Tämä on erittäin hyvää ja kannatettavaa sosiaalisten yritysten apua heikomman työmarkkina-aseman porukan parissa:
"Jyväskyläläinen Tekevä-säätiö on jo pitempään toiminut sosiaalinen yritys ja työssäoppimisen valmennuskeskus, joka toteuttaa elinikäisen oppimisen ja kestävän kehityksen periaatteita.
Sosiaalisten yritysten avulla on Keski-Suomessa onnistuttu työllistämään useita kymmeniä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.
Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Myös sosiaaliset yritykset tuottavat tavaroita ja palveluja, maksavat sopimuksen mukaista palkkaa työntekijöilleen ja tavoittelevat voittoa muiden yritysten tavoin. Erona muihin on se, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä.
Keski-Suomessa uusien työpaikkojen synnyttämisessä sosiaalisiin yrityksiin on on auttanut reilun vuoden verran toiminut sosiaalisten yritysten perustamisneuvontaprojekti Teho2, jota on hallinnoinut Viitasaaren seudun kuntien kehittämisyhtiö Witas Oy. Projektipäällikkö Kari Lintusen mukaan sosiaalisiin yrityksiin on onnistuttu luomaan 40 uutta työpaikkaa Keski-Suomessa, jossa sosiaalisiksi yritykseksi on rekisteröitynyt 17 yritystä. Nämä työllistävät kaikkiaan noin 70 henkilöä. Keski-Suomen ulkopuolelle rekisteröityneet, mutta Keski-Suomessa toimivat yritykset, työllistävät lisäksi 15 henkilöä.
Vähän tunnettu hyvä työväline
Parhaimmillaan sosiaalisten yritysten avulla voidaan Lintusen mukaan toteuttaa paikalliseen kehittämiseen pohjaavia yhteiskunnallisia innovaatioita, kuten Nopolan Kylätalkkarit osuuskunnassa. Kylätalkkareissa on jäseninä yrittäjiä, yhdistyksiä, työssä olevia, työttömiä sekä eläkeläisiä, jotka myyvät palvelujaan osuuskunnan kautta.
– Sosiaalinen yritys on hyvä työväline paikalliseen kehittämiseen pohjaavissa hankkeissa, mutta vähemmän tunnettu. Sosiaalisten yritysten vaikutus työllisyyteen on ollut valtakunnallisesti vähäinen, mutta yksilötasolla merkittävä, koska on pystytty luomaan osaksi pysyviäkin työpaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville, Lintunen totesi.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen arvion mukaan työllisyysaste tulee Suomessa laskemaan ensi vuonna 67 prosenttiin. Monissa pienissä kunnissa työllisyysaste on jo lähempänä 50:tä prosenttia, ja erityisesti yli 50-vuotiaiden työllisyysaste on alhainen. Kari Lintusen mielestä sen vuoksi pitäisi panostaa enemmän työn tarjontaan ja luoda mahdollisuuksia osallistua työhön."
Lähde ja keskustelua:
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/2017448.html
"Jyväskyläläinen Tekevä-säätiö on jo pitempään toiminut sosiaalinen yritys ja työssäoppimisen valmennuskeskus, joka toteuttaa elinikäisen oppimisen ja kestävän kehityksen periaatteita.
Sosiaalisten yritysten avulla on Keski-Suomessa onnistuttu työllistämään useita kymmeniä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.
Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Myös sosiaaliset yritykset tuottavat tavaroita ja palveluja, maksavat sopimuksen mukaista palkkaa työntekijöilleen ja tavoittelevat voittoa muiden yritysten tavoin. Erona muihin on se, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä.
Keski-Suomessa uusien työpaikkojen synnyttämisessä sosiaalisiin yrityksiin on on auttanut reilun vuoden verran toiminut sosiaalisten yritysten perustamisneuvontaprojekti Teho2, jota on hallinnoinut Viitasaaren seudun kuntien kehittämisyhtiö Witas Oy. Projektipäällikkö Kari Lintusen mukaan sosiaalisiin yrityksiin on onnistuttu luomaan 40 uutta työpaikkaa Keski-Suomessa, jossa sosiaalisiksi yritykseksi on rekisteröitynyt 17 yritystä. Nämä työllistävät kaikkiaan noin 70 henkilöä. Keski-Suomen ulkopuolelle rekisteröityneet, mutta Keski-Suomessa toimivat yritykset, työllistävät lisäksi 15 henkilöä.
