Onko sähköautojen kokonaismatka todellinen ongelma?
Jos tämän lukee, se ilmeisesti on:
http://www.iltalehti.fi/autot/2009100410349368_ac.shtml
On vain vaikea ymmärtää, miten 150km kapasiteetti ei riittäisi. Jos työmatka edestakaisin on tuota pidempi, on vuotuiset ajokilometrit vähintään luokkaa, on vuotuinen kilometrimäärä muut ajot huomioiden aika varmasti yli 50tkm vuodessa. En itseasiassa edes tunne ihmisiä, joiden työmatka olisi yli 75km/suunta. Tunnen kyllä lukuisia ihmisiä, joilla työmatka on 0-30km, ja joilla olisi mahdollisuus ladata auto työpaikalla, jolloin edes 100km työmatka ei tulisi ongelmaksi.
Jos suomalainen ajaa keskimäärin 18tkm vuodessa, se tekee päivää kohden 49km. Ei tuollaisilla lukemilla kovin usein mitään 200 km reissuja tehdä. Pikemminkin näyttäisi siltä, että satunnainen kesämökkeilijä, taksi, ja kiertävä myyntimies olisivat ainoat, joille tuosta tulisi ongelma. Heilläkin luultavasti on 2 autoa taloudessa, joten ne kriittiset pitkät ajot voisi hoitaa perheen toisella autolla, ja työmatkat ja kauppareissut onnistuisi sähköautolla.
Itselleni kertyy vuodessa 30tkm, ja vain muutamana päivänä vuodessa tuo 150tkm tulisi ongelmaksi, mutta aivan hyvin voisin ajaa perheen kakkosautolla ne reissut, tai jopa vuokrata auton säästyneillä polttoainerahoilla. Ja jos tosiaan alle tunnissa saisi auton ladattua 80% lataukseen, kesälomareissu olisi ainoa hetki vuodesta, kun tuo akkukapasiteetti olisi minkäänlainen ongelma.
Jos tämän lukee, se ilmeisesti on:
http://www.iltalehti.fi/autot/2009100410349368_ac.shtml
On vain vaikea ymmärtää, miten 150km kapasiteetti ei riittäisi. Jos työmatka edestakaisin on tuota pidempi, on vuotuiset ajokilometrit vähintään luokkaa, on vuotuinen kilometrimäärä muut ajot huomioiden aika varmasti yli 50tkm vuodessa. En itseasiassa edes tunne ihmisiä, joiden työmatka olisi yli 75km/suunta. Tunnen kyllä lukuisia ihmisiä, joilla työmatka on 0-30km, ja joilla olisi mahdollisuus ladata auto työpaikalla, jolloin edes 100km työmatka ei tulisi ongelmaksi.
Jos suomalainen ajaa keskimäärin 18tkm vuodessa, se tekee päivää kohden 49km. Ei tuollaisilla lukemilla kovin usein mitään 200 km reissuja tehdä. Pikemminkin näyttäisi siltä, että satunnainen kesämökkeilijä, taksi, ja kiertävä myyntimies olisivat ainoat, joille tuosta tulisi ongelma. Heilläkin luultavasti on 2 autoa taloudessa, joten ne kriittiset pitkät ajot voisi hoitaa perheen toisella autolla, ja työmatkat ja kauppareissut onnistuisi sähköautolla.
Itselleni kertyy vuodessa 30tkm, ja vain muutamana päivänä vuodessa tuo 150tkm tulisi ongelmaksi, mutta aivan hyvin voisin ajaa perheen kakkosautolla ne reissut, tai jopa vuokrata auton säästyneillä polttoainerahoilla. Ja jos tosiaan alle tunnissa saisi auton ladattua 80% lataukseen, kesälomareissu olisi ainoa hetki vuodesta, kun tuo akkukapasiteetti olisi minkäänlainen ongelma.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Itse ajan joka viikko pari kertaa yli 200 km putkeen. Sähköautolla tuollainen ei onnistuisi vielä pitkään aikaan. Ja sähköauton kapasiteettiongelma tarkoittaa myös sitä että varmuusmarginaali pudottaa toimintasädettä lisää. Kuka haluaa jäädä tyhjin akuin keskelle taivalta?
Hybridit ovat ratkaisu tähän vielä hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Esim. tulevan plug in Priuksen toimintamatka lienee muutaman kymmenen kilometriä. Se riittää juuri alentamaan päästöjä kaupungissa ja ruuhkissa. Latauksen loppuessa bensiinimoottori sitten jatkaa matkaa.
