Rakastuin kesällä ylipainoiseen - siis lihavaan - naiseen. Hän oli ja on edelleen silmissäni yksi kauneimmista naisista. Ja luonne oli todella mukava. Mutta eihän se toimi: yksi tulee töistä väsyneenä, kaatuu sohvalle katsomaan telkkaria ja syömään jäätelöä ja suklaata. Kun ei jaksa innostua mistään, ei jaksa innostua myöskään toiseen ihmiseen tutustumisesta ja tunteiden ottamisesta mukaan. Pitkäjänteisyys puuttuu, kyllästyy ja luovuttaa heti monissa asioissa. Ei jaksa ajatella, opetella uutta, harrastaa mitään, aloittaa uusia harrastuksia. Lomalle mennään löhöämään eikä katsomaan nähtävyyksiä jne. jne. Oma elämä jätskin ja telkan kanssa riittää, siihen ei miehiä tarvita.
Kun seuraavaksi toivon tapaavani normaalipainoisen, siihen on olemassa hyvät syyt. Paino kertoo aika paljon energisyydestä, terveydestä ja elämäntavoista. Harrastan itse säännöllisesti liikuntaa, välillä teen rankkaakin treeniä. En vaadi naiselta samaa, mutta jos energiataso on nollassa, niin tällainen nainen ei jaksa aloittaa suhdetta tai mennä suhteessa eteenpäin, niin se vaan on.
Kun seuraavaksi toivon tapaavani normaalipainoisen, siihen on olemassa hyvät syyt. Paino kertoo aika paljon energisyydestä, terveydestä ja elämäntavoista. Harrastan itse säännöllisesti liikuntaa, välillä teen rankkaakin treeniä. En vaadi naiselta samaa, mutta jos energiataso on nollassa, niin tällainen nainen ei jaksa aloittaa suhdetta tai mennä suhteessa eteenpäin, niin se vaan on.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Olen tavallaan samaa mieltä kanssasi, koska lihavat ihmiset ovat useimmiten todella laiskoja tekemään mitään jossa yhtään pitää liikkua, ja tottakai ovat myös väsyneitä jos syövät miten sattuu. MUTTA ylipainoon voi olla jokin muukin syy kuin laiskuus. Itselläni on eräs sairaus joka nostaa painoa herkemmin ja vaikka liikun todella paljon ja tykkään mennä ja tehdä kaikenlaista koko ajan ja itseasiassa pelkkä löhöily on ihan vastenmielistä jopa, niin silti paino on ylipainon puolella. Eli et voi sittenkään tehdä johtopäätöksiä ihmisen luonteesta pelkän ulkonäön perusteella.
Mutta tämän poikkeuksen huomaa kyllä aika helposti kunhan ehdottaa jotain pientä liikuntaa. Ylipainostaan huolimatta suht hyväkuntoinen jaksaa ihan eri tavalla esim juosta raput ylös, kun taas se läsähtänyt tapaus pyynnöstä huolimatta ottaa hissin, tai korkeintaan laahustaa ylös.
Jos ei edes tutustu ylipainoiseen, niin ei koskaan voi selvittää tuota liikkumismäärää. Normaalipainoisilla kavereillani on kaikilla huomattavasti huonompi kunto kuin minulla, ja he eivät lähde mihinkään lenkille koskaan, vaikka ovatkin normaalipainoisia. Eli sekään ei tarkoita, että normaalipainoinen sen paremmin olisi hyväkuntoinen tai jaksaisi siitä sohvalta paljonkaan nousta, heillä ei vain ole sitä jätskiä siinä löhöillessä. Eli yhä edelleen ulkonäön perusteella ei voi tehdä minkäälaisia johtopäätöksiä toisen luonteesta tai edes liikkumistavoista.
Tottakai voi tehdä.
Sitähän naisetkin tekevät miehistä koko ajan.
Ja minua ei saa ylipainoisen naisen kanssa juuri ap. mainitsemien syystä treffeille millään.
Se yksi vilkaisu riittää kyllä selvittämään yrittääkö ihminen vai ei. Toki poikkeuksia on joukossa mutta niitä on niin harvassa ettei jaksa tuhlata aikaansa sen selvittämiseen.
Onnea sulle mutta se on vain ikävä tosiasia ettei se ulkonäkö sinällään mutta ulkomuoto asenne kertoo jo paljon ihmisestä.
Ei lässähtäneitä tai muka-liikkuvia läskejä enää koskaan.
No se on sinun päätös sitten. Minä en kyllä ainakaan tee mitään päätöksiä pelkästään ihmisen ulkonäön perusteella.