Vähän tunnettu hyvä työväline
Parhaimmillaan sosiaalisten yritysten avulla voidaan Lintusen mukaan toteuttaa paikalliseen kehittämiseen pohjaavia yhteiskunnallisia innovaatioita, kuten Nopolan Kylätalkkarit osuuskunnassa. Kylätalkkareissa on jäseninä yrittäjiä, yhdistyksiä, työssä olevia, työttömiä sekä eläkeläisiä, jotka myyvät palvelujaan osuuskunnan kautta.
– Sosiaalinen yritys on hyvä työväline paikalliseen kehittämiseen pohjaavissa hankkeissa, mutta vähemmän tunnettu. Sosiaalisten yritysten vaikutus työllisyyteen on ollut valtakunnallisesti vähäinen, mutta yksilötasolla merkittävä, koska on pystytty luomaan osaksi pysyviäkin työpaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville, Lintunen totesi.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen arvion mukaan työllisyysaste tulee Suomessa laskemaan ensi vuonna 67 prosenttiin. Monissa pienissä kunnissa työllisyysaste on jo lähempänä 50:tä prosenttia, ja erityisesti yli 50-vuotiaiden työllisyysaste on alhainen. Kari Lintusen mielestä sen vuoksi pitäisi panostaa enemmän työn tarjontaan ja luoda mahdollisuuksia osallistua työhön."
Lähde ja keskustelua:
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/2017448.html
Vastaukset 40
Vanhimmat
joten en ota kunniaa aloituksesta.
Oletpahan kuka tahansa niin ennenpitkää saat toisenkin herneen nenääsi,vai mitä luulet K.F ?
..jatketaanko ?
Oonnistuit,oleetko nyt tyytyväinen ?
Kysymys kuulluu,kuinka kauan..kauan..kauan...?
Vai vaihdetaanko aihetta ?
Ole hyvä,lue ja nauti julkisuudesta.
Projektin nimi: Yritystoiminnan kurssi
Projektikoodi: 990422
Kuuluu tavoiteohjelmaan: 3 Tavoite 3: Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden torjuminen
Kuuluu prioriteettiin/toimintalinjaan: 3.2 Uusien työpaikkojen luominen ja pienyritysten osaamisen kehittäminen
Kuuluu toimenpidekokonaisuuteen: 3.2.2 Polut yrittäjyyteen
Projektin toteuksen suunniteltu ajankohta
Toteutus alkaa: 04.10.1999 ja päättyy 26.11.1999
PROJEKTIN ORGANISAATIO
Organisaation nimi: Innoste Oy
Yhteyshenkilön nimi ja asema organisaatiossa: Kalevi Flyktman, aikuiskouluttaja
Postiosoite: Minna Canthinkatu 22 70100 Kuopio
Puhelin: 0400-645 691
Fax: (014) 582 448
Sähköposti:
PROJEKTIN TIEDOT
Toiminnan kohderyhmät:
Työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt, jotka tarvitsevat tietoja yritystoiminnasta perustaakseen yrityksen, työllistääkseen itse itsensä tai hyödyntääkseen yritystietouden osaamista ammatissaan.
Projektin tavoitteet:
Koulutus antaa perusvalmiudet oman yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja johtamiseen. Tavoitteena on tuottaa yritysidea, arvioida sen kannattavuus ja toteuttamiskelpoisuus, sekä suunnitella alkavan tai aloittaneen yrityksen liiketoimintaa sekä myynnin ja markkinoinnin toteutusta.
Projektin organisaatio ja hallinnointi:
Projektia hallinnoi Innoste Oy
Minna Canthinkatu 22, 70100 Kuopio
Valtion rahoitus:
Keski-Suomen TE-keskus, työvoi
Työministeriö
Projektissa aloittavien henkilöiden lkm: 15
Projektin järjestämispaikkakunta: Jyväskylä B312
Sivu muodostettu tietokannasta 30.10.2003
googlailin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6859884
http://74.125.77.132/search?q=cache:T4VcC1kjSbsJ:blogit.yle.fi/mot/aktivointia-vai-orjatyota?page=1 Kalevi Flyktman,&cd=7&hl...