Pelkät akkusähköautot ovat taajama-autoja. Haluaisinpa nähdä sen mitä tapahtuisi kun pienellä toimintasäteellä varustettuja sähköautoja olisi merkittävä määrä liikenteessä. Ruuhkaisilla teillä olisi hyvin äkkiä tien sivussa tukkona sähköautoja joista lataus on loppunut. Toivottavasti edes akku on silloin irrotettavissa jotta sen voi ladata jossain.
hybridillä on koskaan tulevaisuutta, koska hybridi on vikaherkempi ja enemmän huoltoa vaativa kuin diesel, sekä kuluttaa enemmän, ja kalliimpaa polttoainetta. Ja bensamoottorisissakaan käytännössä kukaan pitkämatkalainen ei hyödy hybridistä yhtään. Jos ajaa putkeen 200km, hybridi kykenee tämän matka-ajon aikana avittamaan ajoa muutamassa risteyksessä. Hyöty lähes -0, mutta hinta on pompannut monta tonnia vastaavaan perusbensaan. Ja kun hybridit kehittyvät, ovat ne plugin malleja, joten sitten viimeistään niitä ei kannata suomessa ostaa.
Nyt on käynyt niin, että sinä et tiedä hypriditekniikasta ja sen toimintatavasta oikeastaan mitään. Otappa ensin asioista selvää ja kirjoittele sitten. Itse olen muuten ajanut hypridillä jo 280.000 km ja voin jo nyt sanoa, että hypridi on myös seuraava autoni. Mm. auto on erittäin toimintavarma ja kulutus sekä päästöt ovat pieniä. Kirjoitit, että ko. autoilla ei ole tulevaisuutta. Ei pidä paikkaansa. Niitä on käytössä jo paljon ja kaikki ajassa liikkuvat autonvalmistajat suunnittelevat omaansa. Japanilaiset vaan sattuvat olemaan edelläkävijöitä ja se on joillekin arka asia.
Ettei vaan tullut paha mieli kun olet itse valinnut hybridin,vaikka diesel olisi taloudellisempi.
"Nyt on käynyt niin, että sinä et tiedä hypriditekniikasta ja sen toimintatavasta oikeastaan mitään. "
Mistähän tämän päättelit? Taisi tulla suoraan nyyssiväittelyn oppaasta, miten mihinkään väittämiin ei tarvitse perustella mitään, kunhan intetään vastaan. Se että omistat hybridiauton, ei tarkoita että ymmärrät siitä itsekään mitään. Ja jos ymmärrät, niin todista miten auto, jossa on polttomoottori sähkömoottori, on luotettavampi, kuin sama auto ilman sähkömoottoria lisäakkua sähkömoottorien ohjausyksikköä.
Ja tokihan hybridi on taloudellinen, mutta ei yhtä taloudellinen silti kuin diesel, ja suomessa jo polttoaineen hintaeron takia se ei riitä että on yhtä taloudellinen, sen pitää olla paljon taloudellisempi.
Ja pistetään vielä toinen kysymys, vaikka et varmasti vastaa edes ensimmäiseen kysymykseen. Kuinka hybridiauto säästää energiaa suomessa hyvin tyypillisessä ajossa, eli kaupungin ulkopuolella maantiellä?
Yritit vetää vielä japanikortin esiin, niin pistetäämpä vielä kolmas haaste. Näytä mistä löytyy taloudellisempi japanilainen hybridi, kuin mitä VW Lupo oli jo 10 vuotta sitten 3.0l yhdistelmäkulutuksellaan ja 81g/km päästöillään. Voit valita vaikka jonkun dieselin tai muun maailmanlaajuisen tuotantoauton. Smartiltakin löytyy 3.3l kulutuksella olevia. Ei taida japanilaisista löytyä niitä edelläkävijöitä. Perässä kopioivat euroopassa keksittyä tekniikkaa sitten kun kysyntää uusille tekniikoille on tarpeeksi. Oli kyse diesel tekniikasta, bensamoottorin nokan noston vaiheistamisesta tai 4 sylinteristen tasapainoakseleista, ne on aina keksitty ensin euroopassa, ja vasta sitten otettu käyttöön japanissa. Se siitä edelläkävijyydestä.
Ennustan jo etukäteen, että et vastaa yhteenkään kysymykseen, tai välttelet kahta ensimmäistä kysymystä, ja yrität lähteä jankkaamaan tähän kolmanteen kysymykseen jotain täysin epäoleellista, vaikka se ei enää edes liity mitenkään hybrideihin.
PS. Koitapa tarjota sitä hybridiä tällä hetkellä vaihdossa johonkin muuhun autoon. Hybridiin tai tavalliseen. Huomaat että hyvitys on surkea, kun autoliikkeetkään ei halua nurkkiin hybrideitä, kun ei niille löydy ostajia.
