Olisin mennyt kirjoittamaan Riidat ja sopiminen-palstalle, mutta koska siinä käsitellään enemmän parisuhteen liittyvää, päätinkin tulla tänne palstalle kirjoittamaan asiasta.
Olen jatkuvasti riidellyt äitini kanssa kuin joku tappeleva pariskunta (itse olen nuori mies). Esim. lähetin äidille tekstarin toivoessani hänen ostavan vaalean suklaan, ja myöhemmin hänen tultuaan kotiin hän ostikin valkoisen suklaan! Pyysin hänen ostavan vaalean, ei valkoisen! Ja aluksi hän sanoi että se on se suklaa valkoisena, mutta kerroin totuuden että vaalea ja valkoinen eivät ole samat asiat ja kun hän sanoi että hän taisikin käsittää väärin, heitin raivoissaan suklaanpatukan keittiön pöytätasolle ja tilanne pahentui entistä enemmän. Olemme molemmat ulkomaalaistaustaisia ja minulla on "hyvää/parempaa" Suomen kieltä verrattuna äitiini (koska itse synnyin Suomessa), mutta jotenkin tuntuu siltä että vihaisisin tai syyttäisisin äitiä aika paljon johtuen hänen huolimattomuutensa, varsinkin kun hän ei ole opiskellut tarpeeksi kunnon Suomen kieltä vaikka hän on asunut monta vuotta Suomessa 80-luvun alussa alusta alkaen maahanmuuttajana (ei kuitenkaan pakolaisena). Mitäs minä nyt teen asialle?
Olen jatkuvasti riidellyt äitini kanssa kuin joku tappeleva pariskunta (itse olen nuori mies). Esim. lähetin äidille tekstarin toivoessani hänen ostavan vaalean suklaan, ja myöhemmin hänen tultuaan kotiin hän ostikin valkoisen suklaan! Pyysin hänen ostavan vaalean, ei valkoisen! Ja aluksi hän sanoi että se on se suklaa valkoisena, mutta kerroin totuuden että vaalea ja valkoinen eivät ole samat asiat ja kun hän sanoi että hän taisikin käsittää väärin, heitin raivoissaan suklaanpatukan keittiön pöytätasolle ja tilanne pahentui entistä enemmän. Olemme molemmat ulkomaalaistaustaisia ja minulla on "hyvää/parempaa" Suomen kieltä verrattuna äitiini (koska itse synnyin Suomessa), mutta jotenkin tuntuu siltä että vihaisisin tai syyttäisisin äitiä aika paljon johtuen hänen huolimattomuutensa, varsinkin kun hän ei ole opiskellut tarpeeksi kunnon Suomen kieltä vaikka hän on asunut monta vuotta Suomessa 80-luvun alussa alusta alkaen maahanmuuttajana (ei kuitenkaan pakolaisena). Mitäs minä nyt teen asialle?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voisin panna pitkän listan tekemiäsi kielivirheitä tähän, mutta tyydyn vain huomauttamaan, että kyllä sinun kannattaisi ruveta äidinkielentunneilla kuuntelemaan opettajaasi. Mitä olet mahtanut tehdä tuntien aikana?
Olen muutenkin saanut tarpeeksi niin koko elämästäni kuin Suomi24:ssäkin! Oletko joskus nähnyt Viha-palstalla jonkun kirjoitamia solvauksia, jonkun haukkuessaan "valkonaamaisia huoriksi"? En kuitenkaan kirjoittanut sinne ollenkaan, mutta sillä ei ole muutenkaan merkitystä minulle mitä toiset ihmiset kirjoittavat siinä palstassa.
Ja vaikka nykyään asun äitini kanssa kahdestaan ja vanhemmat ovat eronneet ajat sitten, voisin silti sanoa että isäni on hyvin varakas ja te ette ole! Ja se on muuten totuus! Voisin solvata ihmisiä ulkona yllättäen vaan! Teen siksi, koska ihmiset kerskailevat saavansa kivaa, puhumattakaan minuun kohdistuvaa väkivallasta sekä traumaattisissta menneisyyksiä! Oletko nyt tyytyväinen?!
Rakkauteen tarvitaan oikeita ihmisiä livenä; ei missään suomi24:ssä jossa jokainen voi olla kuka tahansa ja sanoa mitä tahansa. Tekstisi perusteella olet tosi katkera ympäröivään maailmaan. Jokaisella ihmisellä on vaikeuksia. Jos sinulla ei ole ketään läheistä, jolle jutella mene psykologin juttusille. Miksikö ehdotan psykologia? Se voisi auttaa sinua. Kynnys hakea apua voi olla korkea, mutta se kannattaa. Sinä olet muuten joutunut pinnallisten ihmisten ympyröihin, etkä viihdy niissä! Ymmärrät ihan hyvin, etteivät sellaiset tavaroista riippuvaiset ihmiset osaakaan ketään rakastaa. Rakkaus syntyy ihmisten välillä sympatioista, ei siitä että hänellä on merkkituotteet yllään kuten esim. vaatteet ja reput, ja että hän suurentelee varojaan. Koeta katsella ympärillesi ja hae itsellesi ystäviä, jotka ovat ehkä hiljaisia, mutta joilla on hyviä ajatuksia, jotka ovat sinulle hyviä. Ja ole heille hyvä, ilman mitään kertomuksia rikkaista isistä tms. Vaikka me molemmat olemme samassa aaltopituudessa, yritän hallita hiukan paremmin verrattuna sinuun. Sellaiset ihmiset jotka voivat olla sinun ystäviä, he tarvitsevat sinua, ihmisenä!
