Kokemuksia? Pitäisikö mies jättää? Mies on kyllä usein ihana kaikin puolin, charmikas, sosiaalinen ja puhuu tunteistaan, mutta heittäytyy aina välillä 5-vuotiaan tasolle.
Kun känkkäränkkä tulee paikalle, hän ei voi syödä mitä olen tehnyt. Mautonta kuulema ja kaikki mikä ainoastaan kelpaa on pizza, hampurilaiset, kermnakastikkeet jne... Edes tavallinen kinnukiusaus ei kelpaa ja tonnikalakin yököttää häntä. En sitten tiedä miksi? Ollaan yritetty puhua, mutta muutosta ei ole tapahtunut.
Jos joskus haluaisin ulos syömään ja hän ei, niin lopputuloksena hän heittäytyy sohvalle makaamaan ja tapittamaan jalkapalloa. Rahan puute ei ole syynä! Kaiken kukkuraksi hän tilaa taas pizzaa ja mussuttaa sitä yksin. Loppuilta meneekin siinä, kun pesen kaikki hänen vaatteensa ja siivoan. Huonoina päivinä häneltä on turha odottaa kotitöihin osallistumista.
Paljonko miestävänne yleensäkin tekevät kotitöitä? Minun ei paljoa. Itse en omasta mielestä paljoa edes pyydä, muuten teen kaikki mielelläni, mutta omat hänen jälkensä pyydän kyllä siivoamaan. Jos aamulla on syöty jugurtti, niin onko se niin vaikeaa laittaa lusikka suoraan pesukoneeseen. Tai jos on likaiset alkkarit, niin voiko hän heittää ne pyykkikoriin suoraan? Pyykit kuitenkin minä pesen aina kiltisti. Pieni jousto olisi paikallaan?
Miten tälläisestä tilanteesta pääsee ulos? En kuitenkaan haluaisi jättää miestäni! Ja miten tehdä näistä känkkäränkkäkohtauksista loppu?
Kun känkkäränkkä tulee paikalle, hän ei voi syödä mitä olen tehnyt. Mautonta kuulema ja kaikki mikä ainoastaan kelpaa on pizza, hampurilaiset, kermnakastikkeet jne... Edes tavallinen kinnukiusaus ei kelpaa ja tonnikalakin yököttää häntä. En sitten tiedä miksi? Ollaan yritetty puhua, mutta muutosta ei ole tapahtunut.
Jos joskus haluaisin ulos syömään ja hän ei, niin lopputuloksena hän heittäytyy sohvalle makaamaan ja tapittamaan jalkapalloa. Rahan puute ei ole syynä! Kaiken kukkuraksi hän tilaa taas pizzaa ja mussuttaa sitä yksin. Loppuilta meneekin siinä, kun pesen kaikki hänen vaatteensa ja siivoan. Huonoina päivinä häneltä on turha odottaa kotitöihin osallistumista.
Paljonko miestävänne yleensäkin tekevät kotitöitä? Minun ei paljoa. Itse en omasta mielestä paljoa edes pyydä, muuten teen kaikki mielelläni, mutta omat hänen jälkensä pyydän kyllä siivoamaan. Jos aamulla on syöty jugurtti, niin onko se niin vaikeaa laittaa lusikka suoraan pesukoneeseen. Tai jos on likaiset alkkarit, niin voiko hän heittää ne pyykkikoriin suoraan? Pyykit kuitenkin minä pesen aina kiltisti. Pieni jousto olisi paikallaan?
Miten tälläisestä tilanteesta pääsee ulos? En kuitenkaan haluaisi jättää miestäni! Ja miten tehdä näistä känkkäränkkäkohtauksista loppu?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oletko tosissasi?! XD
Herää nyt stana sentään ja vaihda pojat Miehiin, tai sit on syytä lopettaa valitus! X)
Pakko yhtyä tähän koomiseen kuvaukseen. Ei kai kukaan itseään aikuisena pitävä nainen alennu tuollaisen kakaran pompoteltavaksi. Eihän lapsienkaan anneta silmille hyppiä.
Jätä se vajakki kasvamaan.
Jos mies on menestyvä ja aktiivinen työelämässä ja nainen tekee lyhyimpiä päiviä ja tuo vähemmän rahaa yhteiseen talouteen, niin kyllä tällainen työnjako on ihan suositeltava.
Et kerro miehestä etkä itsestäsikään kovinkaan paljon, joten vastauksetkin on sen mukaisia.
Itse mietin minkä ikäisestä ihmisestä mahdat puhua ja kauanko te kaksi olette olleet yhdessä.
Sanot, että siivoat ja pyykkäät käytännöllisesti katsoen aina yksin. Se on tyypillinen naisten virhevalinta, tehdä kaikki kotityöt kiltisti itse ja syyttää siinä samalla miestä, joka ei tee mitään.
Totuus on kuitenkin se, että jos ihminen tuntee, että toinen hoitaa aina kaiken suitsait yksin ja vain "nalkuttaa" mennessään, niin eipä siinä mitään auttamisintoa kenellekään synny. Asia on ihan toinen kun opetellaan heti suhteen alussa tekemään yhteisessä kodissa sen hoitohommatkin yhdessä. Joskus se tarkoittaa, opettelua erilaiseen todellisuuteen kuin mihin esim. vanhempien luona asuessa oli jo totuttu.
Viisas nainen osaa tarvita miestä myös kotitöissä, eikä se sitten tarkoita negatiivisen palautteen antamista kun toinen tekee asiat omalla tavallaan. Koti on (ainakin alussa) kahden ihmisen yhteinen tila, jossa pitää myös saada tehdä asiat kahdella tavalla.
Kiukutteluun, josta puhuit, on myös olemassa jokin taustasyy. Ehkä se yhdessä syöminen ja sinun tekemäsi ruuan arvostelu on ainut asia, jolla puolisosi kokee voivansa antaa sinulle negatiivista palautetta esim. "samalla mitalla" jolla sinä jaat hänelle palautetta hänen tekemissään töissä, tms.
Tai ehkä hän oli tottunut saamaan huomiota himassa samalla konstilla. Mutsi hätääntyi tai suuttui aina kun kundi ei syönytkään kotiruokaa... (Ruuanlaitto kun oli mutsille niin hemmetin tärkeä suoritus tms.)
Jonkun palkinnon hän siitä kiukuttelusta kuitenkin saa koska jatkaa samaa rataa. Se palkinto voi olla puhtaasti negatiivinenkin. Ehkä se on sinun reaktiosi: pettymyksen tunne, hämmennys tai jopa suuttuminen kun odotit jotain ihan muuta. Sellainenkin on vallan käyttöä.
Koetapa alkaa palkitsemaan miestä aina hänen hyvistä teoistaan, kiitoksin, halauksin jne, ja jätä hänen negatiiviset kiukuttelunsa vähemmälle huomiolle. Siten hän saisi itse tuntea miten mukavaa on saada hyvää palautetta. Se voisi kannustaa häntä tekemään samoin sinulle. Yleensä oma kokemus vaikuttaa meihin kaikkiin, varsinkin parisuhteessa, jossa kaikilla on tarve tuntea itsensä tarpeelliseksi ja tykätyksi.