Se, että vertaat 10 vuotta vanhaa VW Lupoa ja "mopoauto" Smartia nykyisiin hypridiautoihin kertoo jo oleellisen sinun autotietoisuudesta. Hyvä, että kantaa otat ja oikein pitkällä kirjoituksella. Se kuvannee, että osui arkaan paikkaan.
Voin rauhoittaa sinua, että uusi hypridi auto on jo tilauksessa ja voit kohta saada 280.000 km ajetun, hyväkuntoisen Priuksen. Vaihtohyvityskin oli aivan kohtuullinen, joten voit nukkua yösi rauhassa ja olla huoleton;) Sinullakin on kohta hypridi, jos nykyajassa elät autoilun osalta. Pelkällä sähköautolla ei ole tulevaisuutta, kuin kaupunkiliikenteessä. Polttokenno on se joka on tulevaisuutta ja siinähän on Honda pisimmällä. Autoja on jo norm. liikenteessä "isossa maailmassa". Ai, perhana, että nuo japsit osaa.
hyvin ennustettu. Välttelit kysymykset kun et pysty tekniikasta keskustelemaan lainkaan.
Tekstisi on kuin suoraan nyyssiväittelyn oppaasta. Pyydän silti vielä kauniisti, vastaatko kahteen ensimmäiseen kysymykseen.
Aika tulee näyttämään, että kuvitelmasi hybridiauton tulevaisuudesta vesittyy täysin. Ei ole ottanut suomessa tuulta alleen vieläkään, eikä ota jatkossakaan. Muutamia harvoja on onnistuttu huijaamaan. Hintalisä ei maksa itseään koskaan takaisin. Prius ei ole lähimainkaan avensiksen tasoa, ja hintaero corollaan (jota lähempänä prius on) on järkyttävä.
Kahden istuttava koppi, prius tilava isompi perheauto, että silleen.
totta
Muistaakseni yli 90 % EU:n ja Yhdysvaltain väestöstä ajaa keskimäärin enintään 50 km kerrallaan, ja Suomessa vuodessakin taisi olla keskimäärin 18 800 km vuodessa.
Yleensä riittäkin että pääsee autolla 100 km säteellä vaikka hieman mutkitellen. Siis enintään noin 150 - 250 km. Ajoneuvon ollessa täyssähköauto se on lähes huoltovapaa jopa vuosikymmeniä.
Pidemmille, jopa vuorokausien mittaisille ajoille voi sitten kytkeä B-kortinkin mukaisen 0 - 750 kg perävaunun, missä on integroitu aggregaatti tai polttokennot ja riittävä polttonestesäiliö bensiiniä, etanolia tai metanolia. (Metanoli eli puualkoholi säilyy nesteenä jopa lähes -97 asteen pakkasilla.)
Näin lähes kaikki liikkuvat yms. helposti hajoavat osat ovat irroitettavassa perävaunussa ja silti kulutuslukemat ovat pienemmät kuin vastaavissa hybrideissä tai polttomoottoriautoissa. Siis autolla pääsee eteenpäin vaikka polttomoottori olisikin huollossa. Tämä on merkittävä etu hybrideihin nähden, sen ohella että samaa "matkan jatkajaa" voi käyttää lähestulkoon vaikka kuinka monessa eri sähköautossa.
> Yleensä riittäkin että pääsee autolla 100 km säteellä vaikka hieman mutkitellen. Siis enintään noin 150 - 250 km. Ajoneuvon ollessa täyssähköauto se on lähes huoltovapaa jopa vuosikymmeniä.
Ei riitä alkuunkaan. Kyllä on surkeaa, jos ei autolla pääse yhden päivän aikana edes Helsingistä Tampereelle tai Turkuun, vaan pitää pysähtyä useaksi tunniksi akkuja lataamaan.
Ja tässä on hyvä muistaa, että ne sähköautojen toimintasäteet ovat ihan silkkaa kusetusta. Ne saavutetaan taloudellisimmalla mahdollisella ajonopeudella eli viittäkymppiä körötellen. Samalla tyylillä pääsisi normi bensa-autollakin 1000 km ja dieselillä jotain 1300-1500 km yhdellä tankillisella.
GenSet Trailer kirjoitti
Suomessa vuodessakin taisi olla keskimäärin 18 800 km vuodessa.
Jos ajaa arkisin työmatkoja ym. ilmoittamasi 50 km, niin jää vielä yli 7000 km jotka ajetaan lomalla, juhlapyhinä, viikonloppuina jne. Eli kyllä niitä pitkiä matkoja tulee vuodessa kohtalaisesti.