"Tekevä on tehnyt muutaman vuoden yhteistyötä virolaisten aktivointikeskusten kanssa."
,sillä nykyisen työvoimaviranhaltioiden oikeus määrätä aktiivitoimenpiteisiin ei riitä vastaaman siihen yhdistysten räjähdysmäisen "työvoimatarpeen" kasvun määrään , joka on tullut yllätyksenä työvoimahallinnollekin.
Yhdistykset tarvitsisivat nykyistä enenmmän "aktivoitavia".
Tottakai yleishyödylliset järjestöt tekevät hyvää työtä ja auttavat syrjäytymisen ehkäisyssä tätä tuleekin tukea, näin huoltosuhdetta osallaan saadaan petrattua.
Asiaa en uskalla paljastaa enempää. Palstaa seuranneet osaavat päätellä asian.
Minullakin työllistämisjakso kaupungin palveluksessa vei työhalut iäksi. Ehkä tarkoittivat työllistämisellä hyvää mutta tuli maksamaan järjettömästi veronmaksajille, ja maksaa vielä vuosikymmeniä. Ennemmin istun murhasta linnassa kuin lähden päiväksikään töihin.
Tuon uskon.
Tutulleni kävi samoin.
Työvoimapula vaatii vajaakuntoisetkin paikkaamaan tulevaisuudessa huoltosuhdetta.
kaalepit opimaan myös empatia kurssille!.
Tähän on ehdottomasti kohdennettava lisäresursseja ja ESR-rahoitustakin.
Aikasi ei riitä tänään muuhun.
http://katriinakajannes.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/18/mita-lea-karjalainen-sanoi/
Tähän tarvitaan lisää valtion ja kuntien rahaa.
Sosiaaliset yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa lisää valtion ja ennenkaikkea kuntien rahaa.
Mutta mikä tarkalleenottaen tämä TEKEVÄ oikein on,se selviiää seurravan linkin alta.
http://www.tekeva.net/kauppapaikka.shtml
Tekevä on päällisinpuolin tarkasteltuna vieraalla pääomalla toimiva yritys, jolta puuttuu ly-tunnus, vai onko sillä sellainen ?
Mihin TEKEVÄ ly-tunnusta tarvitsee, ei mihinkään.
Kauppapaikasta ilmeni ettei palveluista peritävä korvaus sisällä alv.ia,-miksi sisältäisi, kyseessähän on sosiaalinenyhdistus, jonka ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa, vaan tarkoitus on auttaa.
Ketä sosiaalinen yritys autta, vai vaikeastityöllistettäviä ?
Sosiaalisenyhdistyksen (-yrityksen) tarkoitus on kirjattu - tuottaa palveluita sellaisille, joilla ei ole mahdollisuuttaa ostaa palveluja vapailta markkinoilta-.
Kuka tai mikä kontrolloi, ketkä käyttävät sosiaalisen yrityksen palveluja ?
Onko mahdollista, että esimerkiksi minä tekisin piha-alueistani hoitopalvelusopimuksen tälläisen TEKEVÄ-säätiön kanssa ja saisinko palvelun samalla hinnoitteluperiaatteella kuin joku vähempiarvoinen huonotuloinen perhe vastaavan palvelun saa ?
Voisinko saada vähennettyä verotuksessa kotitalousvähennykseen oikeuttavan työnosuuden ?
Huomasin myös TEKEVÄN harjoittavan käsityötoimintaan liittyvää valmistus ja korjaustoimintaa.
Pystyisikö Tekevän kautta tekemään sopimuksen esim. autojen ja muun kaluston hullosta?
Tekevä-säätiö vastaisi kalustomme kunnossapidosta ja mikäli toiminta täyttäisi asettamamme laatukriteerit, voisemmeko ryhtyä välittämään Tekevä-sätiölle työkohteita, joissa alihankintasuhdetta ei syntyisi vaan säätiö toimisi projektirahoituksella ja edelleen vastaisi itse varainhankinnasta kuntaan,valtioon ja muihin rahoituslähteisiin päin ?