Normaalipainoinen ex-poikaystäväni jaksoi valittaa aina siitä, kun liikuin liian paljon. Se vei sitä yhteistä löhöilyaikaa kotona kuulemma liikaa. Ja täytyy myöntää, että onhan se välillä hieman rasittavaa kun joutuu odottelemaan normaalipainoisiakin kavereita kävelyllä jolle heidät on ensin joutunut puoliksi pakottamaan, kun he eivät vain jaksa. Mutta positiivista on sekin, että monesti sellaisen ei liikkuvan voi saada jopa innostumaan liikunnasta, eikä silläkään asialla ole mitään tekemistä painon kanssa.
Toivottavasti hän löytää sellaisen joka hänestä pitää. Ei kai siinä mitään pahaa ole, että pitää jäätelostä suklaasta. Itsekin pidän vaikka olenkin aivan normaalipainoinen mies. Jos et kerran pulskaa tyttöä halua pysy niistä sitten erossa !
että läskien ihmisten energia tasot ovat alhaalla. Noita sairauden taki lihavia on yksi tuhannesta joten eiköhän se ole helpompi etsiä hoikka kumppani kun liikkumaton läskikasa.
Jaaha, täälläpä löytyy melkoinen guru, kun pystyy yhden tapauksen perusteella tekemään kaikkia koskevan yleistyksen ;)
Noh, eiköhän tämäkin ole ihan yksilöllistä. Itsekin olen ylipainoinen, mutta energiaa kaikenmaailman touhuihin löytyy kyllä ihan riittävästi. Toki välillä on mukava vain köllähtää sohvannurkkaan tv:tä katselemaan, mutta se nyt lienee ihan normaalia - välillä puuhaa ja välillä rentoutumista.
mitä tuossa ensimmäisessä viestissä kerrotaan, yhden omakohtaisen kokemuksen olisin voinut tuohon lisätä:
Tunnen muutaman lihavan naisen ystävänä, mutta ei näiden kanssa voi lähteä matkalle, tai kävelemään luontoon tai kaupunkiin, koska kävely on niin hidasta että normaalipainoisen on hankala teputella yhtä hitaasti, mielummin kävelee normaalisti 50 metriä ja pysähtyy sitten odottamaan, mikä sekin on vittumaista ja rasittavaa. Ymmärtää sen jos ylimääräistä on kannettavana15-30kg niin raskasta on ja hikoo.
En ikinä voisi seurustella läskin kanssa ja sopeuttaa elämääni ssen ehdoilla.
koska kyllä mä ainakin n. 20 kiloa ylipainoisena jaksan ihan reippaasti kävellä, ja tarvittaessa juostakin.
Ainakaan minun mielestäni kohtuullinen pyöreys naisessa ei ole pahasta. Oleellisempaa on missä ne kilot ovat ja mitä muuta siihen pakettiin kuuluu. Jos kerta oli pulsta jo kun aloititte, ei varmaan tullut yllätyksenä. Böööö !
Olenpa sitten tosi outo. Minä runsaasti ylipainoisena liikun työssäni (lehdenjako pyörällä, useassa kerrostalossa rappujen kiipeämistä) pari tuntia päivässä. Kaupassa käyn pyörällä tai kävellen. Harrastan kansalaisopistossa paria kieltä, käyn ystävän tai tyttären kanssa kolmisen kertaa viikossa reippaalla kävelylenkillä. Lomareissuilla tutustun paikkoihin kävellen tai vuokraan polkupyörän, viime kesänä kiersin Ahvenanmaan pyörällä.
Hoikka mieheni ei paljoa liiku, puolen kilometrin päähän kioskillekin pitää mennä autolla. Töiden jälkeen jaksaa juuri ja juuri pakolliset kotityöt, sitten kaatuu sohvalle katsomaan telkkaria. Kyllä hän periaatteessa jaksaa tehdä fyysisiä hommia kuten renkaiden vaihto, pihan haravointi tms., niitä vain ei ole läheskään joka päivä tarjolla. Miestä en mukaani lenkille tai matkalle saa, hänelle riittää virikkeeksi telkkari.
Jokaisella tietenkin on oikeus etsiä ihminen, jonka kanssa on hyvä olla. Olisin kuitenkin sitä mieltä, että elämäntapa- enemmänkin kuin painoero oli teillä syynä yhteensopimattomuuteen.
Elämäntapa erot tunnistaa hyvin nopeasti myös ulkomuodosta.
Kaiken maailman pullukat tulivat tähän ketjuun selittämään kuinka ovat sitä poikkeuksellista energistä ja liikkuvaa sorttia.
Joopa joo. Hoikempia ja normaalipainoisia on jo mukavampi katsellakin puhumattakaan että eivät mene ihan piippuun joka asiassa ja tärkeintä on aina se mukavuus/mässyttäminen.
Kyllä siihen ylipainoon yleensä syyt löytyy kuten laiskuus, saamattomuus ja seurauksena on energian puute.
"Kaiken maailman pullukat tulivat tähän ketjuun selittämään kuinka ovat sitä poikkeuksellista energistä ja liikkuvaa sorttia."