Kirjoitit "Pidemmille, jopa vuorokausien mittaisille ajoille voi sitten kytkeä B-kortinkin mukaisen 0 - 750 kg perävaunun, missä on integroitu aggregaatti "
Joudut körötteleen 80 km/h. Agrekaatti jolla lataat sen verran, että pääset sähköautolla (15-20kW), maksaa n. 10 000€, siihen vielä peräkärry 3000€, koska pelkkä agre painaa n. 400kg ja siihen luvallinen tankki ym.vermeet, niin ei taida painon puolesta mennä 750 kevytperäkärryyn.
Maksaa jo n. 15-20 000€ ja vie 3,5-4l dieseliä tunnissa. Eli 4,5l/100km.
Ei kovin hyvä idea...
pääsee yli 100km keskikokoisella sähköhenkilöautolla. 300kg:n akkukuormalla 200km ja 450kg:n akkukuormalla 300km yhteen putkeen. Jokamiehen ostettavissa olevat 100km:n akut maksavat n. 3000e ja 300km:n akut 9000e. Nuo akut kestävät todennäköisesti 10-20v ja ne hitaasti hiipuvat eli jonkun 10v:n päästä 300km:n akustolla pääsee ehkä 250km. Ei siis ole kiire vaihtaakaan. Jos samaa autoa pitää kymmenen vuotta ja ajaa sillä 20000km/v on sillä siis ajettu 200000km ja kilometrikulutus on ollut n. 1,5e/100km. Säästö verrattuna pienikulutuksiseen polttomoottoriautoon on siis ollut n. 4e/100km eli 8000e. Sekä tietysti oleellisesti pienemmät huoltokulut.
Sähköauto on halvempi tehdä kun monimutkainen polttomoottoriauto jos se halutaan tehdä yksinkertaisesti. Näin ei taas haluta tehdä koska halutaan fyrkkaa "uudesta" tekniikasta. Niinpä sähköautoista tehdään käsittämättömän monimutkaisia vempeleitä ihan turhaan. Tuossa on koko asia kahdeksassa 10min pätkässä kaikessa yksinkertaisuudessaan: http://www.youtube.com/watch?v=u-75qkJij6g . Ei ole monimutkaista mutta emme kai enää osaa tehdä yksinkertaisia ja toimivia laitteita.
Mihin perustuu arvio 10-20 vuoden kestoiästä? Nykyiset kännykän akut, paristoakut ja ylipäätään kaikki pienemmät akut tahtovat kuoleutua suurimaksi osaksi noin 4 vuodessa. Akkujen hinnat ovat nykyisellään sitä luokkaa että esim 4 vanhaan porakoneeseen ei kannata ostaa uutta akkua kun 100 eurolla saa uuden porakoneen kaksine akkuineen.
akkujen kestosta muuta kuin jonkun yliopiston tekemä keinotekoinen vanhenemisprosessi, käyttäjien tähän saakka saavuttamat kestot vuodesta 2003 (ja mittaukset paljonko kapasiteetti on vähentynyt) ja valmistajien omat ilmoitukset niin on luotettava niihin. Tämä koskee siis vain LiFePo4 akkuja jotka ovat osoittautuneet aika hyviksi ja nykyään jopa edullisiksi ja joita jokapoika saa ostella helposti.
Valmistajat ilmoittavat täysin tyhjästä täyteen latauskerroiksi 3000 kertaa siten että akun kapasiteetti on vielä yli 80%. Jos 300 kertaa vuodessa lataa tuolla tavoin akun eli tyhjentää sen kokonaan meinaa se 10v. Mikäli akkua ladataan ennen kuin se on täysin tyhjä (käytännössä näin useimmiten) pitenee sen kestoikä dramaattisesti.
Mielenkiintoinen ajatus on vielä käyttää akkuja sähköautokäytön jälkeen varavoimaloihin ja omiin sähkön varastointeihin tuulivoima ym. generaattoreiden merkeissä. Jotkut povaavat että tuonkaltainen akkukauppa tulisi huomattavasti lisääntymään kun käytettyjä LiFePo4 akkuja on joskus saatavana.
Omassa vanhassa (ainakin 10 vuotias) porakoneessa ruuti loppui melkein tykkänään, otin akkupaketin auki, mittasin kennot ja kaksi niistä (kait 12-14 pötköä yhteensä) oli huonoa. Kennojen valmistaja oli BYD ja tyyppi NiCd. Vaihdoin nuo kaksi ja pelaa hienosti. Samoin on odotettavissa sähköautoissa, joskus 10v kuluttua pari akkua voi olla huonoa ja vaihtaa vain ne. Jos käyttöjännite autossa on vaikka 144V niin akkuja on 45kpl kun jännite on n. 3,2V per akku ja ovat sarjaan kytketyt. Tällä hetkellä 100Ah:n akku maksaa alle 100e normaalille kadun miehelle enkä saata käsittää sähköautojen hintaa kun sähkömoottori ja kontrolleri ovat halpakamaa. Koko polttomoottorihässäkähän noista puuttuu, samoin usein vaihdelaatikko ja kytkin. Sähköautot ovat kova bisnes nähtävästi.