P.S. Onko vinkkini hyvä?
Suklaastahan kannattaa ehdottomasti tapella!!!Haloo!!!
Voi Sinua, miten pienestä maailmasi sekoaa. Jos olisin äitisi, sanoisin vain, että jos valkoinen suklaa ei käy, niin hae itse itsellesi sopivat namisi. (Itse olisin myös tuonut (täysin suomenkielisenä) sinulle valkoisen suklaan antamallasi pyynnöllä. Vaalea maitosuklaa tai pelkkä maitosuklaa on sitten asia erikseen.) Mielestäni käyttäydyt huonosti sekä ylimielisesti äitiäsi kohtaan ja olen pahoillani puolestasi. Olet jo iso mies, ehkä olisi myös aika alkaa käyttäytyä kuin aikuinen eli tässä tapauksessa mennä sopimaan asiaa ja pyytämään anteeksi.
Joko nyt huomaat, kuinka sydämeni on turmeltunut traumaattisten menneisyyksien takia? Katso nyt uutta viestini. Olen menettänyt koko elämäni toivon vaikka olen yrittänyt koko ajan antaa anteeksi sekä lisämahdollisuuksia niille ihmisilleen, mutta ne eivät koskaan näytä auttavan ollenkaan. Olen elänyt yksinäisyyden sekä epätoivon yksikseen...
Yritin lukea ja ymmärtää viestejäsi, mutta en saanut juonesta kiinni. Et ole pakolaisperheestä ja olet syntynyt Suomessa, joten et ole kokenut maailmalla mitään totaalisen hirveää - käsittääkseni. Mutta minäkin ihmettelen suomenkielesi huonoutta, jos kerran olet Suomessa syntynyt.
Minkälaisia lisämahdollisuuksia olet antanut ihmisille? Mitä pahaa he ovat sinulle tehneet? Minkälaista epätoivoa olet kokenut?
Lisäksi huomaan, että sekoitat anteeksi pyytämisen sekä anteeksi antamisen. Antaisin sellaisen neuvon, että miettisit elämääsi jonkun asiantuntijan, ehkä psykologin kanssa. Hänen avullaan voisit huomata paremmin elämän perusasiat. Tärkeää ei ole se, miten paljon omistat vaan miten tyytyväinen olet elämääsi. Tyytyväiseen elämään taas tarvitaan mm. terveitä ihmissuhteita. Kateudella, valehtelulla ja toisten haukkumisella et pitkälle pääse.
Että oikein raivoissasi heitit vääränlaisen suklaapatukan keittiön pöytätasolle! Mikset jum...ta hae patukoitasi itse kaupasta???
Enpä yhtään ihmettele jos tilanne siitä pahentui, nimittäin jos minä olisin äitisi niin olisit saanut kuulla kunniasi senkin kiittämätön kakara.
En halua enää saada teiltä vastauksia ollenkaan! Ei sanaakaan! Kaikille! Muuten kohta haukun solvaavia sanoja teille, mukaan lukien Evilille! Mielenterveyshäiriöni johtuvat juuri kiusaamisen sekä lasten kaltoinkohtelun uhrina kun olin lapsi! Jättäkää minut rauhaan älkääkä yrittäkö pilatko mitään! Onko selvä?! PISTE!
eihan se suklaa varmaan sinun ongelmasi ole. Ehkä on jotain muuta, mitä haluaist sanoa äidille, mutta mitä äiti ei ehkä kestäisi. On hyvä, että haluat kunnioittaa häntä, mutta ehkä voisit puhua esim. sosiaalityöntekijälle niistä asoista, mistä et halua puhua perheen sisällä. Heillä on vaitiolovelvollisuus. Suomen kielen taitosi on todella hyvä.
Yrität esittää maahanmuuttajan lapsen naurettavana, kotonalötköttävänä, lapsellisena määräilijänä, jonka oikkuja jokaisen pitäisi ottaa huomioon. Aika huono provo. Ei tuollaisia ihmisiä olekaan. Ja joku, joka olisi syntynyt Suomessa, puhuisi ihan normaalia suomea, ei sinun kuvailemaasi puolikieltä.
Yrität lietsoa muukalaisvihaa mielestäsi salakavalasti? Minusta olet tosi typerä.
Kehoitan sinua mitä ystävällisemmin ottamaan yhteyttä kuntasi psykiatriseen terveydenhoitoon. Tai jos vaikka saisit isältäsi rahallista tukea, että pääsisit suoraan yksityiseen hoitoon. En siis kirjoita tätä kiusallani, tai arvostellakseni sinua. Myötäelän vain noita raivon purkauksiasi hyvin, koska olen itse kokenut samaa ja juuri tuota järjettömyyden tunnetta mistä kirjoitit. Syyt voi olla todella syvällä ja koska olet niin kriittinen äitäisi kohtaan olisi varmasti hyvä aloittaa keskustelu siitä.
Toimi HETI! Hae tai haetuta apua. Soita vaikka 112 ja huuda että sekoat, jos tuntuu että raivosi paisuu äärimmilleen ja meinaat hajota. Apua sinun on nyt saatava. Ei kukaan ihminen kestä tuollaista tunnemyräkkää yksin.
Kerrothan sitten kuinka asiat kohdallasi etenee?