Saa kai sitä kertoa, jos asia tosiaan on niin. Minäkin vastasin tähän ketjuun jo, mutta enpä kyllä väittänyt olevani mikään poikkeuksellisen energinen, vaan ihan normaalin energinen. No tosin, ei sitä kyllä mielestäni kukaan muukaan poikkeukselliseksi itseään väittänyt. Ai että rakastan tuota liioittelua
Ylipainoon on (sairaudet poissulkien) syynä se, että ihminen on jossain vaiheessa syönyt enemmän kuin on kuluttanut. Kaikki ylipainoiset eivät mässäile erityisemmin, moni syö melko terveellisestikin. Jollei ylipainoinen liho jatkuvasti, saadun ja kulutetun energian määrä on tasoissa. Moni ylipainoinen liikkuu runsaastikin. Syy siihen, ettei paino putoa voi jopa osittain olla liikunnassa. Elimistö "vaatii" korvaamaan kulutetun energian. Koska nälkäisenä ei ole kivaa, lähes kaikki ihmiset syövät silloin. Ylipainoisen syömä määrä on suurempi, koska painava keho kuluttaa enemmän energiaa.
Energian puutetta on yhtä lailla normaalipainoisilla. Kyllähän nämäkin mässyttävät sipsejä, suklaata, jäätelöä tms. eivätkä läheskään kaikki hoikat harrasta minkäänlaista liikuntaa. Liikkumaton hoikka makaa sohvalla ja ajaa autolla pikku matkatkin. Liikkumattomuuden ja napostelun takia hänelle ei tule usein oikein kunnolla nälkä eikä hän siis tunne tarvetta syömiseen. Roskaruoka pitää huolen siitä, että pysyy kylläisenä, muttei saa vitamiineja ja hivenaineita. Silloin ei jaksa tehdä oikein mitään, minkä seurauksena ei tee mieli syödäkään muuta kuin pikku kourallinen karkkeja...
Varmasti normaalipainoisuus on monella tapaa terveellisempää ihmiselle kuin ylipaino ja kevyenä jalkakin nousee kevyemmin. Elämäntapojen terveellisyyteen ei silti voi painosta vetää suoria johtopäätöksiä. Mutta sitähän laihat autolla otsasuoni pullottaen kioskille kaljanhakuun kaahaavat tupakoitsijat eivät hyväksy, vaikka millaisen rautalankamallin vääntäisi. On varmaan hienoa tuntea edes yhdessä suhteessa ylemmyyttä.
Elämänkumppanin ja ystävät saa valita niillä kiteereillä, jotka kokee itselleen merkittäviksi. Oman sosiaalisen elämän ja verenpaineen kannalta olisi hyvä kuitenkin miettiä, kuinka paljon pulttia kannattaa ottaa muiden ihmisten ulkonäöstä.
Mikäli tosiaan olen mielestäsi poikkeuksellisen energinen tai liikkuvainen, ei omissa tottumuksissasi taida olla kehumista. Normaali arkiliikunta on minulle niin itsestäänselvää, etten ole sitä huomannut ennen hämmästellä.
Liikun enemmän kuin säännöllisesti joten se siitä.
Teitä nyt on kokonaiset kaksi tässä maassa niitä liikkuvia punteroita.
Kyllä se normaalipaino on parempi, kertoo paremmista geeneistäkin kun ei lapsetkaan kasva sitten ihan pöntiköiksi.
pystyy vaikuttamaan. Pitkään pullukkana ollut kaverini laihdutti varmaan reilusti yli 20 kg.
Itse olen hoikka, mutta täytyy todeta, että lihavana olo on sitäkin, että käy ostamassa kaupasta limsaa ja shipsejä. Itse en noita syö juuri koskaan. Kavarini sai painonvartijoiden avulla kilonsa kuriin. Se mitä syö, vaikuttaa painoon ja tietenin myös liikunta. Itselläni tulee liikuntaa jo hyötyliikunnan puolesta. Ja kun en halua kovin epäterveellisesti syödä jatkuvasti, voi sekin vaikuttaa siihen, ettei ylimääräisiä kiloja tule.
"Itse olen hoikka, mutta täytyy todeta, että lihavana olo on sitäkin, että käy ostamassa kaupasta limsaa ja shipsejä."
Kuinkas monen lihavan elämää olet tutkinut, että pääsit tähän tulokseen ;)
Annas kun arvaan, tutkittavana ryhmänä on ollut tämä ex-pullukka kaverisi? ;D
Tutkitusti naisille myös Suomessa maistuu lihoittavat ruuat enemmän kuin miehille. Länsimaalaisten ongelma kun on olemassa niiiiiin paljon lihavia, ja useimmiten enemmän naisia kuin miehiä. Liittyy persoonallisuushäiriöön.
"ja useimmiten enemmän naisia kuin miehiä."
Niin, mitäs ne tilastot (ehkä kuitenkin se luotettavampi taho tietämään asian laita) kertovatkaan kumpi sukupuoli olikaan Suomessa lihavampi?