Kyllä 150 kilometrin toimintasäde varmasti useimmiten riittäisi talouden kakkosautoon, jota käytetään ainoastaan työ- ja kauppamatkoilla. Ainoaksi autoksi tuollaisesta ei sen sijaan ole, jos välillä pitää kotikaupungista poistua. Jos ajattelet asiaa esimerkiksi niin, että pitäisi yhden päivän aikana käydä vaikka jossakin konsertissa, messuilla, teatterissa, jääkiekko-ottelussa tai jossakin muussa yleisötapahtumassa, niin eipä tuo 150 kilometrin toimintasäde kovin pitkälle riitä. Koska latausmahdollisuuttakaan ei useimmiten määränpäässä ole, voi autolla lähteä korkeintaan 75 kilometrin päähän kotoa. Se ei Suomen kaltaisessa maassa ole kovin paljon. Jos auton sisätilojen lämmitys toteutetaan sähköllä, alenee toimintasäde kunnon pakkasilla vielä huomattavasti pienemmäksi.
> Koska latausmahdollisuuttakaan ei useimmiten määränpäässä ole, voi autolla lähteä korkeintaan 75 kilometrin päähän kotoa.
Ja tämäkin edellyttää äärimmilleen viritettyä taloudellisuusajoa eli max. kuuttakymppiä körötellään. Jos matkan varrella innostuu kokeilemaan moottoritienopeuksia, voi 100 km ajomatkakin jäädä haaveeksi eli edestakaisella reissulla pitäisi tyytyä katsomaan kohteet max. 40 km päästä ... jos siis ei halua ottaa sitä riskiä, että auto stumppaa paluumatkalla kivasti moottoritien ramppiin 1,7 km päähän kotiovelta.
Todella typerä keksintö on sähkö-auto ensinnäkin sähkö-autossa on huonoa sen toimintasäde eli noin 100-200km ja toisekseen kyseiset sähkö-autot vaan kulkevat akun voimin ja millään tavalla auto ei lataa itseään eli ei ole laturia näissä sähkö-autoissa. Toisekseen kyseiset sähkö-autot ovat painavia ja heikkotehoisia myös akkujen kestoikä on heikkoa ottaen huomioon että akkut voi maksaa sähköautoon 30 000€ eli aika kalliit kilometrit tulevat sähköautoon jos jokun 1000:n latauskerran jälkeen akku sanoo poks. Kolmanneksi mitenkä sähköauto toimii suomessa jossa on kovia pakkasia ja mäkiä, pakkanen heikentää entisestään akkujen suorituskykyä. Että se siitä paljon puhutusta ja kehutusta sähkö-autosta. En ymmärrä miksi vaahdotaan nyt tämän sähkö-auto asian kanssa, nimittäin nykyiset polttomoottoria autot pystyisi todenäköisesti pienillä muutoksilla muuttaa esim vetykäyttöisiksi joiden päästöt olisivat periaatteessa pelkkää vesihöyryä.
Vety on kallista ja sen tuottamiseen tarvitaan käytännössä maakaasua ja kivihiilisähköä, joten se niistä pelkistä vesihöyryistä.
Synteesin kautta tuotettu vety uusiutuvista energioista on marginaalituote eikä sitä juurikaan tehdä tai tulla tekemään, kun tehokkaampiakin keinoja on. Hyötysuhde kun noissa jää 5 - 20 % luokkaan vaikka polttokennot toimisivatkin yli 50 % hyötysuhteella.
Mistähän lienet vetänyt tuon akkujen hinnankin. Ainakin yksi nolla on siinä jo nyt liikaa ja muutaman vuoden kuluttua kun yhä useammat valmistajat ryhtyvät valmistamaan massoittain autoihin soveltuvia akkuja, niin hiiden hinnat suorastaan romahtavat.
Et kai vain pelkää että oma kalliilla ostettu perinteinen suomiautosi menettää vielä tavanomaista nopeammin arvonsa? Kuule, älä välitä se on vain maallista. Aja kulkineesi loppuun ja hanki sitten joku järkevämpi kulkuneuvo, sähköauto tai hybriidi.
Tesla Roadsterin akkujen hinta on tällä hetkellä 30 000 $ tai vaihtoehtona tuli pari kuukautta sitten ns. prepaid akustonvaihto hintaan 12 000 $.
