hyvin!!
Maanantain viikkopunnitus jäi väliin kun oon ollut tosi kipee ja maannu sängynpohjassa joten vaa'alla kävin vasta tänään ja yllätys oli melkoinen kun pudotusta oli tullu pari kiloo viimeviikosta. Tosin todellinen pudotus on vähemmän kun viimeviikko oli plussalla kilon. Mutta hienoa kuitenkin paino on nyt 118 ja se on alhasempi kuin pitkään aikaan. Saa nähdä miten käy lähteekö nousuun takas kunhan elämä tästä normalisoituu paranemisen myötä, kovasti ainakin taistelen vastaan. Missäs kaikki ootte, kun ei pitkään aikaan oo kuulunu mitään????
Alkupaino 128 BMI 43,8
Nyt 118 BMI 40,4
Hyvä Kristiin76, että vaaka näyttää taas miinusta ja toivottavasti paranet pian. Kiva kuulla, että agentti024:lla on sujunut hyvin ja motivaatio on kohdallaan. Muidenkin kuulumisia olisi tietysti mukava kuulla :).
Kävin tänä aamuna ensimmäisen kerran vaa´alla ja miinustahan se näytti! 1,1kg on pudonnut, vaikka viime viikko olisi voinut mennä paremminkin. Leivoin pojan synttäreille ja tuli tietenkin siinä sitten juhlien lomassa syötyä kaikenlaista, tosin todella vähän verrattuna entiseen, mistä olenkin tosi ylpeä. Muuten on syömiset sujunut hyvin. Ehkei ihan lautasmallin mukaisesti vielä, mutta kevyesti ainakin. Ei ole edes tehnyt mieli mitään epäterveellistä. Jotenkin tuntuu, että kroppakin kaipaa nyt tätä elämänmuutosta ja rasvainen ruoka tuntuu vastenmieliseltä. Lenkille en ole saanut aikaiseksi lähteä. Mistä sitä motivaatiota ammentaisi, että ulos asti pääsisi???
Mielenkiinnosta kyselen, että millainen on tyypillinen päiväsi syömisten osalta? Mitä siis syöt ja minkä verran?
Alkupaino 103,5kg, BMI 39
Nyt 102,4kg, BMI 38,5
Kysyit Olivia-75 päivän syömisiä, mun on vaikea vastata koska tarkkaa päivärytmiä mulla ei ole sen suhteen mutta koitan jotenkin tiivistää syömiseni sulle. Aamulla seitsemän aikaan juon muutaman kupin kahvia ja varsinaisen aamupalan syön noin kymmenen aikaan(heti aamulla ei maistu, vaikka olen yrittänyt), pari leipää ja lisää kahvia. Noin yhdeltä syön sitten mitä sattuu kaapissa olemaan joskus muutaman leivän tai eilistä ruokaa pienen annoksen joskus ruokana saattaa olla kyllä muutama mikrossa lämmitetty makkara( makkarasta en luovu!!) Neljältä meillä syödään päivän pääateria kun kaikki on tulleet kotiin, koitan syödä lautasmallin mukaa eli puolet salaattia ja noin 1-2 perunaa tai kauhallinen riisiä tai pastaa ja kastiketta tai pihvi(kanapihvejä meillä syödään paljon). Iltapala joka saattaa olla pari leipää ja jugurtti, joskus teen jonkun salaatin tai munakkaan. Myöhemmin vielä tulee napsittua jotain telkkaria katsoessa esim. mandariini. Mulla on tavoitteena pitää päivän kalorit 1800ssa, joten pitkälti sen mukaan menen. En ole kieltänyt itseltäni mitään mutta koitan pitää tuon lautasmallin aina mielessä ja sipsien, suklaan ja pitsan syöntiä olen vähentänyt todella paljon. Toi päivämalli oli melko ihanne päivä, usein kyllä päivään mahtuu muutama pipari tai jotain muuta hyvää hiukan mutta aikahyvin olen nyt pysynyt kalorien rajoissa. Mulla toi kaloriraja on melko iso, mutta vielä on sillä pudonnu paino, lasken sitä sitten pienemmäksi kun paino ei enään tipu, en kuitenkaan halua mitään kitukuuria koska tässä opetellaan nyt ihan uutta tapaa syödä ja operaatio kestää liiankin kauan. Eilen meinasi usko loppua kun aloin miettimään minkähän verran sitä vois painaa ens kesänä ja tajusin, että vaikka putois paino kuinka hienosti niin läskiä on melkosesti vielä silloinkin. Täytys vaan kokoajan ajatella pieniä tavoitteita kerrallan eikä kokonaisuutta. Nyt yritänkin ajatella vaan mun seuraavaa välitavoitetta joka on jouluna 115 kiloo ja sitten mietin uuden tavoitteen. Melkosesti saan töitä tehdä, että jouluksi vielä saan 3kg pois mutta mahdollista se on. Onneksi kohta menee rikki BMI 40 joka on kans jonkinlainen suuri tavoite ollut alkupudotuksessa.