Olen aina luullut että olen sosiaalinen tms, mutta... oon siis töissä hoitoalalla. Se on tosi ärsyttävää, että jos menee vaikka vapaapäiville ja kun palaa sieltä on kaikki ne asiat jotka oot järjestänyt esim johonkin kaappiin tavaroita vapaapäivän aikana muutettu paikkaa ja siirretty ja ei ole kysytty minulta mitään. Jos esimerkiksi omahoidettavan tavaroita on siirretty. Sitten juuri vapaapäivien vuoksi kun tulee takaisin töihin huomaa, että jaahas ne onkin olleet sitä mieltä ettei hoidettavalla ole mitään vikaa juuri kun olen saanut kauhealla vaivalla puhuttua jotkut rasvat tai tipat jollekkin ja kun kysyn että saiko se ne kun lääkäri kävi. EEEi se mitään saanut kun eihän sillä esim vaikka enää nenä vuoda argggh olen ihan satavarma että ei se ole mikään ihmeparantuminen, hetkenpäästä vuotaa taas ja lääkäri ei käy jokapäivä. Sen takia olenkin alkanut haaveilemaan jostain työstä jossa saa olla yksin ja tavarat jotka jätän pöydälle myös pysyy siellä kun palaan töihin. Vaikka jotain toimistotöitä.
Huomasin juuri että haluaisin työn jossa ei ole muita
r_aivostunut
4396
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos tämä yhtään sua lohduttaa, niin nykyään melkein kaikki työt tehdään yhdessä ja tosi paljon on tiimityötä. Pitää sopia yhdessä yhteiset pelisäännöt, muuten rapa lentää.
Olen varmaan sen verran kummallinen ja outo, mun ajatukset ja muiden ajatukset ei mee yhtään yksiin, tai sitten olen outojen ja kummallisten kanssa töissä. En tiedä ehkä haluaisinkin olla pomo joka määrää miten hommat kuuluu tehdä. Tai sitten mulle sopisisi sellainen homma joka olisi hyvin tarkkaan sovittu kuinka kuulu tehdä ja sen saisi tehdä yksin, jos sellaisia töitä vielä on kun kaikki on sitä tiimityötä. Mulle aina nauretaan kun mietin kovin pitkälle kaikkia asioita ja riskejä ja jos jotain on tapahtunut yritän ettei enää toista kertaa tapahtuisi samaa mokaa kenellekään, mutta toiset vaan tosiaan nauraa ja vähättelee kaikkea ja ei näe riskejä siellä missä itse näen jne.
Ei maailma sen paremmaksi muutu vaikka näet mitä riskejä. Dont wori ja ota rennosti. Työ on vaan työtä ja sähän olet vain töissä.
Et selvästikään sovi tiimityöskentelyyn, ota heti loparit ja poistu takavasempaan. Vieläkun jostain löydettäisiin joku jota tuontasoiset maailmaa mullistavat epäkohdat ei haittaa niin kaikki olisi hyvin. Jos et kuitenkaan uskalla vapauttaa liian vaativaa työtehtääsi muille voisit edes alkaa kävellä kävelykepin kanssa ainakin työaikana. Jos joku ihmettelee miksi näin teet sano vaan että rasvapurkkikin oli väärässä paikassa niin varmasti kaikki ymmärtävät sinua. Aluksi voisitte pitää muiden tyttöjen kanssa palaverin jossa voisitte yhdessä pohtia tätä ongelmavyyhteä. Loppujenlopuksi perus syynä kaikkeen tähän pahaan oloon on kaiketi suomalaisten miesten naisia syrjivä asenne......