Voi olla tosin että on vain heittänyt numeroita siinä kiukussa kun oma auto on jatkuvasti huollossa verrattuna sähköautoihin jotka ovat lähes huoltovapaita jopa vuosikymmeniä.
Ja tuokin hinta on nykyisille LiCoO2-akuille. Esimerkkinä Litium Metalli Polyymeri -akut ovat huomattavasti edullisempia
Tuskin, lithium varat ovat sen verran pieniä että kova hintanousu on todennäköisempi.
http://www.meridian-int-res.com/Projects/Lithium_Microscope.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium
Itse ajan vuodessa noin 70000 km ( olen myyntiedustaja) ja esim. viime viikolla täräytin päivässä 880 km ajoa. Itse olen todennäköisesti jo eläkkeellä silloin kun sähköautolla voi ajaa lataamatta 1000 km.
Tuleva GMn Ampera verkosta latausmahdollisuudella onkin sitten jo kokonaan toinen juttu.
Sinua ei ilmeisesti muut kuin nykyiset bensa/diesel vaihtoehdot kiinnostakaan, mutta sinulla on siihenkin ihan täysi oikeus. Olisi kamalaa jos kaikki ihmiset olisivat kovin samanlaisia.
Kuten yllä kirjoitin niin ajan noin 70000 km vuodessa. Tällä hetkellä ainoa järkevä vaihtoehto on dieselauto. Nykyiset benashybridit (Prius, Insight) ovat tarkoietut ainaostaan lyhyeen taajama-ajoon kehä 3: n sisäpuolella. Mutta itselleni sopisi seuraavaksi autoksi verkosta ladattava diesel-hybridi auto - niitä vaan ei vielä ole myynnissä ja ilmeisesti kestänee vielä ainakin muutama vuosi ennenkuin niitä on myynnissä Suomessa. Tiedä sitten miten se tekniikka niissä pelaa ja kuinka paljon niissä sitten on kaikenlaista sähkövikaa yms...samoin hinta kanssa ratkaisee...varmaan semmoset 5000 Euroa kalliimpi kuin vastaava dieselversio olettaisin.
koko jutun järkevyyden. Meillä kaikki on "hellässä" VMn ohjauksessa joten sosiaali-, liikenne- ym. politiikkaa tekevät ministeriötkin ovat olemassa vain jotta saataisiin sopivia suojatyöpaikkoja lojaaleille puoluetovereille.
Liikkumisen suhteen pysymme BANAANIVALTIOIDEN tasolla ainakin niin kauan kunnes tilanne muuttuu radikaalisti ja sitä epäilen. Meidän poliitikkomme ovat "MUNATTOMIA" oman edun ajajia, eikä äänestäjien suhteen ole sen parempaa sanottavana.
Syyttömiä koululaisia täällä kyllä ammutaankin, mutta meille koko lystin kustantaville vaaralliset virkamiehet ja poliitikot ajelevat helvetin tyytyväisinä virka-autoillaan. Miksiköhän?
Jotta sähköautot/hybridiautot yleistyisivät aikanaan ( nythän ei edes ole markkinoilla kuin 2 mallia, jotka eivät sovellu kuin kaupunkiajoon) niin kyllä niiden hinta on se määräävä tekijä ilman muuta. Eli jos ja kun valtio kuitenkin verottaa ne " hengiltä" ,persaukinen kun kuulemma meidän valtio on, niin eihän näistä ainakaan parinkymmeneen vuoteen tule mitään "kansanautoja". Jotta esim. sähköautoja olisi Suomen olosuhteissa järkevää käyttää pitää niillä voida ajaa kertalatauksella vähintään n. 800 km eikä niiden myyntihinta saa olla juuri nykyisiä Toyota Coroilla tai Kia Ceediä kalliimpi - muuten ei tavallisella kansalla ole varaa moiseen ylellisyyteen. Tai voihan käydä niinkin, jos Oras Tynkkysestä tulee Suomen dikaattori, että yksityisautoilu kielletään kokonaan kuten esim. Pohjois-Koreassa.
Polttokenno autot ovat alle kymmenessä vuodessa täälä. Kuka sen jälkeen tarvitsee hybridiä? Mersulla on jo sopimukset esimerkiksi Shellin kanssa vedyn jakelusta. Toyota rakentaa parhaillaan tehdasta polttokennojen sarjatuontantoa varten.