Mikäli toiminta-ajatus on mahdoton, niin voisinko teetättää ns "pimeänä työnä ", kyseisiä töitä kouluttamallanne henkilökunnalla ?
niinpä, ilman rahaa eivät pärjää ketkut
samaa rahaa ei tietenkään voi jakaa työttömille, jottei heidän tilanteensa parantuisi vaan pitää jakaa ne kavereille joilta tulee osa rahoista takataskuunkin
Tottakai kaikilla on mahdollisuus perustaa kykyjensä mukaan vaikka sosiaalinen yritys, lupaehdot ovat ihan julkisia. Katsoppa nyt niitä sääntöjä esim. pitää työllistettävistä olla 30 % vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Varat ja tuotot käytetään sosiaalisen yrityksen toiminnan tukemiseen ja heikon työmarkkina-aseman porukan auttamiseen. Työpalvelusten hinnat ovat toki edullisia, mutta aina ei laatu tai suoritusaika vastaa tietenkään mitään ns. markkinaehtoista normaalin yrityksen suorittamaa vastaavaa, kun työtoiminnassa on em. heikompaa työllistettyä ainesta.
nukuttuasi riittävästi, hienoa.
Lanseeraappa nyt sellainen sosiaalinen yritysmalli , joka toimisi alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti sosiaalisena palveluelimenä , nille joiden varallisuus ei riitä muuhun kuin ns "epäkurantin palvelun ostamiseen ".
Toimintasektori voisi olla vaikka kuntapalveluiden vanhnustehuollon rinnalla toimiva lisäpalvelu , joka ei astu sinne kunnan velvoitteiden puolelle vanhustenpalvelujen järjestäjänä.
Niitähän on toiminnassa jo useita esim. Tampereella mummonkamari jne. Miksi kummassa siis keksiä pyörää uudelleen tässä yhdistysten, säätiöiden ja eri sosiaalis statusksen yritysten luvatussa maassa? Kehitä ite markkinarakoon, jos yritysintoo, työkelpoisuutta ja orkanisointikykyjä riittää.
sellaista mahdollisuutta , että sinä lyhyesti esittäisit kuinka helposti tuon vanhustenpalveluun liittyvän toiminnan osalle voidaan rakentaa rinnakkaispalvelu, jolle on sosiaalinen tilaus ja lisäksi se täyttää rahoitus ehdot.
Molemmat tiedämme ,että niitä mahdollisuuksia on ja yhteiskunta vuorenvarmasti kantaa kortensa kekoon.
Tarkoitus on saattaa näkyville,näille työtä ja toimeentuloa etsiville ihmisille, että mahdollisuuksia on yritystoiminnan kautta tai vaihtoehtoisesti yhdistystoiminnan kautta. antaisin arvoa jos esitys tulisi juuri sinulta.
nuohan toimii suhteilla, eli ensin varmistetaan rahoituksen tulo, sitten perustetaan tommonen
siellä sitten oma tasku täyttyy, orjat kärsii
yritystoimintaa syntyy ihan itsestään jos on kysyntää tuotteille ja sitä kysyntää on enempi jos on enempi varaa - varaa on enempi jos ei tuhlata roistojen perstaskuihin noita verorahoja
on kaksi jakoperustetta. Verovaroja annetaan ja verorahoja otetaan.
Työllisyysrahojen käyttö ei poikkea edellisestä jakoperusteiden osalta,mutta käyttäjien kannalta katsottuna työtön saa,mitä annetaan ja työllistäjä ottaa mitä saa otettua.
Työharjoittelua, työkokeiluja, työvalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa on heti lisättävä reippaasti ja nuorten työpajoihin saatava mojova lisärahoitus, sillä vaarana on:
"Tuoreen selvityksen mukaan jopa kahdeksan prosenttia töissä käyvistä 18–29-vuotiaista ei usko kykenevänsä työskentelyyn enää kahden vuoden päästä.
Selvityksen mukaan nuoret ovat huolissaan erityisesti henkisestä puolesta. Vanhemmat työntekijät pelkäsivät ruumiillisten vaatimusten uhkaavan työkykyä. Elintavat vaikuttavat luottamukseen omasta työkyvystä, selvityksestä käy ilmi. Ne nuoret, jotka arvioivat työkykynsä heikoksi kahden vuoden päästä, polttivat muihin verrattuna merkittävästi enemmän tupakkaa ja harrastivat vähemmän liikuntaa. Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs korostaa selvityksestä kertovassa tiedotteessa Suomen kohtaamaa haastetta.
