haglundin syndrooma

Leikkaus oli kivuton ja miellyttävä kokemus. Selkäydin puudutuksen aikana laitettiin selkä vaan pyöreäksi, kuin kuplan katto ja pistäminen ei tuntunut miltään, itikan pisto on huomattavasti epämiellyttävämpi kokemus kuin puudutus. Taitavat hoitajat ja lääkärit osaavat käsitellä potilailastaan. Puuduin lantiosta alaspäin ja juttelin samalla kun kirurgi leikkasi ja ei mitään tuntua. Tähän liittyy juuri hauskuus, puhut samalla ja olet tietoinen, kun kantapäätä porataan. Välineet äännettömiä, joten ei tärinää, suhinaa tai ropsotusta.

Nyt seuraavaksi on jalan kutoutus. Kantapään kärkeä muotoiltu ja limapussi poistettu. Vinkkinä: tulehdukset kannattaa hoitaa pois ajallaan, että eivät ala tekemään kalkkia, kasvattamaan ylimääräistä luuta, piikkiä tmv suojaksi. Itselläni vaiva ollut yli 10 vuotta ja ollut kroonisena ikäänkuin luonnollisena osana jalkaa. Leikkausta ennen sain erilaisia kuureja ja itsehoitoa; venyttely, voimistelu tehty, mutta vaiva vaan laajeni, että sauvakävelylenkitkin tuntuivat mahdottomilta. Nyt toiveikas olo ja suunnittelen kuntoutusta ja odotan, että pääsen juoksemaan lenkkejä, mutta sitä ennen pitää kuntouttaa rauhassa ja asteittain jalka kuntoon. Tähän etsin vinkkejä netistä. Jalkavaivaisille rohkeutta ottaa ja "vaatia" hoitoa, ei kannata odottaa, itsestään paranee harva vaiva!