"Mercedeksellä uskotaan vetyteknologian olevan nyt läpimurron kynnyksellä. Yhtiö on tehnyt sitovat sopimukset Shell ja OMW -huoltamoketjujen kanssa koko Saksan kattavan jakeluverkoston rakentamisesta. Mercedes ilmoittaa aloittavansa aluksi B-malliin perustuvan piensarjan valmistuksen. Vuoteen 2015 mennessä Daimler aikoo laajentaa vetyautomallistoaan suurtuotantoon."
Koko juttu:
http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2009/12/bmw_pistaa_vetyautot_jaihin_1244083.html
Vetyauton tankkaa samanlailla kuin bensa autonkin. Kantama ei ole enää ongelma. Painavia akustoja ei tarvita, korkeintaan tilapäisiä jarrutusenergia varastoja.
Vetyautosta ei tule yhtään mitään. Vedyn valmistamiseen tarvittavan sähkön teko, vedyn valmistaminen sähköllä, vedyn siirto, varastointi ja lisäksi polttokenno haaskaavat kukin niin paljon energiaa että kokonaishyötysuhde jää aivan surkeaksi. Ei ole mitään toivoa saada kokonaisuutta toimimaan tarpeeksi hyvällä kokonaishyötysuhteella. Vetytalous on täysin kestämätön ajatus tulevaisuuden energiarajoitteisessa maailmassa. BMW on juuri ymmärtänyt tämän ja on päättänyt lopettaa vedyn kanssa hörhöilyn.
Plug-in -hybridit ja täyssähköiset kaupunkiautot ovat se todennäköisin vaihtoehto nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Akusto, jossa riittävästi puhtia esim. 100 km ajoon ja lisänä pieni bensiinimoottori tai ehkä nestemäistä polttoainetta käyttävä polttokenno, joiden saavutetaaan riittävä toimintasäde satunnaisiin pitkiin ajoihin.
1000 kilometria jatkuvasti päivässä ajavat kaupparatsut ajamat äärimmilleen optimoidulla downsizetetyllä dieselillä ja biopolttoaineella tai jäävät kokonaan historiaan.
BMW irtisanoutui vety autoista, koska sen tutkima tekniikan tarkoitus oli polttaa vetyä suoraan ilman polttokennoa. Siis normaalipoltto moottori polttoaineena vety. Tästä tekniikasta BMW nyt irti sanoutui.
Polttokennotekniikkaa siis sitä mitä kaikki loput auton valmistajat tutkivat on muutaman vuoden sisään massa tuotannossa. (Jutussa mersu sanoo näin ja esimekiksi tojota rakentaa jo tehdasta).
Nykyinen akkutekniikka ei tule riittämään. Pitää keksiä jotakin uutta ja mullistavaa. Toinen vaihtoehto on että akkupaketti standardisoidaan, jolloin autoon saa nopeasti uutta sähköä vaihtamalla koko paketin.
Vedyn hyötysuhde on huono, tiedetään. Mutta vedyn etu on että sitä voidaan valmistaa siellä missä on paljon uusiutuvaa energiaa. Avomerellä, saharassa, jne. laivata sinne missä tarvitaan ja tankata autoon. Akkuauton sähkö joudutaan tuottamaan lähellä kulutus paikkaa (1000 - 2000 km) tämä tarkoittaa fossiilisa ja ydinenergiaa. Ja ennen kaikkea vety auton TANKKAUS on miinutin homma ei usean tunnin homma.
Kuinka moni haluaa lappiin ajaessaan jäädä yöksi matkalle lataamaan akkuja?
Hybridi jossa pieni moottori ei riitä matka-ajossa. Maantie ajoon moottori on pakko mitoittaa sen mukaan mitä auto tasasessa ajossa kuluttaa. Hybridi tulee olemaan korkeintaa hassua välivaihe jos sitäkään.
Joo, olen samaa mieltä kanssasi: kaupparatsut vaan historiaan - itsekin jäisin välittömästi eläkkeelle mutta kun nuo perkeleet eivät päästä!
> Nykyinen akkutekniikka ei tule riittämään. Pitää keksiä jotakin
> uutta ja mullistavaa.
Olet lukkiutunut nykyiseen autonkäyttötapaan ja lisäksi et ymmärrä sitä, että optimaalinen ratkaisu on nimenomaan hybridi -- sähköllä valtaosa päivittäisistä lyhyistä ajoista ja mahdollinen range-extension sitten nestemäisten (mutta tulevaisuudessa tietysti erittäin kalliiden) polttoaineiden avulla. On epäolennaista perustuuko nestemäisen polttoaineen sähköksi muuttava järjestelmä polttomoottoriin vai polttokennoon.
> Toinen vaihtoehto on että akkupaketti standardisoidaan, jolloin
> autoon saa nopeasti uutta sähköä vaihtamalla koko paketin.