– Työikäisiä on tulevaisuudessa entistä vähemmän, ja siksi jokaisesta on pidettävä kiinni."
Lähde:
http://www.taloussanomat.fi/uutinen/2009/10/20/moni-nuori-pelkaa-musertuvansa-toissa/200922283/243
mutta mutta kun kunnon kapitalisti sosialisoi kaiken työn KIINAAN, urputtaa täällä ettei saa tarpeeksi ammattitaitoista työvoimaa, suoraan koulusta!. Liimaamaan tuote-etikettejä kiinassa tehtyihin tuoteisiin MADE IN FINLAND lappuja
Tässä se syy on!.
Työharjoittelua, työkokeiluja, työvalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa on heti lisättävä reippaasti ja nuorten työpajoihin saatava mojova lisärahoitus, sillä vaarana on: "Tuoreen selvityksen mukaan jopa kahdeksan prosenttia töissä käyvistä 18–29-vuotiaista ei usko kykenevänsä työskentelyyn enää kahden vuoden päästä. "Selvityksen mukaan nuoret ovat huolissaan erityisesti henkisestä puolesta. Vanhemmat työntekijät pelkäsivät ruumiillisten vaatimusten uhkaavan työkykyä." kirjoitti kaaleppi.
Ja siis kaalepin mielestä nuorilla ilmaistyön tekeminen, työharjoittelijana tai työkokeilijana tai työvalmennettavana tai kuntouttavassa eli riistävässä työtoiminnassa se sitten lisää työnteon henkistä jaksamista? Mahtaakohan olla noin? Että ilmaistyön tekemisestä väistämättä aiheutuvan vidutuksen lisääntyminen parantaa henkistä jaksamista? Ettei vaan olisi juuri päinvastoin?
Työllistämistoimet ovat aina määräaikainen aktivointi työelämään. Työkyvyn kannalta on oleellista notkuuko nuori kulmilla toimettomana tai on aktiiveissa työllistämistoimissa, on iso ero verrattuna siihen, että henkilö nukkuu aamupäivät pitkään ja lopun ajan esim. vetää kaljaa ilman päämäärää ja normaalielämän aikataulua. Työllisyystoimenpide aktivoinnit tutkitusti lisäävät motivaatiota etsiytyä parempiin töihin, mutta pidempi dokaaminen syräyttää ja tuhoaa loputkin työkyvystä. Rahan jakaminen vastineetta on väärä tapa työttömyys turruttaa.
PS. En ole mikään Kaaleppi.
on julkaissut oman laajamittaisemman tutkimuksensa, jossa polarisaation avulla pyritään osoittamaan yhteiskunnallisten toimintamallien vaikutuksia nuorten näkemyksiin,-heidän omista mahdollisuuksistaan yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisena toimijana.
Lyhyesti: -kysymys on siitä pystyvätkö aikuiset "päättäjät " arvioimaan (asettumaan nuoren asemaan) mikä on nuorelle hyväksi ja mikä ei .
Lukeminen vaatii tavanomaista enemmän keskittymistä, mutta avaa keskutelua nuorten näkökulmasta tavanomaisia tilastotulkintoja enemmän.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/polarisoituvanuoruus.pdf
Ennen vanhaan tehtiin jo 5-vuotiaasta alkaen 12 tuntista päivää tehtaalla, maatilalla ja vaan sunnuntait oltiin vapaana. Sunnuntaisin istuttiin nöyränä kiittäen leivästä kirkossa ja hoidettiin kotiaskareet. Kukaan ei änkyröinyt, valittanut eikä uupunut. Reippaita töitä oli kaikille, jopa kylähulluille omat työaskareet. Nykyinen pullamössönuori ahdistuu ja menettää työkyvyn jo kun pitää nousta normaalisti puoli kahdeksalta töihin. Rahat haetaan mieluimmin sossusta. Sitten ihmetellään, miksi Suomi ei pärjää kv-kilpailussa. Nykyajan pullamössönuoret ja neitimiehet, jos olisivat puolustaneet isänmaata sodassa, täällä puhuttaisiin nyt venäjää! Ja minähän en halua puhua venäjää!
ikäluokkien välistä,-hyvä Calebpi,,hienoa.
Ehkä tuota eroa voisi yrittää selvittää,teollisella yhteiskuntamurroksella tai perhepolitiikan avulla, miksei myös tietyhteiskunnan murroksella,,,se veisi hieman aikaa,,,,mutta sitähän meillä on, koska siitä ei kannata luopua aivan pientä korvausta vastaan.
Väität:
"Ennen vanhaan tehtiin jo 5-vuotiaasta alkaen 12 tuntista päivää tehtaalla, maatilalla ja vaan sunnuntait oltiin vapaana"
En epäile etteikö tehty,kysyn kuitenkin mikä oli motiivina tuollaiselle raatamiselle, sillä uskoisin työn olleen pitkälle ruumiillista ?
Riittikö palkaksi pelkkä "suununtaivapaa" ?
Nyt kun sivuttiin tuota palkkakysymystä, niin millainen ansoitaso oli tuolloin suhteutettuna palkan ostovoimaan ?
60 h / viikko,pitäisi jo antaa jonkinlaisen mahdollisuuden ylläpitää kulutusta, jos tuntiansio vastasi lähellekään tuolloin palkansaajien keskituntiansiota.
,jos seuraava tutkimus pitää paikkansa.
"Tuoreen selvityksen mukaan jopa kahdeksan prosenttia töissä käyvistä 18–29-vuotiaista ei usko kykenevänsä työskentelyyn enää kahden vuoden päästä.
Jätin tämän kesken pari viikkoa sitten ja arvoisa Kalevi jos satut lukemaan tämän , niin vastaisitko yhteen kysymykseen,joka liittyy näihin työelämästä syrjäytyneiden kuntoutukseen.
Kuka laatii kuntoutettavista loppulausunnot, näissä projektirahoitteisissa työelämänvalmennuskokeiluissa ?
Koulutuksesta ja työteosta tuli mieleen, pari kerhoissa törmättyä kaveria, molemmilla jo akateemisenpuolen koulut "loppu", mutta uutta tutkintoo koitetaan vaan päästä opiskeleen, ikää > 30 tai jotain. Lisäksi toinen puoli lopuista naispuolisista laskeskelee, montako päivää/viikkoa ja koska tarvii käydä töissä, ennen seuraavaa muksua, ettei tipu ansiosidonnaisten tai jonkun tukiaisen ulkopuolelle. Ei hyvä.
Tuollaisille turhanpanteillehan on juuri fyysinen työkuntoutus paikallaan.
Jahas kaalepilla alkoi taas lääkitys purra viinanoton päätyttyä, kun uusien-paskaheitto-ketjujen sijaan nostellaan vanhoja ketjuja ylös.
Mutta kaaleppi sinä petät tällä toiminnalla loppujenlopuksi vain itseäsi. Jos lääkärisi on suorastaan käskenyt sinua olemaan kirjoittelematta uusia viestiketjujen avauksia tänne, jotta pakkomielteesi tai järjettömyytesi lopulta rauhouttuisi, niin ei tämä vanhojen ketjujen ylösnostelukaan ole mielellesi terveellistä, eli kyseessä on samaa järkesi viiraamisen ulkoista ilmentymää.
Keskustele asiasta lääkärisi/psykologisi kanssa, hän varmaan vahvistaa edellä kirjoitetun.
sun tapaukseekin opisit vielä vähän empatiaaki.... kun vain menis...typ:hin
aina muu on humpuukia, eikö niin caleb ja aina pääsee kyppikerhoon jopa virkamies
Onhan TYP asiakastapaamisissa mukana ammatti sosiaalivirkailija, joka osaa auttaa empaattisesti juuri sosiaalirajotteisuuksissa esim. työkielteisyys harhoissa psyykkinen työkutoutusjakso ohjatuissa suojatöissä.
Sosiaalinen yritys ei auta ketään työmarkkinoille, päinvastoin. Jo pelkkä merkintä työhistoriassa että on ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, on varoitusmerkki työnantajalle. Hyvät työttömät työllistyy ennen kuin joutuu noihin huuhaavedätyksiin.
Tottakai heikon työmarkkina-aseman porukkaa pitää auttaa työhön vaikka sosiaalisissa yrityksissä!
voi ihan itse lähteä näihin valmennettaviin, voi olla että opis samalla empatiaa......