No way. Ei tule tapahtumaan.
> Akkuauton sähkö joudutaan tuottamaan lähellä kulutus paikkaa
> (1000 - 2000 km) tämä tarkoittaa fossiilisa ja ydinenergiaa.
Höpöhöpö, tasavirtasuurjännitelinjojen (HVDC) siirtohävikki on alle 5% tuhannella kilometrilla. Sähkön siirto pitkienkin matkojen päähän ei ole mikään ongelma. Siirtyminen uusiutuviin sähköntuotantomuotoihin tarkoittaa jokatapauksessa maanosanlaajuisten sähkönsiirtoverkkojen rakentamista tuotanto- ja kulutuseroja tasoittamaan.
> Ja ennen kaikkea vety auton TANKKAUS on miinutin homma ei usean
> tunnin homma. Kuinka moni haluaa lappiin ajaessaan jäädä yöksi
> matkalle lataamaan akkuja
Tulevaisuudessa liikennepolttoaine on niin kallista että valtaosa ihmisistä
ei raaski ajaa plug-in -hybridillään lapppiin saakka vaan laittaa auton sähköjunan
kyytiin ja vetävät sikeitä koko matkan.
> Hybridi jossa pieni moottori ei riitä matka-ajossa. Maantie ajoon
> moottori on pakko mitoittaa sen mukaan mitä auto tasasessa ajossa
> kuluttaa. Hybridi tulee olemaan korkeintaa hassua välivaihe jos sitäkään.
100 km/h matka-ajoon riittää keskimääräinen muutaman kymmenen kilowatin teho. Polttomoottorin tai polttokennon tehon tarvitsee olla vain hivenen yli tuon niin tehoa jää ylikin akunkin varaustilan ylläpitämiseen. Akusta kun tarvitaan toisinaan lisätehoa esim. ohituskiihdytyksiin ja ylämäkiin. Esimerkiksi 25 kW:n polttomoottori tai -kenno riittäisi hyvin. Tuollainen voidaan pakata sähkögeneraattorin kanssa yhteen erittäin kompaktiin ja edulliseen pakettiin nykyisiin yli 100 kW:n henkilöautomoottoreihin verrattuna.
Vetytalous on öljyteollisuuden märkä uni, joka ei koskaan tule realisoitumaan. Valtaosa henkilöautoliikennesuoritteesta tehdään tulevaisuudessa suoraan sähköllä ja loput nestemäisillä (bio)polttoaineilla. Plug-in hybridi, jossa polttomoottorin mahdollisesti korvaa nestemäisiä hiilivetyjä käyttävä polttokenno, on lähitulevaisuuden yleiskäyttöinen ratkaisu. Kaupungeissa on käytössä pienet täyssähköautot.
Vedyn etsikkoaika oli ja meni. Täyssähkö ja plug-in hybridit ajaa oikealta kovaa ohi.
Työmatka on se sun sanomasi 30 km ja vuoden ajomäärä 18 000km ->viikonlopuille jää ajettavaksi 10 000km. Eli kyllä noilla lukemilla voi sen 200 km reissun 50 kertaa/vuosi tehdä.
Edelleenkään et ymmärrä, että nämä toimintasäteet ovat "up to" eli optimiolosuhteissa. Siis ajellaan lauhalla säällä, jolloin ei tarvita lämmitystä eikä jäähdytystä (ilmastointi), ajonopeus on maltillinen, ehkä 60 km/h jne.
Lehtien testeissä useampikin sähköauto on hyytynyt moottoritien varteen n. 70 km ajon jälkeen, kun on yritetty ajaa muun liikenteen tahtiin. Näin, vaikka luvattu toimintasäde on ollut tuplat em. lukemaan verrattuna. Näin paljon energiankulutus kasvaa 100-120 nopeuksissa.
Energiankulutus tuplaantuu ja toimintamatka puolittuu myös kaupunkiajossa, kun pakkasta on reilusti.
Ihan samalla lailla voitaisiin bensakoneisille autolle luvata 1300 km ajomatkoja (60 l tankki, maantieajon normikulutus 4,5). Todellinen ajomatka olosuhteista riippuen 600-800 km ... kun ei sitä tankkia ikinä viitsi täysin kuiviin ajaa, kun ei kiinnosta jäädä tienposkeen.
Jää aika vaisuksi patteriauton toimintamatka, jos ajot mitoitetaan niin, että "tankkiin" pitäisi jäädä edes 30 km matkaa varten "polttoainetta". Liian tiukalla mitoituksella tulee hinausauton odottelu tutuksi. Kas kun se energiankulutus voi olla odotettua suurempi vaikka räntäsateen tai kovan vastatuulen vuoksi.